Arvoisa puhemies,

Hallituksen Nato-selonteko on yksipuolinen eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista. Se on tiekartta Natoon.

Jo pääministeri Marinin julkisten esiintymisten perusteella on selvää, että hallitus ajaa Suomen jäsenyyttä Yhdysvaltojen johtamassa sotilasliitossa.

Viime viikolla pääministeri lausui, että Suomen ei tulisi asettaa minkäänlaisia ehtoja jäsenyydelleen, ei edes sellaisia, joita Tanska ja Norja ovat rauhan aikana pyrkineet yksipuolisesti asettamaan. (Kauppalehti ja IL 13.4.22) Ollaanko siis valmiita pysyvien ulkomaisten joukkojen, raskaan aseistuksen, myös ydinaseiden sijoittamiseen Suomeen? Pääministeri on puhunut hyvin myönteisesti Naton ”ydinasesuojasta”, unohtaen ne eksistentiaaliset uhkat, joita tähän väistämättä liittyy. (IL 12.4.22)

Naton Nuclear sharing -ohjelmassa ydinasevallat jakavat ydinaseita niille valtioille, joilla ydinaseita ei ole. Onko Suomi valmis tähänkin? Saksan ulkoministerin mukaan maan F-35-koneiden lentäjiä koulutetaan nyt ydinaseiden käyttöön. Tullaanko myös suomalaisia F35-lentäjiä kouluttamaan samoin? Siihenkö nämä koneet hankitaan?

Arvoisa puhemies,

On ilmeistä, että Yhdysvaltain Suomeen kohdistama paine on tällä hetkellä kova. Tavoite on saada Suomi hakemaan Naton jäsenyyttä. Näin pyritään luomaan painetta Venäjän rajoille nykyisessä maailmapoliittisessa tilanteessa. Kyse on suurvaltapolitiikasta, jota Suomen yli tehdään.

Mitään varmuutta siitä, että 30 Nato-maata lopulta hyväksyisivät Suomen jäseneksi ei ole. Jäsenyysprosessin aikana Suomi altistuisi ulkopoliittiselle kaupankäynnille, maailmanpolitiikan pelinappulaksi. Viitteitä siitä on saatu jo Suomen ja Turkin välisissä keskusteluissa, joissa Turkki on mitä ilmeisimmin esittänyt Suomen Nato-jäsenyydelle ehtoja.

Käytännössä Suomen ulkopoliittinen liikkumavara kaventuu jo jäsenyysprosessin aikana. Itse sotilasliiton jäsenyys rajaa suvereniteettia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vielä lisää. Kansallinen päätösvalta kapenee ja osin häviää. Maahan sijoitettavat ulkomaiset joukot ja raskas aseistus tottakai kaventavat omaa liikkumatilaa ja päätäntävaltaa. Mahdollisten ydinaseiden osalta Suomella ei ole mitään valtaa päättää, käytetäänkö niitä ja miten, vaikka asejärjestelmät olisivat maahamme sijoitettuja.

Nato-jäsenyys on kaventanut jäsenmaiden suvereniteettia myös tilanteissa, joissa Naton viidettä artiklaa on käytetty poliittiseen kiristykseen. Ennen Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökkäystä Irakiin 2003 Yhdysvaltain Oslon suurlähettiläs esimerkiksi kiristi viidennellä artiklalla asemamaataan Norjaa, jotta olisi saanut sen mukaan hyökkäykseen Irakia vastaan.

Väitetään, että Natossa päätökset tehdään konsensuksella ja yksikin jäsenvaltio voisi estää päätöksen syntymisen. Tässä on erotettava muodolliset valtasuhteet ja todelliset valtasuhteet.

Naton jäsenmaat koosta riippumatta ovat konsensusperiaatteen myötä vain muodollisesti tasavertaisia; samanlaisia oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan. Eihän kukaan kuitenkaan usko, että Yhdysvalloilla ja Luxemburgilla olisi tosiasiassa samanlaiset oikeudet ja velvoitteet Natossa.

Kun Nato pommitti Serbiaa vuonna 1999 – peräti 78 päivän ajan – vastusti jäsenvaltio Kreikka pommituksia. Kovan painostuksen tuloksena Kreikan oli pakko hyväksyä ns. opting out -menettely. Pommituksia Kreikka ei koskaan hyväksynyt, muttei pystynyt niitä estämään.

Arvoisa puhemies,

Hyvin moninaisia ovat ne keinot, joita ennen kaikkea Yhdysvallat käyttää saadakseen oman tahtonsa maailmanpolitiikan eri käänteissä lävitse sotilasliitto Natossa. Nato on Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto.

Kiitos!


Lähetekeskustelu koskien ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta (VNS 1/2022vp)