Arvoisa puheenjohtaja,

Vuonna 2020 voimaan tulleessa Pukkilan asemakaavassa alueelle muodostuvan uuden rakennusoikeuden yhteenlaskettu määrä oli huimat 155 455 kem2. Kaava herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä, mm. rakentamisen korkeuteen ja tehokkuuteen liittyen. Kuntalaiset kantoivat huolta alueen liikennejärjestelyistä ja siitä, että asemakaava-alueesta tulee liian tiivis, alueelle tulee liian vähän viher- ja virkistysalueita.

Kritiikkiä herättivät myös kaakelitehtaan massalaitoksen läheisyyteen kaavoitetut kerrostalot, jotka nähtiin liian massiivisina, ja teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan vanhan tehdasrakennuksen arvoa heikentävinä.

Kaakelitehtaan suojeleminen vuonna 2020 voimaan astuneessa asemakaavassa oli lopulta kaavan harvoja hyviä puolia. Perustavanlaatuisia ongelmia kaavaan jäi kuitenkin paljon. Suojelun vastineeksi kaavan edunsaaja ja kiinteistönomistaja ulosmittasi kaupungilta valtavan määrän rakennusoikeutta ja muita rahaksi realisoitavia etuja ja vapauksia rakentaa aluetta ympäristöstä, asumisviihtyvyydestä, liikenneongelmista, kaupunkikuvasta tai kulttuurihistoriasta välittämättä. Nyt alue näyttää rakentuvan palvelemaan yksityistä asuntosijoittamista, paljon pieniä asuntoja, hyvin tiiviisti.

Kaiken huipuksi alkuperäisen kaavan tärkein saavutus eli massalaitoksen suojelu halutaan tällä uudella kaavalla nyt poistaa ja purkaa vanha tehdasrakennus. Näin aiotaan tehdä ja kehdataan valtuustolle esittää, vaikka juuri kuukausi sitten valtuusto on hyväksynyt uuden yleiskaavan, jossa massalaitos on osoitettu arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Nyt valtuuston käsittelyssä oleva asemakaavaesitys on siis uuden yleiskaavan vastainen.

Kaakelitehtaan massalaitos on hallinnut Pitkämäen maisemaa ja kaupunkikuvaa yli sadan vuoden ajan. Nelikerroksinen klassisitisvaikutteinen tehdas valmistui vuonna 1913. Sen rakennusmateriaaliksi valittiin rautabetoni, jotta polttouunien aiheuttama tulipalojen vaara olisi pienempi.

Pukkilan edeltäjä Turun Kaakelitehdas oli jo 1899 ostanut Maarian Pitkämäen kylän Keskitalon tilan, jonka pelloilta saatiin sen ajan tuotantoon sopivaa savea. Itse tehdas rakennettiin ns. Pukkilan pellolle. Jo tehdasrakennuksen sijainti kertoo siis mielenkiintoisella tavalla agraarisen Suomen ja modernin tehdasteollisuuden synnyn murrosvaiheesta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Pukkilan alueen rakentamisesta on Turun politiikassa kamppailtu vuosia.

Vasemmistoliiton edustajat esittivät voimassaolevaa vuoden 2020 kaavaa valmisteltaessa kaavalautakunnassa, että asemakaavanmuutosehdotus olisi palautettu uudelleen valmisteltavaksi, ja että kaavan lähtökohdat, tavoitteet ja mitoitus olisi tuotu uudelleen tarkasteltaviksi niin, että alueen kehittämisessä olisi huomioitu luontoarvot, asumisviihtyvyys ja liikenneratkaisut kokonaisuutena. Vanhan kaakelitehtaan asemaa kaupunkikuvassa olisi Vasemmistoliiton esityksen mukaan tullut vahvistaa rajoittamalla uudisrakentamisen kokoa ja korkeutta kaava-alueella. Vasemmistoliitto esitti tuolloin, että asukasmäärää olisi pienennetty puoleen 1000-1200 asukkaaseen 2000-2500 asukkaasta. Rakennusoikeuden määrää olisi pienennetty. Nämä seikat olisi tullut asettaa kaavan tavoitteeksi – ei suinkaan rakennusoikeuden määrän maksimointi, kuten sitten valitettavasti kävi.

Vuoden 2020 kaavassa suojeltujen rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 6480 kem2. Vaikka massalaitos on rakennuksena iso, suhteellisesti se on vain pieni osa kaikesta siitä uudesta rakennusalasta yli 155 000 kem2:stä, jonka uusi kaava alueelle mahdollistaa.

Nyt täysin yksipuolisesti kiinteistön omistajan ja kaavan edunsaajan taloudellisten intressien tyydyttämiseksi on valmisteltu uusi erittäin kyseenalainen asemakaava – turuntautinen purkukaava. Kaava-alue on rajattu käytännössä kattamaan vain tämä hiljattain asemakaavalla sekä vain kuukausi sitten yleiskaavalla suojeltu kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä massalaitosrakennus, jota vieläpä museo lausunnoissaan puolustaa hyvin selkeäsanaisesti, mutta jonka purkaminen kaavalla nyt siis sallittaisiin.

Turku on Suomen vanhin kaupunki, yliopistokaupunki. Turun yliopistossa on merkittävä humanistinen tiedekunta, monipuolista osaamista ja sivistystä myös kulttuuri- ja teollisuushistoriallisista kysymyksistä.

Miten voi olla mahdollista, että kaupunkisuunnittelussa historiaa ymmärtävillä ja sitä arvostavilla tahoilla ei ole mitään sananvaltaa? Tässä heitetään paperikoriin kaikki se kaavoitus- ja siihen liittyvä mittava taustatyö, virkatyö, jota sekä Pukkilan 2020 asemakaavan että yleiskaava 2029 yhteydessä on tehty.

Mikäli asemakaavanmuutos nyt hyväksytään ja Turun kaakelitehtaan massalaitos puretaan, tuhoaa Turku paitsi kappaleen historiaa, myös – jälleen kerran – maineettaan kulttuurikaupunkina.

Puheenjohtaja, kannatan tämän asemakaavaesityksen hylkäämistä.


Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokuksessa koskien Pukkilan kaakelitehtaan purkamista koskevaa asemakaavanmuutosta.