Suuri puhallus – Turun sotekiinteistöjen myynti

Turun kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 3. joulukuuta äänin 20-43, 4 tyhjää myydä 23 sosiaali- ja terveydenhuollon kiiinteistöä ja niihin liittyvät maa-alueet (seitsemän tonttia) ruotsalaiselle pääomasijoittajalle 130 miljoonalla eurolla. Tein valtuustossa esityksen kaupan hylkäämiseksi, mutta enemmistö valtuutetuista oli peloteltu myynnin kannalle. On kyselty, miten kukin valtuutettu äänesti. Se selviää oheisesta äänestyskartasta. Turkulaisten veronmaksjien varoilla vuosien saatossa rakennetun ja ylläpidetyn perusvarallisuuden myynti toteutui kokoomuksen, sdp:n, vihreiden, perussuomalaisten ja rkp:n valtuutettujen äänillä.

osakkeidenmyynti_kv_3.12.2018
Turun kaupunginvaltuusto äänesti 3.12. sotekiinteistöjen myynnistä äänin 43 jaa, 20 ei, 4 tyhjää. Vasemmistoliiton ryhmä vastusti myyntiä.

Myyntiä ajanut suppea poliitikkojen ja virkamiesten ryhmittymä, joka muuten koostuu pitkälti kolmen ensinnä mainitun puolueen toimihenkilöistä, aloitti uhkakuvakampanjan jo syksyllä 2015, kun se omaisuuden suojaamisen nimissä vei läpi Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n perustamisen ja kiinteistöjen myynnin perustetulle yhtiölle. (Tällöin kaupunki siis vielä myi itse itselleen: perusti yhtiön, myönsi sille lainan, jolla kaupungin 100 % omistama yhtiö sitten osti kaupungin kiinteistöt.) Perustelu oli, että soteuudistukseen liittyvän rajoittamislain tullessa voimaan, kiinteistöt voisivat päätyä alihintaan maakunnalle. Osakeyhtiössä omaisuus olisi turvassa. Tuosta myynnistä koitui yli viiden miljoonan veroseuraamukset ja koko operaatio näytti muodostuvan tappiolliseksi. Nähtävissä oli jo tuolloin, että lopullisena päämääränä on kiinteistöjen myynti yksityisille. Näin itse asiassa oli linjattu jo vuonna 2013 kaupunginvaltuuston hyväksymässä ns. uudistamisohjelmassa, jossa tavoitteeksi asetettiin laajamittainen kaupungin omaisuuden myynti. Asialla tuolloinkin Turku-sopimuksen kolmen kopla (kok-sdp-vihr).

Vasemmalla vastustimme tätä 2015 tapahtunutta yhtiöittämistä tarpeettomana ja kalliina, kun soteuudistuskin oli täysin auki. Soteuudistus on edelleen täysin auki.

Kolmen koplan ”puuharyhmän” tarkoituksena ei ollutkaan omaisuuden suojaaminen vaan sen myynti. Se kävi selväksi, kun kaupunginvaltuustolle tuotiin viime kesänä periaatepäätös sotekiinteistöjen myynnin valmistelusta ja toteuttamisesta, mikäli soteuudistus läpäisisi eduskunnan vuoden 2018 loppuun mennessä. Kiinteistöjen lisäksi myyntiin laitettiin nyt myös tontit. Kerrottiin, että ostajakandidaateille paketti ei ilman tontteja olisi riittävän houkutteleva. Samalla ostajalta edellytettiin 50 miljoonan euron osakemerkintää Turun Teknologiakiinteistöt -yhtiöön, joka on mm. Kupittaan ja Itäharjun alueella kiinteistöjä hallinnoiva Turun kaupungin osittain omistama kiinteistökehitysyhtiö. Kaupunginhallitus sitten kesällä 2018 päätti myyntiä koskevasta aiesopimuksesta ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Hemsölle pian valtuuston kokouksen jälkeen – salaisella listalla.

Vasemmistoliitto vastusti näitä päätöksiä sekä valtuustossa että hallituksessa.

Kesäkuussa periaatepäätös myynnistä saatiin läpi, kun soteuudistuksen läpimeno kuluvan vuoden loppuun mennessä asetettiin kaupan ehdoksi. Soteuudistus ei mennyt läpi ja myyjille tuli kiire hakea valtuustolta uusi päätös, jolla ehdollisuus poistettiin. Myyntiin nyt menneet sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt sijaitsevat keskeisillä paikoilla, suuri osa kaupungin ydinkeskustan tuntumassa. Peruskysymys kuuluukin, miksi kaupungin ei olisi kannattavaa omistaa tällaisia kiinteistöjä alueilla, joissa niiden arvo tulevaisuudessa kasvaa jo maanarvon kohoamisenkin seurauksena aivan itsestään. Kasvavalla kaupunkiseudulla on varmasti tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöille palveluiden järjestäjätahosta riippumatta. Voisi olettaa, että soteuudistuksen mahdollisesti toteutuessa kysyntä jopa kasvaa. Jos jostain syystä niin ei kävisikään, kiinteistöt voi kyllä kehittää muuhun käyttöön. Näin tietenkin laskee myös ruotsalainen pääoma ja Hemsö Fastighets AB, jolle Turku maksaa seuraavat kymmenen vuotta vuokraa vähintään 116 miljoonaa euroa. Ehkä enemmänkin. Vuokrat voivat nousta ja kiinteistöt voidaan myydä eteenpäin. Kuinka käy, se ei ole kaupan jälkeen enää kaupungin käsissä.

Kiinnostava kysymys on se, miksi Turun kaupunginvaltuustoa nyt harhaanjohtanut poliitikkojen ja virkamiesten porukka on keskittynyt neljän vuoden ajan väittämään, että sotekiinteistöt olisivat kaupungin omistuksessa sille pelkkä kuluerä nyt ja tulevaisuudessa. Miksi tämä perusvarallisuus haluttiin myydä?

Syy on ilmeisesti siinä, että tällä porukalla on hirmuinen vimma saada käyntiin Itäharjun alueen rakentaminen. Tähän viittaa myös Hemsöltä edellytetty sijoitus Teknologiakiinteistöt-yhtiöön, johon se nyt pääsee mukaan 35 % osuudella. Sotekiinteistöt ostanut ruotsalainen pääoma on siis mukana myös Itäharjun suurissa hankkeissa, tuskin tosin tappioita kuittaamassa. Mitä Itäharjulle sitten on tulossa? Siitä on julkisuudessa kerrottu vielä varsin vähän, mutta Helsingin rautatien ja moottoritien varteen ja päälle suunnitellaan jo massiivista infrarakentamista (julkisella rahalla tietenkin), listalla on mm. valtava radan ja moottoritien ylittävä kansirakenne, jolla alueelle avataan viljalti uusia rakennuspaikkoja.

Itäharjun visiossa (joka kaupunkisuunnittelussa näyttää korvaavan vasemmistoliiton vaatiman osayleiskaavan) puhutaan jopa kymmenien tuhansien työpaikkojen ja asukkaiden sijoittumisesta alueelle tulevaisuudessa. Näistä tosin ei ole mitään konkreettista näyttöä, suunnitelmaa saati sopimusta, mutta juttu tuntuu silti uppoavan kaupunginvaltuuston enemistöön ihan täydestä. Heikoista signaaleista on toki voitu päätellä, että kaupunki suunnittelee rakentavansa omille yhtiöilleen toimitiloja alueelle, samoin suunnitellaan ammattikoululle yhtenäistä kampusta, ammattikorkealle sellainen on jo valmistumassa (ja muuten Hemsö tässäkin omistajana mukana). Kaikki nämä ovat kuitenkin toimintoja, jotka vain siirtyvät jostain muusta osasta kaupunkia Itäharjulle. Tämän verorahalla ja yhteistä omaisuutta myymällä toteutetun rakentamisen ilmeisesti toivotaan tuovan perässään myös yksityistä (asunto)rakentamista. Toive tontinluovutuksella ja rakennusoikeuden myynnillä kaupungille saatavista tuloista on kuitenkin aikalailla ilmassa, samaan tapaan toiveiden varassa kuin ne jostakin tulevat kymmenet tuhannet uudet työntekijät ja asukkaat.

On selvää, että kaupunki velkaantuu tulevaisuudessa näiden hankkeiden vuoksi. Siksi tiukkaa talouskuripolitiikkaa on noudatettu jo kymmenen vuotta ja siksi se kiristyy, vaikka samalla puhutaan positiivisesta rakennemuutoksesta ja talouskasvusta. Kuka sitten hyötyy näistä suurista kuvioista? Ruotsalainen pääomasijoittaja ainakin saa tukevan jalansijan Turun talousalueen kiinteistömarkkinoille. Rakennusteollisuuden suuryhtiöille on luvassa isoja urakoita hyvällä voitolla. Asuntojen hintojen nousu hyödyttää sijoittajia. Tavalliset turkulaiset eivät hyödy tästä suuruudenhullusta ”kehittämisestä” mitään. Pääomaköyhässä EU:n koilliskolkassa odotukset suurista sijoituksista ovat kaiken kaikkiaan epärealistisella pohjalla. Niiden eteen saadaan myydä ulkomaisille pääomasijoittajille paitsi sairaalat, terveyskeskukset ja hoivakodit myös päiväkodit ja koulut, nuorisotalot, kirjastot ja museot. Turun Konserttitalo ja sen vieressä sijaitseva ammattioppilaitos ovatkin jo myynnissä. Montako sotekiinteistöjen myynnin tapaista perusvarallisuuden ”puhallusta” meillä vielä on edessä, jos tämä päättäjäjoukko saa jatkaa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s