Työstä kunnon palkka!

Työntekijöiden ansiot teollisuudessa ja palveluissa ovat polkeneet paikallaan. Hintojen nousu on heikentänyt ostovoimaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen ammattilaisista on pulaa. Se ratkeaa palkankorotuksilla. Ulkomaisen halpatyövoiman lisääminen polkee palkkoja ja työehtoja. Työntekijöiden oikeuksia on heikennetty myös estämällä työtaisteluja hoitoalan pakkolailla ja käräjäoikeuksien ns. turvaamistoimilla. Työtaisteluoikeuksien toteutuminen on varmistettava.

Työttömille työtä, työhön turvaa!

Työttömien rankaisemisen ja palkattoman pakkotyön sijaan tarvitaan oikeaa työtä. Myös palkkatuella työllistämistä pitää lisätä. Työttömyysturva on palautettava 500 päivään, karenssit poistettava ja pakkohaku peruttava. Työnantajat saavat miljardien veroetuja ja yritystukia, jotka eivät työpaikkoja lisää. Irtisanominen on Suomessa halvempaa kuin muualla Euroopassa. Irtisanomissuojaa on vahvistettava.

Perheiden arkeen helpotusta!

Neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen lakisääteisetkin tehtävät jäävät toteutumatta. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusta on lisättävä. Ammattilaisten palkkoja ja työoloja on parannettava, jotta osaavaa henkilökuntaa ja palveluita on jatkossa riittävästi. Perheiden tukiin tehtävä tasokorotukset ja lapsilisä sidottava indeksiin.

Koulutus vahvistaa tasa-arvoa!

Ryhmäkokoja on pienennettävä päiväkodeissa ja kouluissa. Tasa-arvon toteutuminen ammatti- ja lukiokoulutuksessa edellyttää leikkausten perumista, riittävää lähiopetusta sekä etenkin pienten lukioiden toiminnan turvaamista. Korkeakoulut kärsivät ennustettavan julkisen rahoituksen vähenemisestä. Uhattuna ovat AMK-koulutuksen ja tieteenalojen moninaisuus, etenkin humanistiset alat. Saaristomeren tutkimuslaitos Seilissä on säilytettävä. Valtion rahoituksella on taattava laaja-alainen sivistysyliopisto.

Arvokas vanhuus – eläkeköyhyys pois!

Ikääntyneiden hyvinvointi ja toimeentulo on taattava. Hoitajamitoitusta on parannettava ja sen toteutuminen on varmistettava. Hyvinvointialueiden alibudjetointi vauhdittaa palveluiden yksityistämistä. Julkisia terveys- ja hyvinvointipalveluita on vahvistettava. Eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Tarvitaan eläkkeiden tason korotus. Puoliväli-indeksi takaisi varmimmin eläkkeiden ostovoiman.

Asumisen kulut alas – sähkölle hintakatto!

Arkielämän perustarpeiden – ruoan, energian, liikkumisen ja asumisen – kallistuessa isot yhtiöt ovat tehneet valtavia voittoja. Ihmisiä on tuettu hintakriisissä vain vähän. Hintojen nousu jää pieni- ja keskituloisten maksettavaksi. Asuminen kallistuu sähkön, lämmön, vuokrien, vastikkeiden ja lainakorkojen noustessa. On rakennettava edullisempaa asumista viihtyisästä ympäristöstä huolehtien. Sähkötukien kohdentaminen pieni- ja keskituloisille on välttämätöntä. Sähkölle hintakatto!

Energiapeli käy kalliiksi ihmisille ja maapallolle!

Suhteellisen pienipäästöisen maakaasun piti olla siirtymäpolttoaine hiilineutraaliuteen. Pakotteet ovat vaikeuttaneet energian saantia. Kalliimpien ja ilmastohaitallisempien polttoaineiden käyttö on kasvanut. Kivihiilen, USA:sta laivattavan liuskekaasun ja Suomessa turpeen käyttö lisääntyvät. Sähkömarkkinoiden vapauttaminen on vahvistanut yhtiövaltaa kuluttajien kustannuksella. Tarvitaan hintojen sääntelyä sekä ylivoittojen windfall-vero. Valtion omistusta energia-alasta on vahvistettava ja kehitettävä hajautukseen perustuvia uusiutuvia energiaratkaisuja.

Luontokato ja ilmastonmuutos on pysäytettävä!

Ilmasto lämpenee uhkaavan nopeasti. Luonnon monimuotoisuus on romahtamassa. Suomessa isona ongelmana ovat metsien liialliset harvennushakkuut, mihin osasyynä on venäläisen energiapuun tuonnin loppuminen. Maankäyttösektorin muuttuminen hiilien sitojasta päästölähteeksi tietää Suomelle myös miljardien rahallista kustannusta. Ympäristö on huomioitava politiikassa kokonaisvaltaisesti.

Ulkopolitiikan virheet tulevat maksuun – talouskriisi uhkaa

Kauppasuhteiden kaventaminen pahentaa pulaa energiasta, materiaaleista ja komponenteista. Hintojen nousu jatkuu. Energiapolitiikan virheiden vuoksi menetetään miljardeja. Hävittäjähankinnan, Nato-hakemuksen ja ulkopolitiikan täyskäännöksen myötä sotilasmenot on kaksinkertaistettu. Talouden taantuessa tarpeettomat hankkeet kuten ns. Turun tunnin juna on unohdettava. Yhtiöitä ja omistajia verottamalla on vahvistettava julkista taloutta ja suunnattava rahat ihmisten hyvinvointiin.

Kyllä rauhalle, ei Natolle!

On palattava rauhaa edistävään ulkopolitiikkaan. Nato-jäsenyyden toteutuminen on epävarmaa. Hakemus vietiin eduskunnassa läpi kiireellä ja riskejä arvioimatta. Uusi F-35 hävittäjä ei sovellu puolustukseen ja on hyvin kallis. Sen tarkoituksena on liittää Suomi osaksi Naton ydinasepolitiikkaa. Nato on sotilasliitto Yhdysvaltain kanssa. Se vetää Suomen osapuoleksi konflikteihin ja lisää sotilasmenoja pysyvästi. Vain liittoutumattomuus mahdollistaa sotatoimien ulkopuolella pysymisen suursodan syttyessä.