Irak-operaatio edistää Suomen sotilasyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa

Arvoisa puhemies,

Hallitus esittää, että Suomi jatkaisi osallistumista Irakin ns. koulutusoperaatioon, tällä kertaa vuoden 2021 loppuun.

Osallistumista on pidennetty vuoden pätkissä siitä saakka, kun Suomi on Irakin operaatioon osallistunut eli vuodesta 2015.

Loppua ei ole näkyvissä; päinvastoin vaikuttaa siltä, että Marinin hallitus on laajentamassa Suomen osallistumista Yhdysvaltain johtamaan sotilaalliseen operaatioon vielä nykyisestä. Päätökset on tarkoitus tehdä Naton puolustusministerikokouksessa helmikuussa 2021.

Osallistumisen laajentaminen on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että irakilaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti ulkomaalaisten joukkojen läsnäoloon maassa. Irakin parlamenttihan vaati kaikkien ulkomaalaisten sotilaiden poistumista maasta tämän vuoden alussa. Toinen ongelma on, että operaation luonne näyttää olevan muuttumassa siitä, miksi se kuusi vuotta sitten perustettiin.

Kun Yhdysvaltain johtama liitto muodostettiin vuoden 2014 syyskuussa, perusteluna oli tarve luoda Isisin vastainen rintama. Suomi liittyi koalitioon samana vuonna.

Terroristijärjestö Isis oli julistanut perustaneensa Irakin ja Syyrian alueelle kansainvälisen islamilaisen kalifaatin. Isis oli valtaamassa suuria alueita sekä Irakista että Syyriasta. Näytti mahdolliselta, että terroristijärjestö oli saamassa haltuunsa kokonaisia valtioita, joissa asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä. Isisistä olisi näin tullut valtiollinen toimija.

Yhdysvallat julisti Isisin voitetuksi terroristijärjestön menetettyä maa-alueensa Irakissa joulukuussa 2017.

Lokakuussa 2019 Turkki aloitti hyökkäyksen Syyrian kurdialueille. Trumpin hallinnon sallima hyökkäys avasi uusia toimintamahdollisuuksia Isisin maan alla olleille terroristisoluille ja muille jihadistiryhmille. Seurauksena Isis tekee jälleen sotilaallisia iskuja lähes päivittäin sekä Irakissa että Syyriassa. Se ei kuitenkaan enää ole samanlainen uhka kuin muutama vuosi sitten.

Selonteko vaikenee Turkin hyökkäyksen vaikutuksista. Ehkäpä siksi, että Irakin kurdialue, jossa suomalaiset ovat kouluttaneet kurditaistelijoita, on paitsi Yhdysvaltain myös Turkin läheinen liittolainen.

Selonteoissa on vuosi toisensa jälkeen vaiettu kurditaistelijoiden koulutukseen liittyvistä ongelmista. Kurdialueen sisäinen ja kurdiryhmien keskinäinen valtataistelu, korruptio, muihin etnisiin ryhmiin kohdistuva syrjintä ja ongelmat keskushallinnon kanssa sekä suhteet Turkkiin ja Irakin vuoristoalueilla toimiviin kurdeihin sivuutetaan vaieten.

Arvoisa puhemies,

Irakin operaation luonteen muuttuminen tunnustetaan selonteossa epäsuorasti.

Selonteko toteaa, että ”Irak on joutunut entistä hankalampaan asemaan Yhdysvaltojen ja Iranin välienselvittelyssä ja tämä on heijastunut Iran-mielisten shiiamilitioiden tekemien iskujen merkittävänä lisääntymisenä.  Kehityskulku sai alkunsa vuodenvaihteessa, jolloin voimankäyttö Yhdysvaltojen ja Iran-mielisten shiiamilitioiden välillä lisääntyi.”

Suomalaiset ovat nyt Irakissa mukana muuttuneessa operaatiossa, jonka tavoitteena on estää ”Iran-mielisiksi” luonnehdittujen shiiapuolueiden asemien vahvistuminen.

Tavoitteen, jota Suomen ulkopoliittinen johtokin näyttää seuraavan, on asettanut presidentti Trumpin hallinto, joka koko olemassaolonsa ajan on pyrkinyt kokoamaan Iranin vastaista liittoutumaa.

Yhdysvallat murhasi Irakissa viime tammikuussa presidentti Trumpin määräämällä ohjusiskulla iranilaisen kenraali Suleimanin. Iran vastasi iskuun. Suleimani oli Iranin tasavallan korkeimman sotilasjohdon jäsen ja keskeinen henkilö Isisin kukistamisessa erityisesti Irakin alueella.

Iskulla Yhdysvallat haki yhteenottoa Iranin kanssa. Uuden sodan mahdollisuus Lähi-idässä oli käsin kosketeltava.

Marinin hallitus – etunenässä ulkoministeri Haavisto – tuomitsi kyllä Iranin iskut Irakiin, mutta ei Trumpin määräämää Suleimanin murhaa. Samoin toimi valitettavasti myös presidentti Niinistö.

Haavisto otti Irakin suurlähettilään puhutteluun, koska iskut vaaransivat myös suomalaissotilaiden turvallisuuden, mutta Yhdysvaltojen suurlähettilästä Haavisto ei ottanut puhutteluun.

Arvoisa puhemies,

Muutama päivä sitten Iranissa salamurhattiin iranilainen tiedemies. Maailmalla moni on pitänyt sitä Israelin ja Yhdysvaltain uusimpana yrityksenä suistaa Lähi-idän alue uuteen sotaan.

Onko Suomen johdossa kukaan sanonut iskusta mitään – ministerit, presidentti?

Puhemies,

Irakin sotilaallisella operaatiolla, johon Suomi osallistuu, ei ole YK:n valtuutusta.

Miksi Suomi sitten osallistuu vuodesta toiseen Irakin operaatioon ja miksi operaatiota on jopa tarkoitus laajentaa?

Suomalaisten mukanaolon todellinen syy selviää selonteon avainlauseessa sivulla kuusi. Se kuuluu: ”Samalla edistetään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa”. Osallistuminen siis edistää Suomen ja Yhdysvaltain sotilasyhteistyötä.

Operaation laajentaminen on Yhdysvaltain ja Naton tahto. Uhkana on, että operaatio muuttuu osaksi Iranin vastaista liittoumaa, jota Yhdysvallat pyrkii rakentamaan.


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta Irak-operaatiossa, VNS 5/2020vp.

Turvallisuuspoliittinen selonteko: Suomi Yhdysvaltain etupiiriä – eduskunta pidetty pimennossa

Puhemies!

Yhdysvallat perusti toisen maailmansodan jälkeen sotilasliitto Naton omaksi puolustuksekseen, tarkoituksena pitää sodat merten takana, pois omalta alueelta. Tämän strategian toteuttamiseen Yhdysvallat tarvitsi ja tarvitsee avukseen pikkuvaltioita. Natossa ei ole kyse näiden valtioiden turvallisuudesta, kuten uskotellaan, vaan nimenomaan Yhdysvaltojen turvallisuudesta, sen varmistamisesta.

Tällä hetkellä Yhdysvallat pyrkii vaikuttamaan kaikkiaan noin 140:en maailman maahan strategisen tavoitteensa toteuttamiseksi. Yksi näistä maista on Suomi, jonka hävittäjähankinnan ytimessä ovat Yhdysvaltain edut. Suomen puolustusministeriö harhauttaa eduskuntaa väittämällä, että kyse olisi Hornetien suorituskyvyn korvaamisesta. Todellinen tavoite näyttää olevan lisätä merkittävästi ilmavoimien suorituskykyä tulevien 40 vuoden aikana.

HX-hankkeen hinnasta, sisällöstä ja vaikutuksesta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ei Suomessa keskustella.

Yhdysvaltain Foreign Military Sales -järjestelmä varmistaa, että maa ei myy tärkeimpiä asejärjestelmiään kuin sellaisille valtioille, jotka ovat sen kanssa liittosuhteessa tai jotka käyttävät aseita Yhdysvaltojen eduksi. Tällainen järjestelmä ovat Suomen ilmavoimien nykyiset Hornetit ja tällaisia ovat myös Super Hornet ja F-35, joista etenkin jälkimmäistä sotilaat niin kiivaasti Suomelle havittelevat.

Suomen puolustuksen kannalta monitoimihävittäjien hankinta on tarpeeton, maan turvallisuuden kannalta haitallinen. Tositilanteessa hyökkäysaseiksi tarkoitetut koneet eivät edes kykene uhkaamaan sitä maailman kehittyneintä ohjusteknologiaa ja mittavaa ohjusarsenaalia, joka Venäjällä on hallussaan; päinvastoin Yhdysvaltain eduista lähtevä varustautuminen on omiaan horjuttamaan Suomen lähialueiden vakautta ja heikentää pahasti maan turvallisuusasemaa.

HX-hanke olisi siis niin ulko- ja turvallisuuspoliittisten kuin myös taloudellisten syiden vuoksi syytä keskeyttää ja arvioida uudelleen ensi vaalikaudella.

Puhemies,

Suomi liitettiin osaksi Yhdysvaltain sotilaallista strategiaa 90-luvun alussa kolmella keskeisellä askeleella: Hornet-kaupalla 1992, kutsumalla Suomi Naton NACC-alajärjestön tarkkailijajäseneksi ja vuonna 1994 allekirjoitetulla Nato-kumppanuussopimuksella. Kaikissa vaiheissa Suomen eduskunta pidettiin pimennossa tai se sivuutettiin kokonaan.

Hornetien hinnasta ja koko hankkeesta annetiin eduskunnalle ja hallitukselle väärää tietoa. NACC:n tarkkailijajäsenyyteen liityttiin yksipuolisella Naton kutsulla. Kumppanuussopimuksen allekirjoitti silloinen ulkoministeri Haavisto (kesk.), ilman valtuutusta hallitukselta, ilman eduskunnan hyväksyntää.

Puhemies,

Yhdysvaltain tavoitteena on koota pohjoismainen liittokunta valvomaan sen etuja arktisella alueella Venäjää vastaan. Tätä tavoitetta palvelevat jo 90-luvulla otetut askeleet, vuonna 2014 allekirjoitettu isäntämaasopimus ja Pohjoismaiden välillä viime aikoina solmitut puolustusyhteistyötä koskevat sopimukset.

Epäviralliset ohjelmat, yhteisymmärryspöytäkirjat ja aiejulistukset ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa syrjäyttäneet eduskunnan ratifioimat sopimukset. Vaikka näiden asiakirjojen asema on epävirallinen, niitä noudatetaan kuin sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Marinin hallitus toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla kuten lukuisat edeltäjänsä. Se on täysin sotilaiden säännöstelemän tiedon varassa, vähintäänkin haluton puuttumaan asioiden kulkuun.

Puhemies,

Joe Biden linjasi jo tammikuussa Foreign Affairs -lehdessä omaa ulkopolitiikkaansa, mikäli hänestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti. Biden on lämmittänyt uudelleen republikaani John McCainin yli kymmenen vuoden takaisen esityksen ”demokraattisten valtioiden liitosta”, joka toimisi YK:n sisällä tai rinnalla sen asemaa entisestään heikentäen. Liittokunta olisi suunnattu etenkin Venäjää ja Kiinaa vastaan. Tuollaisen liittokunnan luomisesta ja jäsenyydestä Suomen tulee pysytellä irti. Järjesteillä on ilmeisesti jo asiaa koskeva huippukokous.

Puhemies, vielä aivan lopuksi,

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa näytetään vihreää valoa myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymiselle EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

EU:n muut jäsenmaat, jotka ovat pääosin myös Nato-maita, voisivat uuden mekanismin avulla syrjäyttää Suomen kansalliset edut.

Pidän tätäkin kehitystä erittäin huolestuttavana.  -Kiitos!


Puheenvuoro lähetekeskustelussa Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta VNS 4/2020

HX-hankkeella Suomen ulkopolitiikka betonoidaan Pentagonin kylkeen

”Puhemies,

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sivuuttaa Suomen linjan määräytymisessä ehkä tärkeimmän, nimittäin uusien monitoimihävittäjien hankinnan.

HX-hankkeen kymmenen miljardin tilausvaltuuden hyväksymällä, eduskunta kytkee Suomen entistä tiiviimmin osaksi Yhdysvaltain politiikkaa. Kenraalien suosikki kisassa on selvä, mutta koneiden hankintamaa on silti sivuseikka. Olennaista on valtava materiaalinen – Suomen talouden kannalta kestämättömän suuri – panostus aseistukseen, jonka soveltuvin käyttötarkoitus on hyökätä, mutta jolla ei ilmeisintä uhkaa, kehittyviä ohjuksia, kyetä torjumaan.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhde on tiivistynyt 90-luvun alusta saakka. Sotilaat ovat johtaneet, eduskunta on sivuutettu. Alkupisteenä Hornet-hankinta -92. HX-hankkeen myötä suhde on syventynyt. Myös tasavallan presidentti viittasi tähän faktaan viikonlopun Biden-tiedotustilaisuudessaan. 

HX-hankkeella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka betonoidaan Pentagonin kylkeen 40 vuodeksi. Valitettavasti selonteko on sokea tälle kehitykselle.”

Puheenvuoro lähetekeskustelussa Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta VNS 4/2020.

Kenraalien hävittäjähaaveet tuhoavat talouden ja turvallisuuden

Valtion ensi vuoden talousarvioesitys sisältää sotilasmenojen 54 prosentin korotuksen. Määrärahat kasvavat noin 3,2 miljardista lähes 4,9 miljardiin euroon. Armeijalle annetaan kuluvaan vuoteen verrattuna 1,7 miljardia euroa lisää — tästä 1,5 miljardia Hornetit korvaavien hävittäjien HX-hankkeeseen, jossa Suomen ilmavoimille on tarkoitus hankkia 64 uutta hävittäjää. 

Mikään muu hallinnonala ei ehkä koskaan ole saanut tai tule saamaan tällaista määrärahojen prosenttikorotusta. Hävittäjähankkeeseen ensi vuodeksi osoitetulla 1 500 000 000 eurolla voitaisiin maksaa hoitajille koronalisää, parantaa vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta, toteuttaa huoletta oppivelvollisuuden laajentaminen palauttamalla myös koulutusleikkausten sadat miljoonat eurot, voitaisiin auttaa kuntia, säilyttää leskeneläke ja eläkeputki, korottaa perusturvaa ja toimeentulotukea, tehdä eläkeläisille luvatusta vappusatasesta kertaheitolla totta. Näillä toimilla lisättäisiin suoraa kulutuskysyntää ja parannettaisiin työllisyyttä. Se olisi sitä paljon puhuttua elvyttävää talouspolitiikkaa, jonka toteuttamisesta maksetaan EU:lle nyt kaksin- ellei kolminkertaisesti se, mikä takaisin saadaan. 

Ensi vuoden talousarviolla ei lisätä vain ensi vuoden varustelumenoja vaan hyväksytään mahdollisesti syksyllä 2021 tehtävää hävittäjien hankintapäätöstä varten koko 10 miljardin tilausvaltuus. Eduskunta siis hyväksyy ennen joulua uusien hävittäjien hankinnan rahoituksen. Itse hankintapäätös jää hallituksen toimivaltaan. 

Hallitusohjelmassa on mainittu Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen täysimääräisesti, mutta Yhdysvaltain puolustushallinnon lokakuussa julkistamien tietojen mukaan Suomelle myytävät uuden sukupolven hävittäjät ja niiden aseistus eivät korvaa, vaan kasvattavat Ilmavoimien suorituskykyä, ehkä jopa moninkertaistavat sen.

Hankinnalla väitetään olevan kiire. Hornetien käyttöikää voitaisiin kuitenkin pidentää useilla vuosilla, sillä koneille suunniteltu lentotuntien määrä on merkittävästi pienempi kuin niillä voidaan lentää ja koneita hankittaessa esitettiin. Hävittäjähankkeen siirtämistä puoltaa myös vuoden 2020 aikana tapahtunut talouden käänne. Suomalaisista 75 %:a kannattaa hävittäjähankinnan siirtämistä, selviää Kunnallisalan Kehittämissäätiön tutkimuksesta. Kyllä kansa tietää.

Poliitikot tuntuvat olevan kuitenkin kuuliaisempia sotilaille kuin valitsijoilleen. Kovin kuuliainen kenraaleille on maan hallitus, joka on ollut haluton puuttumaan hävittäjäkauppaan. Jos eduskunta hyväksyy hävittäjien tilausvaltuuden esitetyssä muodossa, on veronmaksajien piikki auki. Valtuuden mukaan hävittäjämenoja voidaan lisätä ”kustannustasomuutoksilla”. Koneisiin hankitaan aseistusta ”vain operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä”. Pääesikunnan entinen suunnittelupäällikkö, eversti evp. Pertti Tervonen totesi Turun Sanomissa 19.9. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että ”tilausvaltuudella saadaan vain lentävät lavetit ja muutama talli niitä varten”. Hankinnan päälle tuleviin elinkarikuluihin lasketaan käyttökustannusten lisäksi koneiden ase-, ohjelmisto- ja muut varustelupäivitykset, jotka voivat kohota arvoltaan sadoista miljoonista euroista miljardeihin. Elinkaarikuluiksi on kansainvälisiin esimerkkeihin perustuen arvioitu vähintään 30 miljardia euroa.

Vaihtoehtoja 64 hävittäjän hankinnalle ei ole selvitetty mm. voimakkaasti muuttuvia tulevaisuuden sodankäynnin uhkia vasten. Tällaisia ovat mm. miehittämättömät lennokit ja ohjukset. Puolustuksesta huolehtiminen kokonaisuutena, ei vain Ilmavoimien hävittäjien varaan rakentuen, olisi näitä uhkakuvia vasten erittäin perusteltua – tehokkaampaa ja edullisempaa.

Millaisiin uhkiin uusilla hävittäjillä varaudutaan? Yhdysvallat on 90-luvulta saakka luonut Pohjoismaista liittokuntaa, joka valvoisi sen etuja arktisella alueella Venäjää vastaan. Suomen puolustuksen kannalta hävittäjien hankinta on tarpeeton. Rauhanajan tunnistustehtäviin koneita riittäisi laivueellinen. Tositilanteessa hyökkäysaseiksi tarkoitetut koneet eivät edes kykene uhkaamaan sitä maailman kehittyneintä ohjusteknologiaa ja mittavaa ohjusarsenaalia, joka Venäjällä on hallussaan. Yhdysvaltain eduista lähtevä varustautuminen on omiaan horjuttamaan Suomen lähialueiden vakautta ja heikentää pahasti maan turvallisuusasemaa.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Varsinais-Suomen Uusi Päivä -lehdessä, syksy 2020

Onko ilmavoimien tavoitteena yltää Moskovaan saakka?

Arvoisa puhemies,

Puolustuspoliittisessa selonteossa, hallitusohjelmassa, tässä talousarvioesityksessä ja koko uusista monitoimihävittäjistä käydyssä keskustelussa nojataan siihen, että HX-hankkeessa Hornettien ”suorituskyky korvataan täysimääräisesti”.

Halutaan korostaa, että ilmavoimien ”suorituskyky” pysyy entisellään. Tähän riittäisi tekniikan kehittyessä nykyistä vähempi konemäärä, mutta koska ilmavoimat haluaa tosiasiassa lisätä suorituskykyä, on keskusteluun sittemmin kehitetty termi ”suhteellisesta suorituskyvystä”. Sen merkityssisältö on täysin sotilaiden määriteltävissä.

Eräs huomion arvoinen suorituskyky-määritelmä kuultiin elo-syyskuun taitteessa. HX-hankkeen johto, ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen tuli tuolloin julkisuuteen arviollaan siitä, mitä uusien hävittäjien ”suorituskyky” käytännössä tarkoittaa: ”Jos pääsemme 1:n suhde 10:een, niin silloin se on kuusisataa hävittäjää tai pommikonetta tai mitä sieltä nyt tuleekaan sitten, joita pääsemme pudottamaan alas.” Lausunto esitettiin puolustusvoimien Kipinä-podcastissa ja se levisi laajasti valtakunnan julkisuudessa, mm. Helsingin Sanomissa.

Arvoisa puhemies,

Tämän kenraalitason sananselityksen ja suoranaisen harhaisuuden ohella leimaava piirre HX-hankkeesta käytävässä keskustelussa on ollut se, että sitä ei julkisiin viranomaislähteisiin perustuen ole voitu käydä. Puolustusministeriö on salannut hankkeen asiakirjat.

HX-hankkeeseen perehtyessään joutuukin tukeutumaan muihin kuin Suomen puolustushallinnon lähteisiin. Tärkeä tällainen lähde tuli julki muutama päivä sitten.

Yhdysvaltain ulkomaille suunnatuista sotilasteknologiakaupoista vastaava puolustusministeriön alainen DSCA-virasto teki Yhdysvaltain kongressille lakisääteisen ilmoituksen monitoimihävittäjien sekä niiden aseiden ja varusteiden mahdollisesta myynnistä Suomelle.

Ilmoitukset HX-hankkeeseen liittyvistä Boeing F-18 Super Hornet- ja Lockheed Martin F-35A -kaupoista julkaistiin viraston sivuilla perjantaina 9. lokakuuta.

Ilmoitusten perusteella Boeingin Super-Hornetteja ja Growlereita varaudutaan myymään Suomelle aseineen 12,5 miljardin euron hinnalla. Koneita on mahdollista myydä Suomelle kaikkiaan 72 kappaletta. Lockheed Martinin 64:n F-35 hävittäjän kauppa aseineen olisi arvoltaan 10,6 miljardia euroa. Asiakirjoissa todetaan, että Yhdysvallat tarjoaa Suomelle kalustoa, jolla Suomi käytännössä lisää ja parantaa suorituskykyään. USA:n puolustusministeriön asiakirjoissa ei siis puhuta suorituskyvyn korvaamisesta, vaan parantamisesta. Tämä on paljastavaa.

USA:n viranomaisten julkistamat tiedot vahvistavat käsitystä siitä, että 10 miljardin hankintahinta tullaan ylittämään reippaasti. Suomessa on uskoteltu, että HX-hankkeelle olisi asetettu 10 miljardin euron kattohinta. Ensi vuoden talousarvioesitys jättää kuitenkin tosiasiassa piikin auki. Tilausvaltuus on kirjattu budjettiin niin, että 10 miljardin hinta voidaan ylittää ”kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista.” Aseita tilausvaltuuteen sisältyy vain ”operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä”. Myöhemmin hankitaan lisää.

Millaisia aseita koneisiin sitten ollaan hankkimassa? USA:n puolustusministeriön ilmoituksessa tarjolla olevasta aseistuksesta yksi kiinnittää erityistä huomiota. Ilmasta maahan -iskukyky koneisiin tulisi Lockheed Martinin valmistaman JASSM-rynnäkköohjuksen ER-versiosta. Nykyinen Hornet-kalusto on varustettu standardiversioilla, joiden kantamaksi kerrotaan 370 km, kun taas JASSM-ER lentää jopa tuhannen kilometrin matkan. Näitä ohjuksia Yhdysvallat ei vielä ole myynyt Naton ulkopuolisille maille, mutta varautuu siis myymään niitä Suomelle.

Arvoisa puhemies,

Mihin näitä tuhannen kilometrin kantaman hyökkäysaseita tarvitaan? Onko ilmavoimien tavoite yltää Moskovaan saakka?


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä valtion vuoden 2021 talousarvioksi, HE 146/2020vp

Työnantajahyökkäys pitää pysäyttää

Harvemmin on intoa yhtyä johtavien sosiaalidemokraattisten ay-tovereiden lausuntoihin. Lähellä oli, kun STTK:n Antti Palola totesi alkusyksystä julkisuudessa, että ”yritysten viimeaikaiset ilmoitukset ja erityisesti niiden ajoitukset tuotantolaitosten sulkemisesta on osa elinkeinoelämän ja niiden järjestöjen ulkoparlamentaarista oppositiopolitiikkaa pääministeri Marinin hallitusta vastaan”

Tämä on tilanne ja tilanne on paha. Työnantajilla on myös agenttinsa hallituksen sisällä, nimittäin keskustapuolue.

Työnantaja haluaa murtaa yleissitovuuden

Työnantajien – myös valtio-omisteisten yhtiöiden – syksyyn ajoittamat yt-ilmoitukset ja massairtisanomiset ovat osa elinkeinoelämän ja työnantajaleirin hyökkäystä, jolla ne ajavat heikennyksiä työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan sekä alennuksia työnantajien sosiaaliturvamaksuihin. Halutaan myös murtaa työehtosopimusten yleissitovuus ja viedä työehtojen määräytyminen yritystasolle. Päämääränä on palkkojen alennus ja työaikojen pidennys, siis yhtiöiden omistajien voittojen kasvattaminen – ei mikään muu. Esimerkiksi UPM:n Kaipolan tehtaan lakkautus, Meyerin Turun telakan irtisanomiset ja lomautukset, Nesteen Naantalin jalostamon alasajo sekä lukuisten kaupunkien ja kuntien lomautukset ja henkilöstöleikkaukset olisi kyllä voitu jättää tekemättä, mutta on haluttu vetää törkylinjaa. Työnantajilla on käsissään ”hyvä kriisi”, jota ne eivät todellakaan jätä käyttämättä.

Metsäteollisuuden työnantajien ilmoitus työehtosopimustoiminnasta luopumiseksi ja sopimisen siirtämisestä yritys- tai tehdastasolle on osa hyökkäystä. Ilmoituksen ajankohta oli tarkkaan suunniteltu. Työnantajien tähtäimessä on yleissitovuuden murtaminen. Alan voimassa olevat sopimukset päättyvät kuitenkin vasta ensi vuoden lopulla. Ilmoituksen ajoitus onkin ennen kaikkea osa poliittista painostusta, jolla ajetaan mm. ”paikallisen sopimisen” lisäämistä Marinin hallituksen perustaman työryhmän pöydässä.

Ei eläkeputken leikkaamiselle

Niin sanottuja työllisyystoimia valmistelemassa istuu toinen hallituksen asettama järjestöjen työryhmä. ”Työllisyystoimeksi” on vahvasti tyrkyllä ikääntyneiden ja uupuneiden työttömien viimeisen suojan vieminen – työttömyysturvan lisäpäivien leikkaaminen, eläkeputken lopettaminen. Hallituksen oikeistopuolueiden – keskustan, vihreiden ja rkp:n – paineessa sdp ja vasemmistoliitto eivät ole uskaltaneet panna vastaan. Eläkeputken leikkaus on edennyt hallituksessa keskustan, vihreiden ja rkp:n ajamana muka työllisyystoimena – täysin ilman perusteluja. Lopulta asia on työnnetty järjestöille, jotta poliitikot pääsisivät jälleen kerran niiden selän taakse piiloon.

Mitään tutkimusta eläkeputken leikkaamisen työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta ei ole. Päinvastoin, jos iäkkäämpi työntekijä pysyisikin putken lopettamisen jälkeen nykyistä useammin työssään, kohdistuisi irtisanominen niissä tapauksissa takuuvarmasti nuorempaan ikäluokkaan. TY öllisyys ei kokonaisuutena paranisi. Eläkeputkelle olisi massairtisanomisten oloissa nyt käyttöä enemmän kuin pitkään aikanaan. Itse asiassa, sitä tulisi leikkaamisen sijaan pidentää. Kun yritykset irtisanovat, voisi monikin putken ehdot täyttävä siirtyä sinne, joku jopa mielellään eläkkeelle pääsyä odottamaan, ja nuoremmille jäisi enemmän työmahdollisuuksia.

Suuret työnantajat haluavat kuitenkin putkesta eroon, koska ne joutuvat maksamaan putkessa olevien päivärahakuluja tavanomaista enemmän. Nämä usein kansainvälisesti toimivat yhtiöt haluavat massairtisanomisista vieläkin edullisempaa, vaikka se on jo kilpailijamaita paljon halvempaa ja helpompaa. Tätä kaikkea peittelemään on keksitty harhautus eläkeputken lopettamisesta muka ”työllisyystoimena”. Seuraava tällainen ”työllisyystoimi” on jo nurkan takana ja se on työttömyysturvan porrastaminen, joka sekin vähentäisi työnantajien maksuvastuuta.

Tavataanko torilla?

Jos työnantajat vievät työehtoneuvottelut tulevaisuudessa yksipuolisilla päätöksillä työpaikkatasolle, on löydyttävä taisteluvoimaa ihan toisessa mitassa kuin mihin viime vuosikymmeninä on kovimmissakaan paikoissa totuttu. Työnantajan seuraavaa siirtoa ei kannata jäädä odottelemaan. Nyt pitää lähteä liikkeelle ja puolustaa yleissitovuutta, eläkeputkea ja koko työttömyysturvaa näkyvästi ja kuuluvasti. Työnantajien hyökkäys pitää pysäyttää kunnon voimannäytöllä. Onko keskusjärjestöissä ja liitoissa jo valmistelu käynnissä? Tavataanko torilla?

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Helsingin metallityöväen ammattiosasto 5:n jäsenlehdessä, 3/2020.

Eduskunnalta halutaan avoin piikki hävittäjähankintaan

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarvioesitys sisältää sotilasmenojen 54 prosentin korotuksen. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat kasvavat noin 3,2 miljardista lähes 4,9 miljardiin euroon.

Armeijalle annetaan kuluvaan vuoteen verrattuna 1,7 miljardia euroa lisää. Tästä 1,5 miljardia Hornetit korvaavien hävittäjien HX-hankkeeseen. Mikään muu hallinnonala ei ehkä koskaan ole saanut, tai tule saamaan, tällaista määrärahojen prosenttikorotusta. Hävittäjähankkeeseen osoitetulla tuhannella viidelläsadalla miljoonalla voitaisiin vaikkapa jo ensi vuonna maksaa hoitajille koronalisää, rahoittaa hoitajamitoitusta, toteuttaa huoletta oppivelvollisuuden laajentaminen palauttamalla myös koulutusleikkausten sadat miljoonat eurot, auttaa kuntia, säilyttää leskeneläke ja eläkeputki, korottaa perusturvaa ja toimeentulotukea, tehdä eläkeläisille luvatusta vappusatasesta kertaheitolla totta. Näillä toimilla lisättäisiin suoraa kulutuskysyntää ja parannettaisiin työllisyyttä. Se olisi sitä paljon puhuttua elvyttävää talouspolitiikkaa, jonka toteuttamisesta maksetaan EU:lle nyt kaksin- ellei kolminkertaisesti se, mitä takaisin saadaan.

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarviolla ei lisätä vain ensi vuoden varustelumenoja, vaan hyväksytään mahdollisesti 2021 syksyllä tehtävää hävittäjien hankintapäätöstä varten koko monitoimihävittäjien lähes 10 miljardin tilausvaltuus. Eduskunta siis käytännössä hyväksyy tällä budjetilla uusien hävittäjien hankinnan. Itse hankintapäätös jää tämän jälkeen hallituksen toimivaltaan.

Vuosi sitten lokakuussa puolustusministeri Kaikkonen ilmoitti julkisuudessa, että hallitus oli tehnyt päätöksen HX-hankkeen kymmenen miljardin hinnasta. Myöhemmin kerrottiin, että oli päätetty myös vuotuisiin elinkaarikustannuksiin käytettävästä 10 prosentin puolustusmenoja vastaavasta summasta. Elinkaarikuluja maksetaan käytännössä uusien hävittäjien 2060-luvulle ulottuvana yli 30 vuoden käyttöaikana joka vuosi.

Kymmenen prosenttia tarkoittaa yli 300 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kansainvälisten esimerkkien valossa tämä arvio elinkaarikuluista on auttamatta alakanttiin. Todelliset kulut ovat moninkertaiset.

Samoin alakanttiin on asetettu itse kymmenen miljardin hankintahinta. Se ei riitä 64 hävittäjän hankintaan. Hankinnasta vastaava puolustusvoimien strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen on julkisuudessa kertonut hävittäjävalmistajilta saatujen tietojen nojalla, että ”kaikkien tarjoukset 64:stä menivät pitkälti yli kymmenen miljardin”.

Arvoisa puhemies,

Tyytyykö ilmavoimat, tyytyvätkö kenraalit vähempään hävittäjien määrään? Mitä ilmeisimmin eivät tyydy. Poliitikot tuntuvat olevan kovin kuuliaisia sotilaille, kovin kuuliainen kenraaleille on maan hallitus.

Syntyy vakava epäily, että hävittäjähankinnassa on tosiasiassa piikki auki. Talousarvioon puolustusministeriön pääluokkaan sivulle 259 kirjattu tilausvaltuus paljastaa, että näin todella uhkaa käydä. Vuosina 2021—2031 valtiolle hävittäjien hankinnasta aiheutuvat menot saavat olla enintään tuon noin 10 miljardin tilausvaltuuden suuruisia lisättynä ”kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista.” Tilausvaltuus siis jättää piikin auki kustannustasomuutoksille! Lisäksi koneisiin hankitaan aseistusta ”vain operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä”.

Pääesikunnan entinen suunnittelupäällikkö eversti evp Pertti Tervonen toteaa Turun Samoissa 19.9. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että: ”Tilausvaltuudella saadaan vain lentävät lavetit ja muutama talli niitä varten.”

Arvoisa puhemies,

Piikki hävittäjähankinnassa on siis auki, jos eduskunta tämän budjetin muutoksitta hyväksyy.

Kaiken tämän yllä leijuu yhä vahvempana kysymys siitä, millaisiin uhkiin uusilla hävittäjillä varaudutaan? Miksi Hornetien uusiminen pitää tehdä paljon ennen niiden todellisen käyttöiän päättymistä?


Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä valtion vuoden 2021 talousarvioksi, HE 146/2020vp

Kirjallinen kysymys epidemiakorvausta ilman jäävien pienituloisten henkilöiden koronakorvauksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunta hyväksyi 30.9.2020 hallituksen esityksen niin sanotusta epidemiakorvauksesta HE 105/2020 vp; Laki väliaikaisesta epidemiakorvauksesta), jolla yhteiskunnassa taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja perheitä tuetaan tilanteessa, jossa koronaepidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia.  

Epidemiakorvaus eli 75 euron veroton tuki henkeä kohden kuukaudessa on kohtalaisen merkittävä. Tukeen on oikeus henkilöllä tai perheellä, joka on saanut perustoimeentulotukea maalis—heinäkuussa 2020 ja lisäksi saa perustoimeentulotukea maksukuukautta edeltävänä kuukautena 1.8. 2020 alkaen. Korvausta voidaan maksaa ajalta 1.9.—31.12.2020. Syyskuun korvaus maksetaan lokakuussa. 

Epidemiakorvaus on pahasti myöhässä, kun huomioidaan, että ensimmäiset maksut suoritetaan vasta yli puoli vuotta epidemian ja rajoitustoimien akuutin vaiheen alkamisen (maaliskuun puoliväli) jälkeen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti mietinnössään (StVM 19/2020 vp) huomiota siihen, että esitys on valmisteltu hyvin kiireellisessä aikataulussa eikä siitä ole pyydetty valmistelun aikana lausuntoja. Esityksen antamisen ja sen eduskuntakäsittelyn aloittamisen väliin jäi kuitenkin aikaa yli kaksi kuukautta, joten lausuntokierros olisi ollut mahdollista järjestää tälläkin aikataululla.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan, että ”koronakriisi on aiheuttanut lapsiperheille lisääntyneitä kuluja muun muassa koulujen sulkemisesta johtuneen ruokamenojen kasvun vuoksi. Riskiryhmiin kuuluville yksin asuville lisäkustannuksia ovat aiheuttaneet esimerkiksi apteekkien ja ruokakauppojen kotiinkuljetuspalvelut. Kuntouttavan työtoiminnan keskeytyminen keskeytti myös siihen liittyvän toimintarahan maksamisen useilta toimeentulotuen saajilta. Koronakriisin aikana toimeentulotuen ja ruoka-avun tarve on kasvanut merkittävästi. Myös vuokrarästit ja velkaongelmat ovat yleistyneet, eikä vähimmäisturvan varassa elävillä ole säästöjä käytettäväksi ylimääräisiin kuluihin.” 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli esille myös, että epidemiakorvaus ei ”kohdistu tehokkaasti ja kattavasti (koti)talouksiin, jotka ovat kärsineet epidemiasta taloudellisesti.”  

Ongelmana epidemiakorvauksen kohdentumisessa on erityisesti se, että suuri joukko pienituloisia iäkkäitä, monisairaita ja vammaisia jää kokonaan korvauksen ulkopuolelle. Tuen saamatta jääminen koskee myös suurta osaa omaishoitajakotitalouksista. Yllä mainitut kriteerit toimeentulotuen saamisen ajankohdasta eivät monenkaan kohdalla täyty.

Ensinnäkin edellä mainitut ryhmät ovat olleet tammi—helmikuussa toimeentulotuen asiakkaita ja saaneet tukea muun muassa lääkkeisiin ja sairauskuluihin. Oikeus perustoimeentulotukeen on kuitenkin monilla heistä tämän vuoden osalta loppunut jo ennen maalis—heinäkuun tarkastelujakson alkamista, kun sairaus- ja lääkekulujen omavastuut ovat täyttyneet. He jäävät ilman epidemiakorvausta.

Toiseksi monilla heistä, jotka ovat saaneet toimeentulotukea vielä maalis—heinäkuun tarkastelujaksolla, on toimeentulotuen asiakkuus syksyyn mennessä loppunut. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan arviolta 29 prosenttia niistä kotitalouksista, jotka kevään tarkastelujaksolla saivat toimeentulotukea, ei sitä syksyllä saa, ja siksi myös he jäävät ilman epidemiakorvausta. Toimeentulotuki, ja siten epidemiakorvaus, leikkautuu pois myös niiltä lukuisilta korkealla ennakonpidätysprosentilla etuuksistaan veroa maksaneilta henkilöiltä, joiden veronpalautukset ovat tulleet maksuun elokuusta alkaen. 

Kolmanneksi ilman epidemiakorvausta jäävät myös ne henkilöt, joiden toimeentulotuen asiakkuus on alkanut vasta 1.8., vaikka koronapandemian rajoitustoimet aiheuttavat tällekin ryhmälle lisäkuluja myös syksyllä 2020.  

Laki väliaikaisesta epidemiakorvauksesta ei tunnista pienituloisuuden ja toimeentulotuen asiakkaiden todellisuutta. Toimeentulotuen asiakkaat eivät ole yhtenäinen tulonsaajaryhmä, vaan toimeentulotukeen turvautuvat hyvin monenlaiset ihmiset hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa, monet vain lyhyen aikaa. Vuonna 2019 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes 40 prosenttia sai sitä vain 1—3 kuukauden ajan. 

Laki väliaikaisesta epidemiakorvauksesta jättää suuren osan iäkkäitä, sairaita ja vammaisia yhteiskunnan pienituloisia vaille koronakorvausta, vaikka juuri nämä ihmiset ovat kärsineet kaikkein eniten viruksesta ja valtion rajoitus- ja eristämispolitiikasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa, että myös epidemiakorvauksen ulkopuolelle jäävät pienituloiset saavat koronakorvauksen? Helsingissä 30.9.2020 JohannesYrttiahovas

Turun kokoomus ajaa lomatuksia – ”kasvuhankkeista” säästäminen ei sille käy

Arvoisa puheenjohtaja,

Kaupunginjohtaja on päättänyt kutsua henkilöstöjärjestöt yhteistoimintaneuvotteluihin, joiden tavoitteeksi on ilmoitettu 7,2 miljoonan euron henkilöstökulujen leikkaukset – käytännössä lomauttamalla. Neuvottelut yli 10 000 Turun kaupungin työntekijän kohtalosta alkavat huomenna tiistaina.

Pyrkimys repiä säästöjä kaupungin työntekijöiden selkänahasta on paitsi törkeä myös epärealistinen.

Ensinnäkin – koronapandemian ja siitä johtuvien rajoitustoimien vuoksi henkilöstö on ollut tämän vuoden ajan poikkeuksellisen raskaasti kuormitettu. Keväällä käyttöön otettiin mm. työvelvoitteet, työaikojen, työn sisältöjen ja suorituspaikkojen muutokset sekä lomien siirrot ja etäkoulu. Tästä kaikesta venymisestä tulisi henkilöstölle antaa pikemminkin ylimääräinen korvaus, nyt suunnitteilla on palkanleikkaus. 

Toiseksi – koronarajoitusten aikana normaaliin palvelutarpeeseen ei ole pystytty vastaamaan ja kaupungille on syntynyt valtava ”palveluvelka” asukkaiden suuntaan. Tähän tulisi vastata, auttaa ihmisiä ja purkaa jonoja. Se ei ole mahdollista, jos henkilöstökuluista leikataan vähänkään.

Kolmanneksi – lomauttamalla ei voida saavuttaa esitettyjä yli seitsemän miljoonan säästöjä. Kun Turku lomautti 2009, silloin finanssikriisin ja sikainfluenssapandemian oloissa, tähdättiin seitsemän miljoonan säästöihin, mutta lomauttamalla saatiin vain 2,5 miljoonan euron säästö, pääosa henkilöstösäästöistä, 4,5 miljoonaa, tuli pakkotalkoovapaista. Uhkaamalla kahden viikon lomautuksilla käytännössä pakotettiin henkilöstö talkoovapaille, siis palkattomille vapaille, jotka menivät puhtaasti omaan piikkiin, ilman oikeutta työttömyyspäivärahaan. Lopulta kuluja tästä henkilöstön kurituksesta tuli ehkä jopa enemmän kuin säästöjä, hallinnollinen työ ja tuottamatta jääneet palvelut synnyttivät odottamattomia menoja. Lomautuksissa ei ollut taloudellista järkeä, tämän myös tarkastuslautakunta tuon vuoden raportissaan nosti esiin.

Kaupunginjohtaja on nyt todennut, että tämän syksyn mahdolliset lomautukset eivät koskisi sote- ja opetushenkilöstöä. Parempi tietysti niin, mutta nämä toimialat muodostavat lähes 80 prosenttia koko kaupungin henkilöstöstä. Niinpä 7,2 miljoonan euron kulujen leikkaus vain jäljelle jäävästä henkilöstön osasta on matemaattinen mahdottomuus niissä puitteissa, jotka nyt on asetettu.

Kaikessa järjettömyydessään lomautukset ja niillä uhkaaminen ovat – kuten olivat myös kymmenen vuotta sitten – vain väline oikeistolaisen politiikan edistämiseen. Kun palveluntuotanto ajetaan kriisiin, syntyy perusteita ja ehkä pakkojakin lisätä ostopalveluita, siis yksityistää. 

Turun kaupungin taloustilanne on tottakai vaikea, kuten lähes kaikissa muissakin Suomen kunnissa, johtuen ennen kaikkea pitkäaikaisesta valtionrahoituksen supistumisesta ja akuutista maailmanlaajuisesta taloustaantumasta, jossa – ja sekin on hyvä muistaa – koronapandemialla on vain osavaikutus.

Turun talouden heikot näkymät ovat myös itse aiheutettuja. Vanhan ja vauraan, mittaamattoman arvokasta omaisuutta hallitsevan, kaupungin talouden pohjaa on kokoomuslaisten kaupunginjohtajien pian viidentoista vuoden valta-aikana nakerrettu mm. yksityistämällä ja ulkoistamalla palveluita. Ostopalvelumenot ovat kasvaneet ja ylittäneet budjetoidun vuosittain. On yhtiöitetty, myyty julkista omaisuutta, maata ja kiinteistöjä. Turussa on ohjattu julkisia varoja kärkihankkeisiin, joilla on edistetty kuntalaisten arjen kannalta varsin tarpeettomia rakennushankkeita ns. kasvuinvestointeja. 

Leikkaamalla näistä turhista hankkeista, saataisiin nopeasti valtava säästö. Piikki on kuitenkin ollut auki. Voi puhua jopa rakennusrötöstelystä. Kaupunginteatterin peruskorjaus, Logomon silta, Funikulaari, elämyskeskus, toriparkki ja vielä lopullisia päätöksiä odottava raitiotie, musiikkitalo, Itäharjun kansi jne. ovat kaikki hankkeita, joissa kaupungin ja kaupunkilaisten edun toteutuminen on vähintäänkin kyseenlainen, mutta yksityisen rakennus- ja kiinteistöbisneksen hyöty varma. Näistä hankkeista kaupungin kokoomusjohto pitää kiinni kynsin hampain ja on valmis jopa lomauttamaan, jotta hankkeet eivät vaarantuisi.  Vasemmistoliitto ei tätä politiikkaa hyväksy.

Arvoisa puheenjohtaja! Teen seuraavan esityksen:

”Kaupunginvaltuusto päättää, että 17.9. yt-neuvottelukutsun mukaista 7,2 miljoonan euron henkilöstökulujen leikkausta ei toteuteta. Koronapandemian ja rajoitustoimien aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi henkilöstö on kuormittunut merkittävästi, palvelujen normaali järjestäminen on vaikeutunut eikä palvelutarpeeseen ole voitu vastata. Henkilöstökulujen leikkaamiseen ei ole tarvetta, realistisia mahdollisuuksia eikä esitettyä menoleikkausta käytännössä edes voida saavuttaa henkilöstökuluista leikkaamalla.”

Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.9.2020, Vuoden 2020 toinen osavuosikatsaus, henkilöstön lomautukset. Asiasta äänestettäessä vain Vasemmistoliitto oli lomautusten estämisen kannalla äänin 12-54, 1 poissa.