Arvoisa puhemies,

Suomen talous kehittyy lähivuosina odotettua heikommin. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oli inflaatio kiihtynyt, polttoaineiden ja ruoan hintojen nousu alkanut. Nyt pakotteiden ja vastapakotteiden, Venäjän viennin loppumisen ja tuonnin korvaamisen myötä tämä kehitys kiihtyy. Euroopan talousnäkymien heikkeneminen ei lupaa vientiteollisuudelle hyvää. On olemassa riski, että myös työttömyys kääntyy Suomessa kasvuun.

Nyt olisi parannettava kansalaisten mahdollisuuksia selvitä arjesta. Tulisi panostaa mm. julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan – hyvinvointia, työtä, turvaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista olisi nyt erityisellä painolla huolehdittava. Pelkästään koronatoimenpiteiden aiheuttaman ns. hoitovelan – jonojen purkamisen – kustannukset ovat useita satoja miljoonia vuositasolla. Peruspalveluministerin mukaan puhutaan kaikkiaan 1,5 miljardista viiden vuoden aikana, 300 miljoonaa vuosi.

Hoitajajärjestöjen oikeutetut, sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kannalta välttämättömät palkkavaatimukset, pelastusohjelma, vaatisi sekin reilun 300 miljoonan vuosittaisen lisäyksen seuraavan viiden vuoden aikana. Hoitajapula voidaan kestävästi ratkaista vain korottamalla palkkoja. Tähän ei julkisen talouden suunnitelmassa varauduta. Sen sijaan hallitus roikottaa viikosta toiseen ilmassa uhkaa työntekijöiden perusoikeuksia loukkaavasta pakkolaista. Näin se pyrkii painostamaan työntekijät hyväksymään ns. suojelutyön laajentamisen, heikentämään työtaistelun tehoa; pitkittäen sitä, aiheuttaen uusia jonoja ja kasvavaa hoitajapulaa, kun ainoa oikea ratkaisu olisi palkankorotusten rahoittaminen.

Julkisen talouden suunnitelma pitää sisällään 370 miljoonan leikkaukset. Lisäksi toteutetaan työttömien asemaa monelta osin heikentävät ”työllisyystoimet”, joita tehdään 110 miljoonalla: mukana eläkeputken lopettaminen sekä työttömyysturvan työssäoloehdon ”euroistaminen”. Jälkimmäinen heikentää erityisesti pienituloisten silpputyöläisten turvaa.

Hallitus on luvannut kompensoida hintojen nousua pienituloisille sosiaalietuuksien indeksikorotuksella. Aikaistettu korotus vaikuttaisi arvioiden mukaan bruttona ehkä vain 20-30 euroa/kk kansaneläkeindeksiin sidottuihin eläkkeisiin, työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, toimeentulotuen perusosaan ja hoito- ja sairaspäivärahoihin. On selvää, etteivät tämän mittaluokan korotukset tule juuri auttamaan pienituloisten eläkeläisten tai työttömien asemaa.

Julkisen puolen työntekijöille, eläkeläisille tai työttömille ei juuri panostuksia löydy, mutta kenraalien esitykset sotilasmenojen massiivisesta lisäämisestä ovat kuitenkin monen mielestä vastaansanomattomia tässä ”muuttuneessa tilanteessa”, kuten viime viikkoina usein toisteltu fraasi kuuluu. Hämmästellä täytyy, millaiseen otteeseen turvallisuussektori on päätöksentekijät ja koko yhteiskuntamme saanut.

Olisi syytä pysähtyä miettimään, mikä valtion varojen käyttö on vastuullista ja mikä ei. Puolustusmäärärahoihin ollaan nyt osoittamassa jopa 200 miljoonan korotus jo tänä vuonna ja vuosittain koko kehyskaudella. Lisäksi materiaalihankintoihin lisätään kehyskaudella yli 1,5 miljardia. Kaikkiaan sotilas- ja turvallisuusmenoihin lisätään kehyskaudella luokkaa 3 miljardia nykyisen poikkeuksellisen korkean tason päälle. Sotilasmenothan ovat nousseet niin kutsuttujen strategisten hankkeiden – kuten F35-hankinnan – vuoksi viidessä vuodessa 2,9 miljardista 5,1 miljardiin. Tasokorotuksen piti olla ohimenevä, mutta nyt taso halutaan nostaa pysyvästi Naton vaatiman 2 prosentin BKT-osuuden yläpuolelle.

Suomen F35:en hinta näyttää olevan inflaation, valuuttakurssien ja korkojen nousun myötä rajussa kasvussa, raportoi Suomen Kuvalehti viime viikolla. Kymmenen miljardia ei tule likikään riittämään. Viime viikkojen kansainväliset esimerkit ovat myös osoittaneet hävittäjien rajoitteet puolustuksessa valitettavalla tavalla. Suomen F35-hankinnan mielekkyys asettuukin hyvin kyseenalaiseen valoon. Tosiasiassa tämä hankinta vie tulevaisuudessa resursseja maavoimilta, joihin uskottava puolustus Suomessa pitkälti on perustunut.

Kiitos, puhemies!

Puheenvuoro lähtekeskustelussa koskien julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2023-2026 (VNS 2/2022vp).