Eduskunnan talousvaliokunta antoi perjantaina lausuntonsa koskien hallituksen esitystä energiayhtiöiden 10 miljardin euron laina- ja takauspakettia (HE 121/2022vp). Pikavauhtia eduskuntaan tuodun esityksen mukaan valtio myöntäisi sähköjohdannaiskauppaa tekeville yhtiöille lainoja ja takauksia, jotta ne selviäisivät sähköpörssi Nord Poolin johdannaiskaupan vakuusvaatimuksista.

Hallituksen esityksestä puuttuvat kokonaan 10 miljardin lainojen vastavakuudet valtiolle eli esityksen mukaan lainoja voitaisiin antaa vakuudetta johdannaismarkkinoilla toimiville sähköyhtiöille. Myös talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat kiinnittivät painavaa huomiota tähän esityksen puutteeseen. Esitin talousvaliokunnan kokouksessa valiokunnan lausuntoon kirjausta, jonka mukaan vakuudet tulisi lisätä lainojen ehtoihin ja sainkin hivutettua lausunnon tekstiä hieman parempaan suuntaan. Se ei toki asiaa vielä paremmaksi muuta. Asiasta päättää lopullisesti valtiovarainvaliokunta ja eduskunnan täysistunto ensi viikolla.

On käsittämätöntä leväperäisyyttä, jos vakuuksia ei vaadita. Tiedetään, ettei sähköjohdannaisten hinnoilla ole ylärajaa ja sähköyhtiöt saattavat ajautua joka tapauksessa maksuvaikeuksiin.

Valtion tulisi paitsi valtiontalouteen myös energiahuoltovarmuuteen kohdistuvien riskien vähentämiseksi ilman muuta vaatia lainalleen riittävät vakuudet esimerkiksi yhtiöiden omistuksina. Yhtiön ajautuessa ongelmiin, valtio saisi omistuksen kautta yhtiön hallintaansa ja toimintaa voitaisiin valtion tuella jatkaa. Nyt valtio voi jäädä konkurssitilanteessa odottamaan saamisiaan konkurssipesältä ja lisäksi energiatoimitukset voisivat vaarantua tai tuotantokapasiteettia päätyä esimerkiksi ulkomaiseen omistukseen.

Energialähteiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa Euroopassa yhtäältä, koska pakotteiden myötä vähentynyt tuonti on aiheuttanut konkreettista niukkuutta, mutta myös siksi että eurooppalaiset valtiot – etupäässä Saksa – ovat täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta ennakoivasti kaiken mahdollisen. Tämä näkyy myös siinä, että energiakauppa Venäjältä Eurooppaan on käynyt kaikesta huolimatta vilkkaana. CREA:n tuoreiden lukujen mukaan fossiilienergian vienti Venäjältä on puolessa vuodessa (24.2.-24.8.) ollut arvoltaan 158 miljardia euroa, siitä Eurooppaan on tuotu 85 miljardia.

Näyttääkin siltä, että hintojen hurjassa nousussa on ollut enemmän kyse niukkuuden odotuksista markkinoilla, vaikka tottakai myös venäläisen energian reaalisen vähenemisen vaikutuksesta. Kaasu- ja sähkömarkkinoilla ennustetaan jo ensi vuotta ja se näkyy johdannaisspekulaation kiihtymisenä ja sitä myöten nousevina sähkön kuluttajahintoina.

Energiakriisi ja hintojen nousu paljastaa Euroopan energiajärjestelmän perusongelman, joka on ennen kaikkea kaasun ja sähkön pörssi- ja johdannaiskaupan irtautuminen reaalitaloudesta. Järjestelmä mahdollistaa hinnoilla keinottelun.

Johdannaiskauppaa tekevät sähkön tuottajien ja ostajien ohella myös finanssitoimijat, joilla ei edes ole yhteyttä sähköjärjestelmään.

Sähkömarkkinoiden finanssoituminen on iso ongelma ja nyt pelätään ongelmien siirtyvän kuormittamaan myös Euroopan pankkisektoria. Pöydällä voikin pian olla iso eurooppalainen tukipaketti – jälleen kerran. Ja kuinka ollakaan, taas kaikki näyttää tapahtuvan Saksan ympärillä.

Ennen kaikkea hämmästyttää, että tavallisille sähkökuluttajille valtiolta tuntuu löytyvän vain niukkaa apua hintojen noustessa: alv:n alennus voi valua yhtiöiden voittoihin (verokertymän väheneminen valtiolle 200 milj.), isojen sähkölaskujen verovähennys on jälkikäteinen apu hyvätuloisille (300 milj.) ja Kelan maksettava tuki pienituloisille on vielä ehtojen osalta auki (300 milj.). Yhteensä tämä niukahko paketti on 800 miljoonaa. Suuri osa suomalaisista jää käytännössä kokonaan omilleen sähkölaskujen ja hintojen noustessa. Mutta sitten energiayhtiöiden toiveesta ollaan valmiina ottamaan 10 miljardia lisää valtionvelkaa ja lainaaman rahat yhtiöille ilman vakuuksia, energiamarkkinoiden myllerryksen keskellä. On tämä meno melkoista.