Arvoisa puheenjohtaja,

Vuonna 2020 voimaan tulleessa Pukkilan asemakaavassa alueelle muodostuvan uuden rakennusoikeuden yhteenlaskettu määrä oli huimat 155 455 kem2. Kaava herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä, mm. rakentamisen korkeuteen ja tehokkuuteen liittyen. Kuntalaiset kantoivat huolta alueen liikennejärjestelyistä ja siitä, että asemakaava-alueesta tulee liian tiivis, alueelle tulee liian vähän viher- ja virkistysalueita.

Kritiikkiä herättivät myös kaakelitehtaan massalaitoksen läheisyyteen kaavoitetut kerrostalot, jotka nähtiin liian massiivisina, ja teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan vanhan tehdasrakennuksen arvoa heikentävinä.

Kaakelitehtaan suojeleminen vuonna 2020 voimaan astuneessa asemakaavassa oli lopulta kaavan harvoja hyviä puolia. Perustavanlaatuisia ongelmia kaavaan jäi kuitenkin paljon. Suojelun vastineeksi kaavan edunsaaja ja kiinteistönomistaja ulosmittasi kaupungilta valtavan määrän rakennusoikeutta ja muita rahaksi realisoitavia etuja ja vapauksia rakentaa aluetta ympäristöstä, asumisviihtyvyydestä, liikenneongelmista, kaupunkikuvasta tai kulttuurihistoriasta välittämättä. Nyt alue näyttää rakentuvan palvelemaan yksityistä asuntosijoittamista, paljon pieniä asuntoja, hyvin tiiviisti.

Kaiken huipuksi alkuperäisen kaavan tärkein saavutus eli massalaitoksen suojelu halutaan tällä uudella kaavalla nyt poistaa ja purkaa vanha tehdasrakennus. Näin aiotaan tehdä ja kehdataan valtuustolle esittää, vaikka juuri kuukausi sitten valtuusto on hyväksynyt uuden yleiskaavan, jossa massalaitos on osoitettu arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Nyt valtuuston käsittelyssä oleva asemakaavaesitys on siis uuden yleiskaavan vastainen.

Kaakelitehtaan massalaitos on hallinnut Pitkämäen maisemaa ja kaupunkikuvaa yli sadan vuoden ajan. Nelikerroksinen klassisitisvaikutteinen tehdas valmistui vuonna 1913. Sen rakennusmateriaaliksi valittiin rautabetoni, jotta polttouunien aiheuttama tulipalojen vaara olisi pienempi.

Pukkilan edeltäjä Turun Kaakelitehdas oli jo 1899 ostanut Maarian Pitkämäen kylän Keskitalon tilan, jonka pelloilta saatiin sen ajan tuotantoon sopivaa savea. Itse tehdas rakennettiin ns. Pukkilan pellolle. Jo tehdasrakennuksen sijainti kertoo siis mielenkiintoisella tavalla agraarisen Suomen ja modernin tehdasteollisuuden synnyn murrosvaiheesta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Pukkilan alueen rakentamisesta on Turun politiikassa kamppailtu vuosia.

Vasemmistoliiton edustajat esittivät voimassaolevaa vuoden 2020 kaavaa valmisteltaessa kaavalautakunnassa, että asemakaavanmuutosehdotus olisi palautettu uudelleen valmisteltavaksi, ja että kaavan lähtökohdat, tavoitteet ja mitoitus olisi tuotu uudelleen tarkasteltaviksi niin, että alueen kehittämisessä olisi huomioitu luontoarvot, asumisviihtyvyys ja liikenneratkaisut kokonaisuutena. Vanhan kaakelitehtaan asemaa kaupunkikuvassa olisi Vasemmistoliiton esityksen mukaan tullut vahvistaa rajoittamalla uudisrakentamisen kokoa ja korkeutta kaava-alueella. Vasemmistoliitto esitti tuolloin, että asukasmäärää olisi pienennetty puoleen 1000-1200 asukkaaseen 2000-2500 asukkaasta. Rakennusoikeuden määrää olisi pienennetty. Nämä seikat olisi tullut asettaa kaavan tavoitteeksi – ei suinkaan rakennusoikeuden määrän maksimointi, kuten sitten valitettavasti kävi.

Vuoden 2020 kaavassa suojeltujen rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 6480 kem2. Vaikka massalaitos on rakennuksena iso, suhteellisesti se on vain pieni osa kaikesta siitä uudesta rakennusalasta yli 155 000 kem2:stä, jonka uusi kaava alueelle mahdollistaa.

Nyt täysin yksipuolisesti kiinteistön omistajan ja kaavan edunsaajan taloudellisten intressien tyydyttämiseksi on valmisteltu uusi erittäin kyseenalainen asemakaava – turuntautinen purkukaava. Kaava-alue on rajattu käytännössä kattamaan vain tämä hiljattain asemakaavalla sekä vain kuukausi sitten yleiskaavalla suojeltu kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä massalaitosrakennus, jota vieläpä museo lausunnoissaan puolustaa hyvin selkeäsanaisesti, mutta jonka purkaminen kaavalla nyt siis sallittaisiin.

Turku on Suomen vanhin kaupunki, yliopistokaupunki. Turun yliopistossa on merkittävä humanistinen tiedekunta, monipuolista osaamista ja sivistystä myös kulttuuri- ja teollisuushistoriallisista kysymyksistä.

Miten voi olla mahdollista, että kaupunkisuunnittelussa historiaa ymmärtävillä ja sitä arvostavilla tahoilla ei ole mitään sananvaltaa? Tässä heitetään paperikoriin kaikki se kaavoitus- ja siihen liittyvä mittava taustatyö, virkatyö, jota sekä Pukkilan 2020 asemakaavan että yleiskaava 2029 yhteydessä on tehty.

Mikäli asemakaavanmuutos nyt hyväksytään ja Turun kaakelitehtaan massalaitos puretaan, tuhoaa Turku paitsi kappaleen historiaa, myös – jälleen kerran – maineettaan kulttuurikaupunkina.

Puheenjohtaja, kannatan tämän asemakaavaesityksen hylkäämistä.


Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokuksessa koskien Pukkilan kaakelitehtaan purkamista koskevaa asemakaavanmuutosta.

Arvoisa puhemies! Suomen pitkään harjoittama ulko- ja turvallisuuspolitiikka on perustunut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, rauhantahtoisen ulkopolitiikan ensisijaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön ennen kaikkea Yhdistyneissä kansakunnissa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja Euroopan unionissa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana on ollut pyrkimys pysyä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella, tavoitteena samalla ehkäistä ennalta konflikteja rauhaa tukevan diplomatian keinoin ja pitämällä huolta siitä, ettei Suomen aluetta käytetä vihamielisiin tarkoituksiin muita maita vastaan. 

Sotilasliitto Natoon liittyminen kytkee Suomen aivan toisenlaiseen politiikkaan, jonka lähtökohtana on sotilaallinen voima ja ydinasepelote. Naton jäsenyys sitoo Suomen myös jatkuvaan asevarusteluun. Sotilasliiton jäsenyys sulkee pois Suomen liittymisen ydinaseet kieltävään YK:n sopimukseen. Sitoutuminen Naton tekee Suomesta osapuolen, kun Nato tai joku Nato-maa on konfliktissa Venäjän, Kiinan, Iranin tai jonkun muun maan kanssa. Marinin hallitus ei lakiesityksessään arvioi lainkaan Naton strategiaan tehtyjä muutoksia, jotka vahvistavat Naton globaalia roolia ja vastakkainasettelua myös Kiinan kanssa. 

Ilmastonmuutos tulee lisäämään arktisen alueen luonnonvarojen ja kulkuyhteyksien merkitystä. On vaara, että myös varustelu alueella kasvaa. Se on uhka alueen vakaudelle, alkuperäiskansoille ja ympäristölle. Asevarustelu ja sotaharjoitukset, puhumattakaan sodista, ovat merkittävä ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöongelmien tekijä. Asevarustelun ja sotaharjoitusten rajoittamisen pitäisi olla osa Suomenkin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. 

Valitettavasti Nato-jäsenyyttä koskeneissa selvityksissä ja Marinin hallituksen esityksessä on sivuutettu kokonaan sotilaallisen liittoutumattomuuden antamien mahdollisuuksien ja etujen arviointi. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaa perustavalla tavalla koko Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta epävakaampaan suuntaan. Aiempi Pohjolan vakaus on varsin nopeasti muuttumassa vastakkainasetteluksi Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Sotilaallisen yhteenoton vaara arktisella alueella on kasvamassa. 

Yhdysvallat on lisäämässä sotilaallista vaikutusvaltaansa koko Pohjois-Euroopassa solmimalla kahdenväliset puolustussopimukset Norjan ohella myös Suomen, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Tämä merkitsee muun muassa raskaiden amerikkalaisaseiden niin sanottua ennakkovarastointia myös Suomen ja Ruotsin alueelle. Ruotsin puolustusministeri on kertonut naapurimaamme neuvottelevan parhaillaan maa-alueiden luovuttamisesta Yhdysvaltain asevoimien käyttöön aivan keskeisiltä Ruotsin alueilta. Norja on jo luovuttanut neljä suurta aluetta viime kesänä päätetyllä puolustussopimuksella Yhdysvaltain käyttöön. Myös Suomi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa samankaltaisesta sopimuksesta kuin mitä Norja on Yhdysvaltain kanssa jo tehnyt. Eduskuntaa ei ole informoitu sopimusneuvottelujen nykytilasta eikä myöskään yksityiskohtaisesta sisällöstä. Haluankin kysyä sekä ulkoministeriltä että puolustusministeriltä: miksi eduskunnalle ei ole kerrottu Suomen neuvottelevan Yhdysvaltojen kanssa amerikkalaisten raskaiden aseiden ennakkovarastoinnista maamme alueille ja Yhdysvaltain asevoimien käyttöön luovutettavista Suomen alueista? Tässä asiassa on myös hyvä muistaa, että kansainvälisen oikeuden mukaan sotilaallisten keinojen käyttö on sallittu muuhun kuin oman maan puolustamiseen vain YK:n valtuuttamana. Nato ei ole tähän sitoutunut. 

Arvoisa puhemies! Marinin hallitus näyttää pitävän Naton 5 artiklaa absoluuttisena turvallisuustakuuna, joka nostaa hyökkäyskynnystä ja jopa estää hyökkäyksen jo ennakolta. Ja jos hyökkäys kuitenkin tapahtuisi, niin Nato-maiden yhteinen sotilaallinen voima ja sotilaalliset vastatoimet riittäisivät pitämään huolta siitä, että hyökkääjä voitetaan. Tällainen usko perustuu Yhdysvaltain ylivoimaiseksi katsottuun asevoimaan, johon Suomikin nyt aikoo tukeutua. Yhdysvallat itse vastusti aikoinaan sotilasliittoa perustettaessa absoluuttisia turvatakuita, koska se ei halunnut niiden kautta tulla vedetyksi muiden maiden käymiin sotiin. Yhdysvallat halusi myös pitää itsellään päätäntäoikeuden siitä, miten 5 artiklaa tulkitaan ja käytetään. Monet asiantuntijat katsovat, ettei 5 artikla loppujen lopuksi lupaa mitään, mutta se sitoo ainakin Naton pienemmät jäsenmaat tukemaan Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Väite Nato-jäsenyydestä pelkästään puolustuksellisena ratkaisuna osoittaa tietämättömyyttä Naton toiminnasta ja todistaa vain puutteellisesta tutustumisesta sotilasliiton veriseen historiaan.

Arvoisa puhemies! Sekä presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, ulkoministeri Pekka Haavisto että puolustusministeri Antti Kaikkonen pitävät lähtökohtana sitä, ettei Suomi aseta minkäänlaisia ennakkoehtoja tai varaumia Nato-jäsenyydelle. Tämä koskee myös ydinaseiden sijoittamista Suomeen. Samalla kannalla on myös Marinin hallitus ja valitettavasti jopa yksimielisesti. Hallituksen lakiesitys Nato-jäsenyydestä toteaa, että Suomi liittyy sotilasliiton jäseneksi täysillä oikeuksilla ja velvollisuuksilla — eli ilman minkäänlaisia omia ehtoja tai varaumia. Kun Norja ja Tanska liittyivät Nato-jäseneksi, ne hyväksyivät joukon omia ehtoja, joilla maat sulkivat alueeltaan pois sotilasliiton pysyvät tukikohdat, ulkomaisten asevoimien pysyvän läsnäolon ja myös ydinaseet. Suomi liittyy nyt Nato-jäseneksi ja hyväksyy ilman omia rajaavia päätöksiä muiden jo aiemmin asettamat ehdot, omaa kantaa Suomella ei ole. 

Miksi Suomi sitten haluaa liittyä Nato-jäseneksi ilman ehtoja? Syynä ovat neuvottelut, joita Suomi parhaillaan käy Yhdysvaltain kanssa maiden kahdenvälisestä puolustussopimuksesta. Suomen ulkopoliittinen johto pelkää, että mikä tahansa oma ehto tai varauma Nato-jäsenyyteen saattaisi olla ristiriidassa niiden velvoitteiden ja sitoumusten kanssa, joita Yhdysvallat haluaa tulevaan puolustussopimukseen sisällyttää. 

Arvoisa puhemies! Tulen äänestämään Nato-jäsenyyttä vastaan. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella. 

Puhemies! Hyväksymällä edustaja Mustajärven esittämät kolme lausumaa eduskunta voi asettaa ne varaumat, jotka hallitukselta ovat jääneet asettamatta. Ensinnäkin, Suomen tulee ilmoittaa, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen eikä sen maa-alueita ja ilmatilaa tai merialueita käytettävän ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun, koska se merkitsisi mahdollisessa suursodassa Suomen joutumista automaattisesti eturintamavaltiona ydinaseiskujen kohteeksi. Toiseksi, Suomen alueelle ei saa sijoittaa pysyvästi minkään muun maan asevoimia eikä myöskään sotilasliitto Naton tukikohtia. Näin Suomi välttää omalta osaltaan kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä aiheutuvat riskit ja pysyy niiden ulkopuolella. Kolmanneksi, Suomen ei tule sallia eikä antaa minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää maamme aluetta tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. — Kiitoksia, puhemies. 


Puheenvuoro keskustelussa Suomen Nato-sopimuksen hyväksymisestä, toinen käsittely 28. helmikuuta 2023.

Arvoisa puhemies! Kannatan ensiksi edustaja Markus Mustajärven tekemää hylkäysesitystä ja hänen esittämiään kolmea lausumaa. 

Arvoisa puhemies! Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi nyt käsiteltävää lakiesitystä annettaessa, että ”me hyväksymme sen, että Natolla on ydinasesateenvarjo, ja hyväksymme Naton ydinasepolitiikan, kun jäseneksi menemme”.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Antti Häkkäsen mukaan ydinaseet ovat jatkossa keskeinen osa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Mikään Nato-maa ei voi olla Häkkäsen mielestä vapaamatkustaja myöskään ydinaseiden osalta. Häkkänen on myös kokoomuksen varapuheenjohtaja. 

Myös Ruotsi on muuttanut suhtautumistaan Naton ydinasepolitiikkaan ja ydinaseisiin samalla tavalla kuin Suomi. Vielä 1.5.2022 Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ilmoitti maansa virallisena kantana, ettei Ruotsi salli sen paremmin ydinaseiden kuin ulkomaisten asevoimien pysyvien tukikohtienkaan sijoittamista alueelleen. Anderssonin johtama hallitus muutti kuitenkin pian Naton vaatimuksesta kantansa. Ruotsin ulkoministeri Ann Linde lähetti maan Nato-jäsenhakemuksen osana kuuluisan Letter of Intent ‑kirjeensä sotilasliitolle ja ilmoitti Ruotsin olevan valmis lähettämään asevoimiaan kaikkiin Naton tehtäviin ja hyväksymään myös ydinaseiden ratkaisevan tärkeän roolin liittokunnan puolustamisessa. Ruotsi aikoo jatkossa osallistua muun muassa Naton ydinsotaa koskeviin harjoituksiin, joita sotilasliitto järjestää kerran vuodessa. Ruotsi on valmis omilla ilmavoimillaan myös suojaamaan niiden Nato-maiden hävittäjiä, jotka tulevissa operaatiossa on varustettu ydinaseilla. Samaa tehtävää kaavaillaan myös Suomen Ilmavoimille. 

Suomen sotilasedustajana Natossa toiminut kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen pitää Suomelle mahdollisina tehtävinä ydinaseita kuljettavien hävittäjien saattamista ja suojaamista, jos ne joutuvat ongelmiin kuljetusten aikana. Suomen pitää myös päättää, saavatko ydinaselastissa olevat hävittäjät laskeutua suomalaisille lentokentille ja voidaanko ydinasekoneet myös huoltaa Suomessa. 

Puhemies! Pidän Nato-jäsenyyden suurimpana ongelmana juuri sitä, että Suomi hyväksyy Naton ydinasepolitiikan ja luopuu samalla tosiasiallisesti ydinaseettomuudestaan. Haluan myös muistuttaa, ettei Marinin hallituspuolueiden puheenjohtajista ainoakaan ole ilmoittanut vastustavansa Suomen osallistumista Naton ydinasesuunnittelutyöryhmän työhön eikä myöskään vuosittaisiin Naton ydinsotaharjoituksiin. Samanlainen on myös kokoomuksen ja perussuomalaisten kanta. Totta tietenkin on, ettei Suomen alueelle voi sijoittaa ydinaseita vastoin maamme tahtoa, mutta onko tuollaista kielteistä tahtoa ylipäänsä olemassa? Puoluejohtajien ydinaseita koskevista julkisista lausunnoista ei tällaista tahtoa löydy. Lausuntojen perusteella ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Suomi vastustaisi ydinaseiden sijoittamista alueelleen, jos Nato ja Yhdysvallat niin haluavat tehdä, pikemminkin päinvastoin. 

Presidentti Niinistö totesi puhuessaan viime vuoden marraskuun alussa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, ettei Suomella ole mitään aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen Nato-jäsenyyden oloissa. Mitään virallista päätöstä hän ei kuitenkaan suostu tekemään, eikä myöskään Marinin hallitus. Nykyisen presidentin uskottavuutta heikentää tietenkin myös se, että vastoin lupauksiaan hän ei kannattanut Nato-kansanäänestystä, kun päätöksen aika tuli. Niinistön virkakausi päättyy sekin jo ensi vuonna, eivätkä hänen nykyiset kantansa sido tulevaa valtionpäämiestä, eivätkä ne näytä vaikuttavan keskeisiin puoluejohtajiin edes tänään. Sekä Niinistöä että puoluejohtajia näyttää sitovan enemmän Naton taholta ilmaistu toive, ettei jäsenyyteen pidä liittää mitään ennakkoehtoja.

Puhemies! Jos eduskunta hyväksyy edustaja Mustajärven ensimmäisen lausumaehdotuksen, se ilmaisee Suomen tahtona, ettei maahamme sijoiteta ydinaseita eikä Suomen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita saa käyttää ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa, että sekä presidentti Niinistö että pääministeri Marin ja hänen hallituksensa väittävät Yhdysvaltain ydinasesuojan lisäävän Suomen turvallisuutta. Monen mielestä väite on täysin perusteeton. Otan esimerkiksi ministeri Jaakko Iloniemen. Kun häneltä kysyttiin Yhdysvaltain ydinasesuojan merkityksestä, hän sanoi pitävänsä sitä perusteettomana unelmana: ”Olen kauan uskonut ja uskon edelleen siihen, että mikään valtio ei vaaranna omaa kansallista olemassaoloaan suojatakseen jotakin toista valtiota. Se tarkoittaa, että ydinasesateenvarjoa ei ole olemassa.” Näin sanoi Iloniemi. 

Ydinasesateenvarjoa tai -suojaa ei ole olemassa, mutta ydinaseet kyllä ovat, ja ne muodostavat eksistentiaalisen uhkan koko ihmiskunnalle. Suomen on toimittava niin, että se toimillaan liennyttää eikä lisää ydinasevaltojen välisiä jännitteitä. Naton ydinasepolitiikan osana ilman kansallisia varaumia Suomi on näitä jännitteitä lisäämässä. — Kiitos. 


Puheenvuoro keskustelussa Suomen Nato-sopimuksen hyväksymisestä, toinen käsittely 28. helmikuuta 2023.

Arvoisa puhemies! Kun tapaa eri tilaisuuksissa ihmisiä, on monella huoli palveluista, toimeentulosta, mutta myös sodasta. Osa ihmisistä selvästikin pelkää Ukrainan sodan laajentumista ja Suomenkin joutumista sotaan. Kun Nato-jäsenyys tulee heidän kanssaan puheeksi, on monella huoli siitä, että jäsenyys voisi tuoda myös Suomeen ulkomaiden asevoimia, tukikohtia ja jopa ydinaseita ja että Suomi voisi joutua suurvaltojen voimienmittelyn kentäksi. 

Puhemies! Jos Suomi on sotilasliitto Naton jäsen ja suurvaltojen välille syntyy yhteenotto, niin myös Suomi joutuu sotaan. Sotilaallinen liittoutumattomuus sitä vastoin on mielestäni ainoa tapa, joka antaisi Suomelle edes teoreettisen mahdollisuuden pysyä sotatoimien ulkopuolella. Juuri siksi en kannata Suomen liittymistä Natoon, vaan sotilaallista liittoutumattomuutta. 

Presidentti Niinistön lausunto siitä, ettei Suomeen ole tarvetta sijoittaa ydinaseita ja ettei niitä kukaan myöskään ole Suomeen tyrkyttämässä, on otettu turuilla ja toreilla selvästi huojentuneena vastaan, mutta samalla monet myös ihmettelevät, miksi pääministeri näyttää puhuvan aivan toisella tapaa eikä halua asettaa minkäänlaisia rajoituksia sen paremmin ulkomaisille joukoille kuin ydinaseillekaan. 

Koko hallituksen kielteinen kanta minkäänlaisiin rajoituksiin ja aikomus hyväksyä Nato-jäsenyys ilman minkäänlaisia kansallisia ehtoja kummastuttavat myös minua. Kun Norja ja Tanska liittyivät Natoon, ne hyväksyivät kansallisesti joukon rajoituksia, joilla muun muassa ulkomaiset tukikohdat ja ydinaseet suljettiin pois. Suomi ei näin halua tehdä. Monet asiantuntijat, joita ulkoasiainvaliokunta kuitenkaan ei ole kuullut mietintöä valmistellessaan, kertovat haluttomuuden tehdä mitään kansallisia varaumia Nato-jäsenyyteen liittyvän niihin neuvotteluihin, jotka koskevat Suomen ja Yhdysvaltain keskinäisen kahdenvälisen puolustussopimuksen solmimista. Norja on tehnyt Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisen puolustussopimuksen, jossa se luovuttaa Yhdysvaltain asevoimille oikeuden käyttää neljää isoa sen asevoimien käyttöön luovutettavaa aluetta. Suomi, Ruotsi ja Tanska neuvottelevat nyt samankaltaisesta sopimuksesta. Kaikkien maiden kanssa on kyse neuvotteluista, joissa maat antavat Yhdysvalloille oikeuden käyttää näiden maiden puolustusrakenteita ja laajoja maa-alueita muun muassa Yhdysvaltain asevoimien raskaiden aseiden varastointiin. Sotilaat käyttävät tästä termiä ”ennakkovarastointi” — ennakko mihin? 

Puhemies! Ruotsi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa luovutettavista alueista, ilmeisesti myös Suomi, vaikka asiasta ei ole toistaiseksi kerrottu ainakaan laajemmin eduskunnalle. Ruotsi on tiettävästi keskustelemassa alueista, jotka sijaitsevat muun muassa Tukholman ja Göteborgin lähistöllä. Sälenissä tammikuussa pidetyssä turvallisuuspoliittisessa konferenssissa Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson kertoi, että uusi puolustussopimus toisi Yhdysvaltain asevoimien joukkoja kriisitilanteessa paikalle huomattavasti nopeammin kuin byrokraattiseksi luonnehdittu Nato. 

Pyytäisinkin hallitusta ja puolustusministeri Savolaa tulemaan esiin ja kertomaan eduskunnalle, missä vaiheessa sopimusneuvottelut Suomen osalta ovat ja mitä alueita Suomi harkitsee luovutettavaksi Yhdysvaltain asevoimien käyttöön. Marinin hallitus ei siis halua tehdä minkäänlaisia kansallisia varaumia Nato-sopimuksen yhteydessä siksi, että se pelkää rajausten vaikuttavan kielteisesti nyt käynnissä oleviin puolustussopimusta koskeviin neuvotteluihin. Haluaisin kuulla hallituksen ja ministerin kannan myös tähän. — Kiitos, puhemies.


Puheenvuoro keskustelussa koskien Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä. 

Arvoisa puhemies

Viime vuoden keväällä eduskunta päätti puoltaa Marinin hallituksen kantaa ja päätöstä Nato-jäsenyyden hakemisesta. Nyt me, tämä eduskunta, vasta päätämme siitä, hyväksyykö Suomi Nato-jäsenyyden vai ei.

Päätös olisi pitänyt tehdä vasta vaalien ja vaalikeskustelun jälkeen Nyt kansalle ei ole sananvaltaa asiassa annettu. Kiirehtiminen heikentää päätöksen legitiimisyyttä.

Itse en ole nähnyt syytä muuttaa kielteistä kantaani sotilasliitto Naton jäsenyyteen.

Tulemme tekemään ehdotuksen, ettei eduskunta hyväksy nyt käsittelyssä olevaa lakiesitystä eikä siksi myöskään jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

Mielestäni Suomen pitää palata sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle. Se on turvallisempi tie kuin tuleva sotapolku Naton kanssa.

Puhemies!

Yhä selvemmäksi on käynyt se, että Nato-jäsenyys merkitsee täydellistä muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

On tietenkin aivan uskomatonta, että vasemmallakin hyväuskoisesti ajatellaan, ettei mikään jäsenyyden myötä muutu ja että kaikki jatkuu suurin piirtein ennallaan.

Ei liene kuitenkaan enää ketään, joka ei myöntäisi Suomen muuttaneen suhtautumistaan esimerkiksi Turkkiin ja sen politiikkaan halutessaan päästä hinnalla millä hyvänsä Naton jäseneksi.

Kaikki lienevät myös samaa mieltä siitä, että Suomi on tehnyt täyskäännöksen suhtautumisessa kurdijärjestöihin ja kurdeihin ylipäänsä, missä he sitten asuvatkin.

Aiempi varovaisen myötämielinen kanta on muuttunut jyrkän kielteiseksi Nato-prosessin myötä. Ja kielteinen kanta on kirjattu myös Turkin kanssa hyväksyttyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan.

Suomi on muuttanut kantansa myös YK:n ydinasekieltosopimukseen.

Kun kolmella hallituspuolueella oli aikaisemmin myönteinen kanta Suomen liittymiseen itse sopimukseen, niin viime vuoden lopulla – ja jälleen osana Nato-prosessia – Suomi äänesti ydinasekieltosopimusta vastaan YK:ssa.

Suomen kanta ydinaseisiin on muuttunut. Hallitus ei halua todeta, ettei se salli ydinaseiden sijoittamista omalle maaperällämme. Enkä nyt tarkoita edes asian kirjaamista Nato-sopimukseen, vaan Suomen yksipuolista ilmoitusta Norjan ja Tanskan tapaan. Siihenkään ei olla valmiita.

Suomi on liittymässä Natoon ehdoitta siksi, että maamme hallitus neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa puolustussopimuksesta, jonka turvin Yhdysvallat on sijoittamassa aseistustaan, mahdollisesti myös tukikohtiaan ja asevoimiaan Suomen alueelle.

Hallitus pelkää, että yksipuolisetkin Suomen nyt asettamat rajoitukset ydinaseille, Naton tukikohdille ja ulkomaisten asevoimien läsnäololle Suomessa saattaisivat häiritä neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa puolustussopimuksesta.

Puhemies!

Merkittävät muutokset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eivät lopu tähän.

Suomen suhtautuminen asevientiin on myös muuttunut. Marinin hallituksen ohjelman kohta, jossa vastustetaan asevientiä sotaa käyviin maihin, on nykyisin muisto vain.

Nyt Marinin hallitus on valmis sekä myymään että ostamaan aseita sotaa käyvistä maista. Ja tämä uusi linja saa tietenkin täyden tuen myös eduskunnan oikeisto-oppositiolta.

Kun vielä runsas vuosi sitten Suomi kannatti asevarustelun rajoittamista, niin nyt Suomi kannattaa asevarustelua ja osallistuu siihen vahvasti myös itse.

Eikä Suomi ole muuttanut kantaansa vain asevientiin ja asevarusteluun, vaan myös itse sotaan.

Suomen turvallisuus muka paranee Nato-jäsenyyden myötä, vaikka sodan kellot kumajavat päivä päivältä voimallisemmin.

Ukrainan sodassa Suomi on käytännössä jo sodan osapuoli merkittävänä aseavun antajana.

Suomi olisi voinut olla kokoaan suurempi Ukrainan humanitaarisessa tukemisessa, mutta mittavalla aseavulla Suomi haluaa todistaa olevansa Nato-kelpoinen.

Puhemies!

Suomi näyttää joutuvan muuttamaan kantansa myös maailman väkirikkaimpaan maahan ja nousevaan talousmahtiin eli Kiinaan. Myös suhtautuminen Israelin toimiin ja ylipäänsä Lähi-idän tilanteeseen tulee muuttumaan.

Enteellistä oli, että presidentti Niinistö lähetti surunvalittelut maanjäristyksestä vain Turkille, mutta unohti saman maanjäristyksen vaurioittaneen pahasti myös Syyriaa.

Puhemies!

Lopuksi vielä muutama lisäsana Kiinasta.

Yhdysvallat – Naton johtovaltio ja voimakkain valtio – pakottaa liittolaisensa – ja sellainenhan Suomi on jo nyt – valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko Kiinan tai Yhdysvallat, vaikka Suomen pitäisi tietenkin tehdä yhteistyötä molempien kanssa. Taloussuhteet Kiinaan ovat suomalaiselle teollisuudelle ratkaisevan tärkeitä.

Yhdysvalloille ei kuitenkaan kelpaa se, että Suomi ylläpitäisi nykyisenkaltaisia ystävällisiä suhteita myös Kiinan kanssa.

Nato näyttää tulevassa huippukokouksessaan ensi kesänä nimeävän Kiinan vihollisekseen. Saanen ennustaa, että Suomikin tulee tämän mukisematta hyväksymään.

Ja jatkossa Naton kaikilta jäsenvaltioilta edellytetään tämän päätöksen kunnioittamista ja toimimista sen mukaisesti.

Se on Suomelle vaikea pala nieltäväksi talousvaikutustensa vuoksi, mutta puhemies, esimerkkejä Suomen Nato-tien haitallisista talousvaikutuksista on muitakin.

Sotilasmenot on kaksinkertaistettu tällä hallituskaudella, kun Nato-kelpoisuutta on todisteltu. Naton-jäsenenä ne nousevat edelleen. Se kaikki on pois hyvinvoinnin ja koulutuksen rahoituksesta.

Kauppasuhteiden kaventuminen on jo nostanut energian, ruoan ja muiden hyödykkeiden hintoja. Lasku lankeaa valtiolle ja veronmaksajille.

Puhemies!

Uusi ulkopolitiikka maksaa. Se vie pois pohjaa suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpidolta. Ulkopoliittisella virheellä on kallis sisäpoliittinen hinta.

Kiitos!


Puheenvuoro keskustelussa Nato-sopimuksen hyväksymisestä

Sähkön kuluttajahinta nousi kesällä ja syksyllä 2022 nopeasti. Taustalla vaikutti energialähteiden saannin vaikeutuminen ja kallistuminen Euroopassa sekä pohjoismaisen sähköpörssin päivä- ja futuurihintojen raju nousu.

Turun kaupungin kokonaan omistama Turku Energia vastaa suurelta osin sähkön myynnistä ja jakelusta Turun kaupungin ja seudun alueella. Yhtiö korotti sopimushintojaan moninkertaiseksi 2022 loppupuoliskolla markkinahintojen noustua pohjoismaisessa sähköpörssissä. Erityisen hankalaan asemaan joutuivat yhtiön ne kuluttajat, jotka joutuivat solmimaan määräaikaisen sähkösopimuksen hintojen ollessa korkealla.

Nyt sähkön hinta sähköpörssissä on laskenut huomattavasti.

Turku Energian kanssa määräaikaisen kaksivuotisen sähkösopimuksen vuonna 2022 korkealla sähkön hinnalla solmineet kotitalouskuluttajat on sidottu näköpiirissä olevaan markkinahintaan nähden moninkertaiseen hintaan koko sopimuskaudeksi.

Laskut ovat jo nousseet kestämättömän suuriksi monille sähköä asuntojensa lämmityksessä käyttäville. Valtion sähkötukien omavastuut ovat niin korkeat, että ne eivät monessakaan tapauksessa helpota kuluttajan tilannetta riittävästi – tai lainkaan.

Turku Energia tulouttaa omistajalleen Turun kaupungille vuosittain noin 20 miljoonan euron osingot. Yhtiöllä olisi varaa kohtuullistaa nimenomaan hinnaltaan ja kestoltaan täysin kohtuuttomien, viime syksynä solmittujen, määräaikaisten sopimusten hintaa.

Sopimusten irtisanominen voidaan esimerkiksi mahdollistaa kohtuullisessa ajassa.

Edellisen perusteella esitän,

että kaupunginhallitus päättää konserniohjeella velvoittaa Turku Energian kohtuullistamaan vuoden 2022 sähkön nopean hinnannousun aikana kotitalouskuluttajien kanssa solmittujen määräaikaisten kaksivuotisten sähkösopimusten hintaa, jotta yhtiön kotitalousasiakkaat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan keskenään.

Turun kaupuginvaltuustossa 13.2.2023

Johannes Yrttiaho ym.
kaupunginvaltuutettu
Vasemmistoliitto

Kirjallinen kysymys yhteishallintovelvoitteen, asukkaiden edun ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta Turun kaupungin vuokrataloyhtiö TVT Asunnot Oy:n peruskorjaushankkeissa

Eduskunnan puhemiehelle

Turun kaupungin omistama vuokrataloyhtiö TVT Asunnot Oy toteuttaa noin 11 000 asunnossaan vuosittain peruskorjauksia. Remonteilla pyritään parantamaan asumisedellytyksiä ja huolehditaan asuntojen kunnosta. Luonnollisesti remontit aiheuttavat asukkaille myös asumishaittoja ja väistöasunnon tarpeen.

TVT näyttää noudattavan käytäntöä, jossa remonttiin menevien asuntojen vuokrasopimukset irtisanotaan ja asukkaalle osoitetaan väistöasunto, mutta sitovaa taetta omaan kotiin paluusta ja takaisinmuutosta ei anneta. Yhtiö tekee ilmoituksensa mukaan vuosittain peruskorjauksia jopa 300 asunnossa.

TVT Asunnot Oy:n toimiva johto ja yhtiön hallitus eivät näytä huolehtivan niistä velvoitteista, joita laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) sille asettaa. Yhteishallintolain tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa. Viimeisin esimerkki TVT:n kyseenalaisesta toiminnasta on Kurjenmäessä sijaitsevien puutalojen asukkaille ystävänpäivänä 14.2.2023 yllättäen annettu ilmoitus peruskorjauksesta ja tieto ”asumisen päättymisestä” eli vuokrasopimusten irtisanomisesta. Kohteen asukkaat ovat kolmen vuoden ajan pyytäneet ja odottaneet tietoa mahdollisesta remontista yhtiöltä – mitään tietoa kuitenkaan saamatta. Viimeisimmän kyselyn asukasedustajat tekivät asukaskokouksessa 23.11.2022. Isännöitsijällä ei ollut asiasta tietoa.

Asukastoimikunnan tehtävänä on yhteishallintolain 10 § 1 momentin 3 kohdan mukaan ”osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto pitkänajan korjaussuunnitelmista”. Asukkaille on myös erikseen säädetty tiedonsaantioikeus asumiseen vaikuttavista asioista

Eduskunta on hiljattain hyväksynyt uuden lain yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloyhtiöissä (1169/2022). Uusi laki tulee voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2024, joten siihen saakka on noudatettava voimassaolevaa lakia. Uudessa laissa asukastoimikunnan tehtäviä ja oikeuksia on muutettu, mutta uudenkin lain 6 § 1 momentin 2 kohdan mukaan asukastoimikunnalla on oikeus tehdä korjauksia koskevia esityksiä vuokrataloyhteisölle, jonka tulee vastata esityksiin kohtuullisessa ajassa ja ilmoittaa asioiden edistymisestä.

Kurjenmäen tuoreen tapauksen lisäksi vastaavaa menettelyä on viimeaikoina noudatettu useissa TVT Asuntojen vuokrataloissa, mm. Köydenpunojankadun sekä Itäisen pitkäkadun vuokrataloyhtiöissä. Jälkimmäisen yhtiön asukkaiden vuokrasopimukset irtisanottiin ja remontti toteutettiin, koska yhtiö oli päätetty myydä yksityisille.

TVT Asunnot Oy antaa ilmoitukset pitkään valmistelluista korjauksista asukkaille yllättäen eikä vastaa nimenomaisiin tietopyyntöihin ennakkoon saati, että huolehtisi lain tarkoittaman vaikutusmahdollisuuden ja osallisuuden toteutumisesta korjausten suunnittelussa ja valmistelussa. Toiminta on näyttää olevan ristiriidassa yhteishallintovelvoitteen ja asukkaan edusta huolehtimisen kanssa.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin vuokrataloissa toimitaan toisin kuin Turussa. Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiön verkkosivuilla todetaan: ”Peruskorjauksissa on aina mukana asukasedustaja. Korjauksen ajan asukasedustaja toimii linkkinä asukkaiden ja urakoitsijan välillä ja tiedottaa omalta osaltaan asukkaita ja talotoimikuntaa hankkeen etenemisestä. Oman asuintalosi mahdollisista korjaussuunnitelmista saat tietoa kohteesi talotoimikunnalta.”, ”Asukas voi halutessaan joko palata vanhaan asuntoon korjauksen valmistuttua tai jäädäpysyvästi väistöasuntoonsa.” (https://www.hekaoy.fi/fi/asunnot/peruskorjaukset) 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa lain yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) mukaisen asukkaiden vaikutusmahdollisuuden ja osallisuuden korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa sekä asukkaiden edun ja vaikutusmahdollisuuksien huomioimisen remontin aikaisten väistöasuntoratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa?

Helsingissä 15.2.2023

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja
Vasemmistoliitto

Puhemies!

Valtion velka kasvaa isolta osin myös ulkopolitiikan käänteen vuoksi: sotilasmenot on tällä hallituskaudella kaksinkertaistettu, kun on pyritty Natoon. Kasvu tulee jatkumaan. Tämän takaa ilman perälautaa hyväksytty hävittäjähankinta sekä lisääntyvä aseapu Ukrainaan.

Ulkopolitiikan käänteestä on seurausta myös energian ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu. Se hyydyttää talouden ja on johtanut energiayhtiöiden 10 miljardin valtiontakauksiin ja valtion sähkö- ja energiatukiin, jotka hyödyttävät suurituloisia ja päätyvät lopulta yhtiöiden voittoihin. Teollisuuden vaikeudet ovat johtaneet myös Finnveran kasvaviin vastuisiin.

EU:n elvytyspaketti on Suomen osalta miljardeja miinuksella.

Edelleen puhemies, yksityisten yhtiöiden tukeminen koronatuilla lisäsi valtionvelkaa miljardeilla. Tuet olivat avokätisiä, tehottomia ja valuivat yhtiöiden omistajille. Pidän tätä valtionvelkaa lisännyttä politiikkaa virheellisenä. Kasvanut velka on syönyt kansalaisten tukemisen ja palveluiden rahoitusta. Mutta etenkin kokoomukselle juuri tämä politiikka on kyllä käynyt ja näyttää käyvän vastakin!


Puheenvuoro välikysymyskeskustelussa valtion velasta.

Puhemies!

Hallitus esittää 50 suomalaissotilaan lähettämistä Puolaan kouluttamaan ukrainalaisia sotimaan Venäjää vastaan.

Hallitus lähettää Ukrainaan myös Suomen Leopard-panssareita. Näiden lukumäärää ei ole kerrottu.

Puolustusministeriön mukaan Suomen sotilaallisen avun arvo on viimeisimmän paketin myötä lähes 600 miljoonaa euroa. Uusi tukipaketti on jo valmisteilla.

Ukrainan sotilaallisella tukemisella ei ole YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta, sillä ei ole myöskään yleiskokouksen mandaattia. Tuki perustuu Euroopan unionin päätökseen. Kaikki EU:n jäsenmaat eivät ole valmiit osallistumaan sotilaskoulutukseen.

Kun operaatiolla ei ole YK:n valtuutusta – ei turvaneuvoston eikä yleiskokouksen – toimii Suomi nyt 2. maailmansodan kokemuksesta rakennetun YK:n kollektiivisen järjestelmän ohi ja toimillaan murentaa sitä. Se ei ole Suomen edun mukaista.

Puhemies,

Selonteko väittää Ukrainan kyenneen pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen. Tämä ei pidä paikkaansa, viime viikot kertovat aivan toista.

Rauha mainitaan selonteossa vain kerran ja silloinkin perusteluna Ukrainan sotilaalliselle tukemiselle.

Marinin hallitus näyttää pääministerin johdolla uskovan sokeasti Ukrainan sotilaalliseen voittoon.

Ehkäpä juuri siksi selonteko ei esitä edes näköalaa sodan lopettamisesta aloittamalla välttämättömät rauhanneuvottelut järjettömän tappamisen ja tuhojen pysäyttämiseksi.

Hallitusta ei myöskään huolestuta sodan eskalaation vaara, vaikka se on tällä haavaa suurempi kuin koskaan aikaisemmin sitten Venäjän hyökkäyksen. EU-operaatio muodostaa merkittävän eskalaatioriskin.

Operaation ulottuminen vuoden 2024 loppuun ja varautuminen operaation jatkamiseen senkin jälkeen kertoo valmistautumisesta sodan pidentymiseen ja laajenemiseen, ei sen päättämiseen ja rauhanneuvotteluihin. Samaa viestivät tässä salissa käytetyt monet suorastaan sotaisat puheenvuorot. Eikö Suomella todella ole, eikö sillä tulevaisuudessakaan haluta nähdä minkäänlaista panosta rauhan aikaansaamiseksi?

Nykyisen valtiojohdon vähäistä kiinnostusta sodan lopettamiseen ja rauhan edistämiseen kuvastavat tasavallan presidentin lausunnot, joiden mukaan hän ei näe tarvetta pitää yhteyttä Venäjän johtoon. Useat merkittävät EU-maiden johtajat näkevät toisin.

Puhemies,

Haluan vielä muistuttaa, että vuosi sitten keväällä Turkin järjestämissä Istanbulin neuvotteluissa Ukraina ja Venäjä olivat löytämässä yhteisymmärryksen sodan lopettamisesta.

Venäjä oli valmis vetämään joukkonsa asemiin, joissa ne olivat ennen 24.2. tapahtunutta hyökkäystä.

Ukraina oli valmis luopumaan sotilasliitto Naton jäsenyyshankkeesta.

Sopimus edellytti Venäjän vetäytymisen jälkeen neuvottelujen aloittamista niistä alueista, joiden hallinnasta ei ollut yksimielisyyttä.

Ukraina olisi voinut myös hakea sopimukselle turvatakuut haluamiltaan mailta.

Istanbulin sopimus ei kuitenkaan kelvannut Yhdysvalloille ja Britannialle, jotka pitivät huolta siitä, ettei Ukrainan sopimusluonnoksen pohjalta syntynyttä ratkaisua koskaan hyväksytty.

Kiitos puhemies!


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien Suomen osallistumista EUMAM-sotilasoperaatioon, VNS17/2022vp.