Metallin reaalipalkat nousseet kymmenessä vuodessa vain prosentin

Kirjoitus on julkaistu Neljäysiläinen -lehdessä, syksy 2018

Ammattiyhdistysliikkeen tämän syksyn taistelu Sipilän hallituksen ajamaa irtisanomissuojan heikentämistä vastaan osoitti, että taisteluvoimaa kyllä löytyy, jos sitä vain halutaan käyttää. Kentällä rintama oli luja. Pitkästä aikaa työpaikoilla puhuttiin politiikkaa. Kamppailu näkyi myös järjestäytymisen kasvuna.

Valmius kamppailla myös konkreettisempien työehtojen ja palkkojen parantamisen puolesta olisi kentällä olemassa. Aihetta palkkaliikkeisiin todella olisi, sillä palkkakehitys metallissa ja koko teollisuudessa on jäänyt melko surkeaksi. Metalliteollisuuden reaalisten tuntipalkkojen kehitys on kymmenvuotiskaudella 2007-2017 ollut vain yhden prosentin suuruinen! Koko teollisuudessa sentään 8,5 prosenttia. Metallialan luvut tarkoittavat, että monena vuonna on palkkojen ostovoimassa menty selkeästi miinukselle. Liitot ja keskusjärjestöt on Suomessa onnistuttu sitomaan kolmikannalla ja tuloratkaisuilla hyvin lähelle työnantajien politiikkaa, mikä osaltaan on näkynyt työntekijän kannalta heikkoina palkkaratkaisuina.

Taustalla massatyöttömyys

Heikon palkkakehityksen, kuten toisaalta sosiaalimenojenkin leikkausten taustalla on myös tarkoituksella ylläpidetty ja pitkitetty massatyöttömyys. Kun työttömyys on korkealla, verotuloja kertyy vähemmän ja julkisen talouden säästöt kiihtyvät. Palkkojen sekä muiden työehtojen polkeminen kiihtyy, koska työvoiman runsas tarjonta ja kiristyvä kilpailu työstä pakottaa työttömät ottamaan työtä vastaan aiempaa heikommin ehdoin. Tätä pahoinvoinnin kehää valtiovalta – erivärisinä vaihdelleet hallitukset – on tietoisesti ylläpitänyt 90-luvulta saakka. Suomi liitettiin Euroopan Unioniin, kun massatyöttömyys oli ensin päästetty räjähtämään käsiin. Maassa oli yli puoli miljoonaa työtöntä. EU- ja eurojäsenyyksien ehkä tärkeimpänä antina työnantajien näkökulmasta oli työvoiman vapaa liikkuvuus, jonka myötä ulkomaisesta halpatyövoimasta tehtiin keskeinen osa suomalaisia työmarkkinoita.

EU-talouskuri ja sisäinen devalvaatio

Sipilän hallituksen pyrkimys murtaa irtisanomissuojaa ja systemaattinen ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö ovat osa työvoiman tarjonnan lisäämisen politiikkaa, samaa mitä työttömyysturvan leikkauksilla, aktiivimalleilla ja onnettomalla työvoimapolitiikalla Suomessa ajetaan. Työtä on pakko ottaa vastaan entistä heikommilla ehdoilla ja palkat ja muut työehdot joustavat tässä pelissä alaspäin. Kaiken taustalla on eurooppalainen talouskuri ja eurojärjestelmä, joka ajaa maat kilpailukyvyn turvaamisen nimissä sisäiseen devalvaatioon ja työn ”halpuuttamiseen”.

Vasemmiston on saavutettava eduskuntavaaleissa niin vahvat asemat, että Sipilän hallituksen kaudella kiihtynyt rynnäkkö työlainsäädäntöä, työehtoja, työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa sekä kuntien koulutus-, hyvinvointi- ja terveyspalveluita vastaan voidaan pysäyttää ja suunta kääntää. Myös kiihtyvän asevarustelun ja militarismin torjumiseksi on taisteltava tosissaan. Tavoitteemme on oltava sotilaallisesti liittoutumaton, puolueeton Suomi, jossa työntekijöiden oikeudet vahvistuvat, palkalla elää eikä sosiaaliturvan varassa tai eläkkeelläkään tarvitse pelätä toimeentulonsa puolesta.

Johannes Yrttiaho
Turun kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
varakansanedustaja
Vasemmistoliito

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s