”Uusi normaali” – työelämän oikeudet, yritystuet ja demokratia

Arvoisa puhemies,

Tuorein THL:n tilasto 13.5.2020 kertoo, että tehohoitoa koronaviruksen vuoksi tarvitsevia on koko maassa yhteensä 35, joista 26 on HYKS erva-alueella. Koko muun Suomen alueella tehohoitoa tarvitsevia on näin ollen yhteensä 9. Joka puolella maata tartuntojen määrä on taittunut. Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on ylipäätään ollut melko pieni. Tällä hetkellä 157 on sairaalahoidossa, koko maassa. On paikallaan kysyä, mitkä siis itse asiassa ovat perusteet näille työelämän oikeuksien rajoittamisille ja työväensuojelun heikentämiselle? Onko tämä se ”uusi normaali”, josta meille nyt kovin kerrotaan?

Osin koronan ihmisissä synnyttämän varovaisuuden ja osin sairaanhoitopiirien ja kuntien valmiuslain mukaisten hoitoon pääsyn lykkäysten eli kiireettömän hoidon peruutusten vuoksi on syntynyt hoitojonoja, joita nyt aletaan purkaa.

Terveydenhuoltoalan henkilöstöä edustava Tehy muistuttaa, että ”poikkeussäännöksillä ei voi paikata tavanomaista ja kesällä erityisen selvää pulaa sote-henkilöstöstä tai korjata pitkään jatkunutta aliresursointia.” Vuosilomien siirtämistä on Tehyn mukaan käytetty väärin, samoin irtisanomisaikojen pidennyksiä. Henkilöstön siirtorumba on ulottunut moniin sote- ja hoiva-alan tehtäviin. Kunnissa on vaadittu henkilöstöltä suostumuksia siirtoihin paljon valmiuslain mukaisten asetusten sallimaa laajemminkin. Kotihoidossa pitkään vallinnutta henkilöstöpulaa on nyt tilkitty lähihoitajien siirtämisellä varhaiskasvatuksesta jne.

Edelleen ovat nämä hoitajien oikeuksien rajaukset korvaamatta. Missä on koronalisä, missä valtion vastaantulo hoitajien palkkaratkaisun puolesta?

Työntekijöiden oikeuksia on rajattu ja työväen suojelua heikennetty valmiuslain käyttöönotosta alkaen käytännössä hyvin monella tavalla. Yksi vähälle huomiolle jäänyt työlainsäädännön heikennys ja samalla merkittävä yritystuki on työsopimus- ja yt-lakien muutos, jolla yksityisten työnantajien työntekijöiden lomautusaikaa lyhennettiin viiteen päivään, heikennys on voimassa kesäkuun loppuun asti. Työnantaja hyötyy vähintään yhdeksän, enimmillään 37 päivän palkka- ja sivukulut. Tämä tuottaa eri arvioiden mukaan 0,6-1,2 miljardin euron hyödyn yrityksille. Lakimuutos on jopa kannustanut lomauttamaan, vaikkei koronasta johtuvaa perustetta olisi ollut. Esimerkiksi SAK:n liittojen luottamusmiehistä 15% on ilmoittanut tällaisista kyseenlaisista – koronaan perustumattomista – lomautuksista. Yritykset käyttävät näin tilannetta ja poikkeuslakeja hyväkseen ja leikkaavat kustannuksiaan hakeakseen parempaa tuottavuutta ja kilpailukykyä, kuten fraasit kuuluvat.

Aivan kuin valmiuslain mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon poikkeusasetusten voimassaoloa nyt jatketaan, ajetaan myös työsopimus- ja yt-lain määräaikaiseksi tarkoitetulle muutokselle jatkoa. EK haluaisi lain olevan voimassa vuoden loppuun, kesäkuun sijasta.

Nopeutetun lomautusmenettelyn piirissä eivät ole julkisen puolen työntekijät, mutta silti monissa kunnissakin innostuttiin pikalomautuksiin, heti poikkeusolojen julistamisen jälkeen.

Arvoisa puhemies,

Nyt luodaan mielestäni riittämättömin perustein odotusta pitkään jatkuvasta epidemiasta, jonkinlaisesta pitkäaikaisesta poikkeustilasta, jossa ihmisten oikeuksia voitaisiin jatkuvasti rajata, jakaa etuja yrityksille ja rajata demokraattisia oikeuksia ja lisätä kansalaisten valvontaa. Tähänkö viittaa puhe ”uudesta normaalista”?

Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 13.5.2020. Lähetekeskustelu koskien Valtioneuvoston asetusta väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä, M 22/2020 vp.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s