Hyvät ystävät ja toverit!

Orpon ja Purran oikeistohallituksen politiikka on ollut alusta alkaen yllätyksetöntä. Työnantajien, omistajien ja muiden suurituloisten asemaa parannetaan, pieni ja keskituloisille on tarjolla leikkauksia, toimeentulon kiristymistä, työntekijöiden aseman heikentämistä. Selvää on ollut myös, että hallitus on sotavarustelun hallitus. Sotilasmenot on nostettu ennen näkemättömiin mittasuhteisiin.

Tämä politiikka on ajanut Suomen talouden kierteeseen, josta sitä ei hevin ylös saa. Hallitus ei näytä edes yrittävän. Se jatkaa valitsemallaan linjalla ja entistä kovemmalla vauhdilla. Puoliväliriihessä hallitus päätti alentaa yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa jälleen kerran – nyt 18 prosenttiin. Suomi on Kroatian kanssa samalla tasolla, alemmas pääsee enää kuusi EU-maata. Unkari, Bulgaria, Irlanti, Kypros, Liettua, Romania.

Veroalen tavoite on, että voitonjakoon omistajille jäisi enemmän. Hinta muille veronmaksajille, siis lähinnä pieni ja keskituloisille kansalaisille, on liki miljardi euroa. Lisäksi hallitus alentaa myös ansiotuloveroja miljardilla, suurin hyötyjä tästäkin ovat valmiiksi kovatuloiset. Veronalennukset maksetaan leikkauksilla sosiaaliturvasta ja palveluista.

Kun yhteisöveroa viimeksi alennettiin 26:sta 20 prosenttiin, luvattiin investointeja, luvattiin työtä. Samaa oli luvattu jo työnantajien kela-maksun poistolla ja sitten kiky-sopimuksella. Kaikki nämä toimet tehtiin etenkin isojen yritysten ja työnantajien eduksi. Kasvua ei tullut, mutta yhtiöt ovat saaneet kymmenien miljardien edun. Tämä hallitus on leikannut sosiaaliturvaa jo miljardeilla ja purkanut työelämäoikeuksia. Taas on luvattiin talouskasvua, mutta työttömyys ja konkurssit kasvavat.

Hyvät ystävät ja toverit!

Työttömyysturvan, asumistukien ja muun sosiaaliturvan leikkaukset sekä terveysasemien, hoivakotien ja päivystysten lakkautukset – julkisten menojen leikkaukset – on tehty, jotta omistajille ja suurituloisille jäisi enemmän jaettavaa. Leikkaukset ovat myös suoraa seurausta jättimäisistä sotilasmenojen lisäyksistä. Niiden kattamiseksi myös pienituloisten maksurasitusta – asiakasmaksuja ja arvonlisäveroa – on korotettu. Rahat on laitettu aseisiin.

Suomen sotilasmenot olivat vielä viisi vuotta sitten noin kolmen miljardin euron tasolla. Nyt ne ovat yli kaksinkertaistuneet 7 miljardiin euron tasolle. Suurin yksittäinen menoerä ovat F35-hävittäjät. Ilman sotilasmenojen kasvua, leikkaukset olisi vältetty.

Vaikka Ukrainaan neuvotellaan nyt rauhaa, sotaisa politiikka Suomessa ja Euroopassa vain yltyy. EU-maiden sotilasmenoihin suunnitellaan 800 miljardin euron lisäystä. Yhtäkkiä media on täynnä haaveita EU:n ”omaan” aseteollisuuteen perustuvasta talouskasvusta. Kukaan ei muistele, kuinka kävi 30-luvulla, kun varustelu kiihtyi ja maailma ajautui toiseen maailmansotaan.

Hyvät ystävät ja toverit!

Toisen maailmansodan taistelut päättyivät Suomen osalta 80 vuotta sitten huhtikuun 27. päivä. Harva muistaa, että tämä vapun alla vietettävä kansallinen veteraanipäivä on Lapin sodan päättymisen muistopäivä. Suomen oli ajettava entisen liittolaisensa natsi-Saksan joukot maasta – yli 200 000 miestä raskaine aseineen. Vasta sitten saattoi alkaa maan jälleenrakennus ja myöhemmin hyvinvointivaltion rakentaminen. Työtä, oikeuksia, hyvinvointia ja rauhaa.

Nyt Orpon ja Purran oikeistohallitus on kääntänyt suunnan lähes täysin. Se varustautuu ennennäkemättömällä tavalla. Se käy asekauppa kansanmurhaa Gazassa tekevän Israelin kanssa. Ja luovuttaa tukikohtia Israelin pommituksissa auttavalle Yhdysvaltain armeijalle. Lisäksi se haluaa irrottaa Suomen yhdestä maailman eniten ihmishenkiä säästäneestä aserajoitussopimuksesta, Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta! Unohtuu, että ex-liittolaisen natsi-Saksan Suomen Lappiin kylvämiä miinoja raivataan vieläkin. Ne ovat aiheuttaneet sodan jälkeen satojen suomalaisten – siviilien ja sotilaiden, lasten ja varusmiesten kuolemia, ja vielä useamman vammautumisen. Juuri Suomen kaltaisen pienen maan etu on aserajoitussopimusten vaaliminen. Emme koskaan tiedä, mitä historia eteemme tuo.

Suomi tähtää jo Naton uuteen sotilasmenojen tavoitteeseen, jonka arvellaan asettuvan jopa 3,5 prosenttiin bkt:sta nykyisen kahden prosentin sijasta. Puoliväliriihessään hallitus linjasi tavoitteeksi vähintään 3 prosentin tason. Tavoitteet tarkoittavat vuosittaisten sotilasmenojen nostamista kymmeneen miljardiin lähitulevaisuudessa.

Kysyn, millä kaikki tämä maksetaan, kuka sen maksaa ja missä kunnossa on sen laskun jälkeen tämä maa? On selvää, että leikkaukset ja valtion omaisuuden myynnit jatkuvat, mutta se ei vielä riitä. Rahat hallitus polttaa nopeasti aseostoihin, jotka hyppäävät nyt aivan uudelle tasolle. Uudelle tasolle viedään myös leikkauspolitiikka.

Hallitus itse asiassa osoitti jo puoliväliriihessä, mistä kaiken maksaja tulevaisuudessa löytyy ja mistä rahat otetaan. Hallitus nimittäin on päättänyt lainata valtion eläkerahastosta miljardi euroa uusiin veronalennuksiin ja menolisäyksiinsä. Valtion eläkerahasto on pieni osa Suomen eläkejärjestelmää. Suomihan on vauras maa, jos vuoden 2024 lopussa jopa 275 miljardiin euroon nousseet eläkerahastot otetaan huomioon. Nämä varat ovat työntekijät työeläkejärjestelmän yli kuudenkymmenen vuoden aikana palkoistaan kartuttaneet. Kun Suomen julkinen talous ajetaan entistäkin heikommille valtavilla veronalennuksilla työnantajille, omistajille ja suurituloisille ja velka kasvaa vauhdilla, on ilmeinen riski, että myös eläkerahastoihin aletaan kajota yhä herkemmin. Varustelumenojen kasvun tiellä olemme ehkä piankin tilanteessa, jossa kymmeniä vuosia työtä tehneiden suomalaisten vanhuuden turva, suomalaisten eläkevarat katoavat sodan susien nälkäiseen kitaan.

Hyvät ystävät ja toverit!

Nato-jäsenyys on jo nyt tullut Suomelle ja suomalaisille kalliiksi, kuten kriittiset äänet ennakoivat kolme vuotta sitten. Kun Yhdysvaltain hallinnon vaihtuminen on saanut yhä useamman Nato-intoilijan miettimään jäsenyyden mieltä, sopii toivoa, että diplomatiaan ja rauhantahtoiseen ulkopolitiikkaan perustuva linja vahvistuisi ja sotaintoilu väistyisi. Vain se voi pelastaa suomalaisten hyvinvoinnin.

Vasemmisto on esittänyt keinoja Suomen talouden ja työllisyystilanteen kohentamiseksi. Olemme ajaneet muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapauden poistoa. Se lisäisi investointeja. Vasemmisto on ajanut myös leikkausten ja maksu- ja veronkorotusten perumista. Se parantaisi ostovoimaa ja kohentaisi työllisyyttä.

Mutta mitkään toimet eivät riitä, jos asevarustelun annetaan jatkua. Kaikkein tärkeintä Suomen kannalta olisi tukea rauhan saavuttamista, rajoittaa asevarustelua ja sotilasmenojen kasvua. Aseisiin laitettu raha makaa tuottamattomana varastoissa tai pahimmassa tapauksessa kylvää tuhoa ja kuolemaa taistelukentällä. Aseet eivät saa aikaan mitään ihmisille tai ympäristölle hyödyllistä, vaan aivan päin vastoin.

80 rauhan vuotta on tuonut Suomelle työtä, hyvinvointia ja oikeuksia, joita kaikkia hallitus nyt romuttaa. 80 vuotta suomalainen joutui maksamaan ja tekemään myönnytyksiä työntekijöille, tavallisille ihmisille. Orpon ja Purran politiikassa onkin historiallisen revanssin maku. Nyt otetaan pois, mitä jouduttiin antamaan. Onnistuuko se, on meistä kiinni. Hallitus hävisi juuri kahdet vaalit. Se häviää seuraavatkin.

Hyvää vappua!

Arvoisa puhemies! Nyt kun Yhdysvallat määrää ankarat tullit eurooppalaisille valtioille, tulee Suomen talous hyytymään entisestään. Vienti heikkenee. Viimeistään tässä tilanteessa tulisi leikkaukset lopettaa ja leikkauksia myös perua. Kotimaista kysyntää pitäisi vahvistaa, jotta työttömyyden kasvu taittuisi. 

Hallitus toimii toisin ja leikkaa lisää vanhuksilta, työttömiltä, perheiltä ja lapsilta. Palveluiden leikkaukset tarkoittavat irtisanomisia hyvinvointialueilla ja kunnissa. Työttömyys kasvaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ovat menossa jo kolmannet yt:t vuoden sisään. Työntekijöitä on irtisanottu. Turun kaupunki puolestaan irtisanoi joulun alla melkein 30 työntekijää, yhteensä vähennettiin 50 hengen työpanos. Ympäri maan tärkeitä julkisia palveluita ylläpitävät kymmenet- tai sadattuhannet työntekijät joutuvat työskentelemään jatkuvassa epävarmuudessa. Julkiset alat painetaan viimeistään hallituksen vientimallilla myös pahaan palkkakuoppaan ja pitkäksi aikaa.  

Keskustelussa vähälle huomiolle ovat jääneet ne hallituksen uudet, nyt eduskunnassa olevat työelämäesitykset, jotka heikentävät etenkin hoivatyöntekijöiden asemaa. Suojelu- ja hätätyötä koskeva hallituksen esitys käytännössä heikentää lakko-oikeutta, ja sen avulla hallitus haluaa murtaa työtaistelut ja mitätöidä julkisen puolen palkkavaatimukset aiempaakin helpommin. Tehy on kritisoinut ankarasti tämän lakiesityksen valmistelua epärehellisyydestä ja ilmoittanut julkisuudessa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toimintaa koskevasta tutkintapyynnöstä poliisille. Virkavastuu on virkavastuu, vaikka selvää on, että niin sanottu poliittinen ohjaus, siis hallituksen päätökset ja ministerien määräykset, ovat kaiken tämän synkkyyden takana.  

Hallitus pyrkii toisella esityksellään myös keskittämään sosiaali- ja terveysministeriölle valtaa määrätä muun muassa työntekijöiden siirroista hyvinvointialueilla erilaisissa poikkeustilanteissa, jotka kuitenkin jäävät määrittelyltään hyvin epämääräisiksi, ja tästä perustuslakivaliokuntakin on huomauttanut. Nämä uudet lakimuutokset heikentävät julkisen puolen työntekijöiden asemaa ja pahentavat työvoimapulaa vielä nykyisestä.  

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen politiikassa on sellaista synkkää, vanhakantaista työnantajahenkeä, että olkaa hiljaa ja totelkaa. Tällaista politiikkaa, tätä hallituksen toimintaa, on hyvin vaikea käsittää. Se herättää syvää epäluottamusta. Julkisten alojen työntekijöiden oikeuksia, työoloja ja palkkoja tulisi parantaa eikä heikentää. Vain niin voitaisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluiden työvoimapula voittaa ja ihmisten arjessa korvaamattoman tärkeät palvelut pelastaa. 

Hallituksen politiikalla työntekijöiden virta vie muille aloille ja yksityisiin hoivatöihin, mikä onkin hallituksen leikkauspolitiikan ilmeinen tarkoitus. Hallitus haluaa vahvistaa yksityistä palvelutuotantoa ja voitontavoittelua julkisen palvelun kustannuksella. Samaan tähdätään myös muun muassa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksien satojen miljoonien eurojen panostuksilla.  

Arvoisa puhemies! Tällainen hallitus ei ansaitse eduskunnan luottamusta.  

Puheenvuoro välikysymyskeskustelussa koskien Orpon ja Purran hallituksen leikkauksia.

Ei leikkauksille!
Turun talous on kokoomuksen johdolla ajettu vaikeuksiin ja velka kasvaa. Pormestarien Turku toimii kuten Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus. Se leikkaa, nostaa vuokria ja käyttää rahaa harvoja palveleviin kohteisiin, kuten suuriin rakennushankkeisin – raitiotiehen, ratapihan areenaan, uuteen musiikkitaloon sekä Kupittaan betonikanteen. Suurhankkeista luopuminen tervehdyttäisi kaupungin talouden, vähentäisi velkaa ja pelastaisi palvelut.

Lähipalveluilla huoleton arki!
Päiväkodit, koulut, nuorisotilat, kirjastot ja liikuntapaikat on pantava kuntoon. Palveluita ei pidä keskittää suuriin yksiköihin, vaan niiden tulee olla lähellä. Jättipäiväkodit ja -koulut eivät ole hyvä ratkaisu. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten opetusryhmien kokoja on pienennettävä.

Raitiotiessä ei ole järkeä!
Raitiotie on Turulle liian kallis hanke ja myös kaupungin väkiluvun ja maantieteen vuoksi järjetön. Ei ole mahdollista vetää sellaista linjaa, jonka varrella olisi riittävästi matkustajia. Hanketta ajetaan, koska se nostaa tonttimaan, asuntojen ja kiinteistöjen arvoa reitin varrella. Sijoittajat ja suuret rakennusliikkeet hyötyvät. Asumiskustannukset sekä asuntojen ja liiketilojen vuokrat nousevat. Harva turkulainen voisi raitiotietä järkevästi liikkumisessaan hyödyntää.

Hyvä ympäristö asua ja elää!
Kaupunkia tulee rakentaa kestävästi luonto- ja kulttuuriarvoja vaalien. Kaikkien asuinalueiden viihtyisyydestä tulee huolehtia. TVT Asuntojen vuokrankorotukset tulee perua, vuokra-asuntojen myynneistä luopua ja asukasdemokratiaa vahvistettava. Hyvät lähipalvelut, hyvä ympäristö sekä toimiva demokratia – osallisuus ja yhteisöt – saavat asukkaat viihtymään kaupungissa ja tekevät siitä elinvoimaisen.

Reilu työnantaja!
Kaupungin tulee olla hyvä työnantaja. Jatkuvat henkilöstösäästöt yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen on lopetettava. Palvelut pitää tuottaa kaupungin omana työnä hyvillä työehdoilla. Yhtiöittäminen ja yksityistäminen vievät väärään suuntaan. Kuntien vastuulle siirretyillä työvoimapalveluilla estetään työttömyyttä ja työllistetään ihmisiä. Palveluille on taattava kunnolliset resurssit ja riittävä määrä asiantuntevaa henkilöstöä.

Kuntademokratia kunniaan!
Kuntademokratia on Turussa ajautunut kriisiin. Pormestarimalli on keskittänyt vallan vaaleissa valitulta valtuustolta pienelle poliitikkojen ja virkamiesten eliitille. Suurin puolue kokoomus on saanut pormestarisopimuksella muut puolueet toteuttamaan politiikkaansa. Vaihtoehdoista ei sallita avointa keskustelua. Kuntademokratian elvyttämiseksi valtuuston ja lautakuntien valtaa pitää lisätä, jotta asukkaiden ääni pääsee kuuluviin.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on päättänyt asettua ehdolle Turun kaupunginvaltuustoon. Hän on Asukkaiden Turku -listan ehdokas, koska ehdokkuus Vasemmistoliiton listalla estettiin.

– Turku on rakas kotikaupunkini ja haluan jatkaa työtäni turkulaisten eteen tulevalla kaudella, Yrttiaho sanoo. Hän on toiminut Turun kuntapolitiikassa vuodesta 2003. Yrttiaho nousi valtuustoon 2008 vaaleissa ja on ollut myös mm. kaupunginhallituksen jäsen.

Turun kokoomus on kytkenyt pormestarisopimuksella kaikki puolueet talutusnuoraansa.

-Kuntademokratia on kriisissä. Turkua tulee jatkossa johtaa asukaslähtöisesti, asukkaiden tarpeet huomioiden. Valtuuston valtaa ja päätöksenteon avoimuutta pitää lisätä, Yrttiaho vaatii.

Nykyiset pormestaripuolueet ovat leikanneet turkulaisten palveluista ja vähentäneet kaupungin henkilöstöä.

– Se ei ole kestävää. Lähipalveluista tulee huolehtia, samoin henkilöstöstä.

– Elinvoimaisessa kaupungissa asukkaiden arki on kunnossa. Valitettavasti kokoomukselle ”elinvoima” on suuria ja kalliita rakennusprojekteja, jotka eivät asukkaiden arjen huolia hälvennä, Yrttiaho muistuttaa. Hän viitaa esimerkiksi raitiotien, uuden Musiikkitalon ja Ratapihan Areenan kaltaisiin satojen miljoonien eurojen hankkeisiin.

– Hyvät lähipalvelut, hyvä ympäristö sekä toimiva demokratia, osallisuus ja yhteisöt, saavat asukkaat viihtymään kaupungissa ja tekevät siitä elinvoimisen. Päiväkodit, koulut, nuorisotilat, kirjastot ja liikuntapaikat on pantava kuntoon ennen kaikkea, linjaa Yrttiaho.

– Raitiotie on Turulle liian kallis ja myös kaupungin väkiluvun ja maantieteen vuoksi järjetön. Vastustan hanketta. Ei ole mahdollista vetää sellaista linjaa, jonka varrella olisi riittävästi matkustajia.

– Hanketta ajetaan, koska se tutkitusti nostaa tonttimaan, asuntojen ja kiinteistöjen arvoa reitin varrella. Etenkin sijoittajat ja suuret rakennusliikkeet hyötyvät.

– Asumiskustannukset sekä asuntojen ja liiketilojen vuokrat nousevat, mistä on turkulaisten arjessa vain haittaa. Harva turkulainen voisi raitiotietä järkevästi liikkumisessaan hyödyntää.

Yrttiaho väittääkin, että ”elinvoimahankkeet”, kuten raitiotie tosiasiassa nakertavat kaupungin elinvoimaa:
– Palveluista ja henkilöstöstä leikataan, koska rahaa varataan suurhankkeiden ja etenkin raitiotievelkojen maksuun.

Yrttiaho pelkää Vilhelm Junnilan (ps.) ja Sofia Virran (vihr.) yllättävien ehdokkuuksien vahvistaneen oikeiston vaaliasetelmia Turussa.

– Jos vasemmalla ei ole luotettavaa vaihtoehtoa, jättävät ihmiset äänestämättä ja virta vie oikealle yhä vahvempaan kokoomusvaltaan.

– Haluan osaltani turvata vasemmiston kannatusta. Toivoakseni vaalien jälkeen asukkaiden asiat otetaan taas vakavasti, yhdistämme vasemmiston voimat ja lopetamme kokoomuksen valta-aseman.

Lehdistötiedote kuntavaaliehdokkaaksi asettumisesta.

Arvoisa puhemies! On sanottava suoraan: Suomessa seurataan huonosti Yhdysvaltain ja Venäjän välillä parhaillaan käytäviä neuvotteluja. Monet suomalaiset poliitikot ja valtamedia tuntuvat jopa pelkäävän, että Ukrainan sotaan syntyy lähiaikoina tulitauko ja neuvottelut rauhansopimuksesta Yhdysvaltain johdolla alkavat toden teolla. Tarkoitan neuvotteluja, joissa mukana ovat myös Ukraina ja Euroopaksi nykyisin usein kutsuttu Euroopan unioni sekä tietenkin Venäjä. 

Yhteisymmärrys on Yhdysvaltain neuvottelijoihin kuuluvan Steve Witkoffin mukaan — pankaa, arvoisat edustajat, tämä nimi mieleen — löytymässä Istanbulissa vuonna 22 pidetyn Ukrainan ja Venäjän huippukokouksen tulosten pohjalta. Suomessa vain ani harva näyttää edes tietävän siitä, että Venäjän ja Ukrainan valtuuskunnat pääsivät 22 maaliskuussa yhteisymmärrykseen sodan lopettamisen ehdoista Turkin välittämissä rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. 

Sekä Ukrainan että Venäjän valtuuskunnat hyväksyivät noissa neuvotteluissa saavutetun yhteisymmärryspöytäkirjan sodan lopettamisen ehdoista. Itse kerroin yhteisymmärryksestä eduskunnassa käyttämässäni puheenvuorossa jo kaksi vuotta sitten. Puheenvuoroni ei synnyttänyt silloin keskustelua. Ulkoministeri Pekka Haavisto ymmärtääkseni kuitenkin oli saanut Istanbulin huippukokouksen tuloksista tiedon silloiselta Turkin ulkoministeriltä Mevlüt Çavusoglulta. 

Olisi mielenkiintoista kuulla entisen ulkoministerin arvio, mitä mieltä hän on nyt Yhdysvaltain lähtökohdasta pitää Istanbulin neuvottelujen yhteisymmärrystä pohjana myös Ukrainan ja Venäjän välisissä rauhanneuvotteluissa. Istanbulissa saavutettu yhteisymmärrys kaatui myöhemmin Britannian pääministerin Boris Johnsonin ja Yhdysvaltain silloisen presidentin Joe Bidenin vastustukseen. He edellyttivät Ukrainan irtautumista jo sovitusta yhteisymmärryspöytäkirjasta. 

Suomalaismedia ja -poliitikot ovat myös suurin piirtein kokonaan vaienneet siitä, että Yhdysvaltain neuvottelijoihin kuuluva Steve Witkoff totesi viime sunnuntaina nyt oltavan hyvin, hyvin lähellä, siis hyvin, hyvin lähellä Ukrainan sodan lopettamista. Saman totesi viime viikolla myös Yhdysvaltain varapresidentti Vance. Hänen mukaansa Eurooppa on nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen käännekohdassa kohti rauhaa: ”Rauha Euroopassa on vain yhden askeleen päässä.” Vance vastasi myös kysymykseen, miksi Yhdysvallat neuvottelee Venäjän kanssa: ”Kuinka sota voitaisiin lopettaa, jos Venäjän kanssa ei neuvoteltaisi?” Näin hän kysyi todeten välttämättömäksi neuvotella kaikkien niiden kanssa, jotka osallistuvat taisteluihin, mikäli sota halutaan lopettaa. ”Ja tiedän presidentin tekevän näin”, varapresidentti totesi. 

Ehkäpä nyt, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron vahvisti sotatoimien voivan päättyä tulitaukoon jo aivan lähiaikoina, myös Suomen ulkopoliittinen johto uskoo tämän. Valitettavasti Suomen johto ja erityisesti presidentti Stubb näyttävät vieläkin elävän Bidenin hallinnon aikaa. Tämäkin tulee pian muuttumaan, sillä tunnetusti erityisesti Stubb seuraa Yhdysvaltain kulloisiakin linjanvetoja ennemmin tai myöhemmin. 

Witkoff totesi Istanbulin huippukokouksen yhteisymmärryspöytäkirjan olevan siis perusta tulevallekin rauhansopimukselle. Molempien maiden valtuuskuntien puheenjohtajien Istanbulissa nimikirjaimillaan vahvistaman pöytäkirjan keskeisin lähtökohta on Ukrainan pysyminen jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana ja Nato-jäsenyyden ulkopuolella. Samalla sovittiin Ukrainan voivan saada myös turvallisuustakeet ainakin kaikilta YK:n turvallisuusneuvoston pysyviltä jäsenmailta ja jatkavan itsenäisenä ja suvereenina valtiona. Steve Witkoff totesi myös nyt, että Venäjältä ja Ukrainalta kummaltakin vaaditaan myönnytyksiä. Kiitos, puhemies!

Puheenvuoro puolustuspoliittista selontekoa (VNS 9/2024vp) koskevassa keskustelussa.

Puhemies!

Orpon oikeistohallitus leikkaa vanhusten palveluita tänä vuonna lähes 140 miljoonalla eurolla. Samalla hallitus murentaa myös ikäihmisten toimeentuloa: 200 000 köyhimmän eläkeläisen asumistukea on leikattu, lääkekustannuksia lisätty ja sote-asiakasmaksuja korotettu.

Leikkausten vaikutukset kasautuvat ja niistä vakavimmin kärsivät heikossa asemassa olevat väestöryhmät, joiden on vaikea tai mahdoton itse huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta.

Hallitus ei ole tehnyt mitään vanhuspalveluiden ongelmien korjaamiseksi, vaan on päinvastoin toimillaan pahentanut tilannetta ennen näkemättömällä tavalla. Koko hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka näyttää tähtäävän ainoastaan terveysjättien voittojen kasvattamiseen.

Puhemies!

Ympärivuorokautiseen hoivaan jonotti vuoden 2024 lopussa yli 2 200 vanhusta. Tarve kasvaa, mutta palvelut vähenevät. Ympärivuorokautista palveluasumista ajetaan tällä hetkellä alas ja hoivakoteja lakkautetaan. Tilalle tarjottava yhteisöllinen asuminen ei vastaa kaikkien ikäihmisten tarpeita, eikä voi korvata ympärivuorokautista hoivaa.

Myös kotihoidosta leikataan edelleen, vaikka palvelua on heikennetty jo vuosien ajan, käyntien määrä vähentynyt ja kesto lyhentynyt. Tuhannet ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa palvelua. Tilalle kehitetään digitaalista etähoivaa, mutta parhaillaan irtisanottavaa hoitohenkilöstöä ei voi korvata tietokoneilla. Asiantuntijat varoittavat katastrofista. Kun te pääministeri Orpo vielä reilut pari vuotta sitten julistitte täällä vanhuspalveluiden olevan kriisissä, ettekö nyt näe kuinka itse syvennätte kriisiä?

Keskeinen ongelma Suomessa on vanhuspalveluiden yksityistäminen ja alan keskittyminen terveysjäteille, jotka voivat toimia jo monopolin tai kartellin tapaan. Satojen yrityskauppojen myötä markkinat ovat äärimmäisen keskittyneet ja hoivajättien hinnoitteluvoima kasvaa.

Kun palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, suuret hoiva-alan ketjut irtisanoivat lukuisia sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi. Näiden ota tai jätä -neuvotteluiden myötä hoivakotien vuorokausihinnat nousivat pahimmillaan 30-40 prosenttia.

Ostopalveluihin käytettiin vuonna 2023 jopa 11,9 miljardia eli lähes puolet hyvinvointialueiden kaikista menoista. Summa on 2000-luvun aikana moninkertaistunut. Sijoittajille ala on houkutteleva ja varmatuottoinen.

Vuoden 2019 hoivaskandaalin myötä sote-firmojen törkeät laiminlyönnit vanhuspalveluissa herättivät laajaa huomiota, mutta kaikki tämä tuntuu unohtuneen, kun hallitus ajaa palveluita yhä vauhdikkaammin terveysjättien syliin. Pääomasijoittajat hierovat käsiään, kun hallitus valmistelee hyvinvointialueille vielä ns. oman palvelutuotannon velvoitteen keventämistä.

Puhemies!

Vanhuspalveluiden alasajo pitää pysäyttää. Ikäihmisten toimeentuloon tehdyt leikkaukset pitää perua ja lääkekustannuksia ja asiakasmaksuja alentaa. Hoitajamitoitus on säädettävä 0,7:n ja tälle on osoitettava riittävä rahoitus. Tämä parantaa sekä alan työvoimatilannetta että hoivan laatua, ja turvaa ihmisarvoisen elämän ympärivuorokautisessa hoivassa.

Holtiton ulkoistaminen ja yksityistäminen on lopetettava. Verorahat on käytettävä palveluihin, ei ulkomaalaisten sijoittajien jättiosinkoihin.

Hoivamarkkinoiden keskittymiseen on puututtava ja hyvinvointialueilta on edellytettävä riittävää omaa palvelutuotantoa. Voitontekoa ihmisten terveydellä ja hyvinvoinnilla tulee rajoittaa voimakkaasti.

Puhemies!

Teen seuraavan epäluottamusehdotuksen:

Petteri Orpon hallitus on keskittynyt huolehtimaan sosiaali- ja terveysalan kansainvälisten suuryhtiöiden voitoista, ei ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnista ja oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen.

Siksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. 

Ryhmäpuheenvuoro vanhuspalveluita koskevasta välikysymyksestä Orpon hallitukselle.

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) on ehdolla aluevaaleissa Varsinais-Suomessa. Vasemmistoliiton piirijärjestö päätti asiasta yksimielisesti.

Yrttiahon mukaan hyvinvointialueiden ensimmäinen vaalikausi on tarkoittanut palveluiden rajua heikentämistä, vaikka puolueet lupasivat ihan muuta soteuudistusta tehdessään. Hyvinvointialueiden rahoitus jätettiin uudistuksessa liian pieneksi.

– Nyt Orpon hallitus on lisäksi leikannut rahoitusta rajusti ja kanavoinut sitä yksityisiin terveyspalveluihin, Yrttiaho tiivistää.

Kokoomuksen johtamalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on käynnissä yli 300 miljoonan sopeutusohjelma leikkauksineen ja henkilöstövähennyksineen.

– Se on jo halvaannuttanut monet palvelut ja alkaa synnyttää uusia kustannuksia säästöjen sijaan. Samalla palveluita ostetaan yhä enemmän yksityisiltä, Yrttiaho sanoo.

Yrttiaho kanteli alkukaudesta neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta oikeusasiamiehelle, sillä lain vaatimia palveluita ei voitu järjestää. Asiaan saatiin korjaus. Viime kesäkuussa Yrttiaho vastusti aluevaltuustossa terveyskeskusten lakkautuksia, kun enemmistö vei läpi useiden terveyskeskusten lopettamisen ja jäljelle jäävien yksiköiden supistukset.

Ikääntyneiden palvelulautakunnassa hän on vastaesityksillä yrittänyt torjua useiden hoivakotien lakkautuksia ja puolustanut Turun suurten hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman avoimia palveluita alasajoa vastaan. Vasemmistoliiton ryhmä vastusti marraskuussa Varhan valtuustossa myös Orpon hallituksen ajamia asiakasmaksujen korotuksia.

Tehdyt leikkaukset ovat Yrttiahon mukaan vuoden vaihteessa näkyneet päivystyksen ruuhkautumisena Varsinais-Suomessa.

– Perusterveydenhuolto olisi tarvinnut kipeästi lisäpanostuksia. Niiden sijaan tehtiin leikkauksia ja nyt terveysasemille ei pääse. Vuodeosastoista ja hoivakotipaikoista on pulaa, koska niitä on lopetettu.

– Seurauksena Tyksin päivystys ruuhkautuu. Tilanne on leikkauspolitiikan suoraa seurausta. Terveys- ja hyvinvointipalveluihin tehdyt leikkaukset pitää perua. Valtionrahoitusta on parannettava. On myös herättävä siihen, että sotilasmenojen raju lisääminen on keskeinen syy leikkauksien taustalla. Suomessa on vihdoin kysyttävä, ostetaanko lisää aseita vai turvataanko ihmisten hyvinvointi, hän tähdentää.

Yrttiaho muistuttaa, että valtionvarainministeri Purra on esittänyt (mm. Yle 28.1.) uusia leikkauksia sotilasmenojen korotuspaineella niitä perustellen.

– Sotilasmenot on jo kaksinkertaistettu vain muutamassa vuodessa. Se raha olisi riittänyt hyvinvointialueiden leikkausten estämiseen ja palveluiden aitoon parantamiseenkin.

– Esillä olleet sotilasmenojen korotukset tarkoittaisivat vielä miljardien lisämenoja valtiolle. Rahat on pantava aseiden sijasta nyt ihmisten hyvinvointiin, Yrttiaho vaatii.

Lehdistötiedote

Hallitus esittää Suomen Akatemian tehtäviin lisäystä, joka vakavasti vaarantaa perustuslaissa turvatun tieteen vapauden. Eduskunnalle annetun esityksen mukaan tutkimuksen rahoittaminen ja kansainvälinen yhteistyö eivät saisi olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Tiedeyhteisö – mm. akateemikot – ovat kritisoineet esitystä voimakkaasti. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti toimittavansa eduskunnan sivistysvaliokunnalle muutoksen kiistanalaisen pykälän muotoiluun. Maininta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta esitetään poistettavaksi. Asia on eduskunnan käsissä, mutta toteutuessaankaan muutos ei korjaisi varsinaista ongelmaa, joka esityksellä muodostuu perustuslain 16 § 3 momentin tieteenvapaudelle. Ministeriön esittämä muutos on lähinnä kosmeettinen.

Lakiesitykseen jää edelleen kirjaus, jonka mukaan rahoitus ja kansainvälinen yhteistyö eivät saa olla ristiriidassa ”kansallisen turvallisuuden” kanssa. Termi on hyvin tulkinnanvarainen eikä siitä ole lainsäädännössä täsmällistä määritelmää. Lakiin kirjattuna terminä ”kansallinen turvallisuus” pitää sisällään samat ongelmat kuin poistettavaksi esitetty määre ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka”. Molemmat määrittyvät valtioelinten päätöksillä tosiasiassa jatkuvasti uudelleen. Siinä on tutkimusrahoittajan ylipäänsä mahdoton pysyä perässä, kun eivät siinä tahdo pysyä politiikan tekijät itsekään.

Herää kysymys, oliko alun perinkin ennakoitu syntyvän keskustelua, johon nyt reagoidaan poistamalla toinen, mutta vain toinen, näistä kiistanalaisista määreistä? Ministeriön uusi pykälämuotoilu ei korjaa hallituksen esityksen perusteluita. Lakiesityksen perustelut ovat hyvin olennaiset, kun lakia tulkitaan. Mikäli esitystä todella haluttaisiin muuttaa, se tulisi valmistella myös perustelujen osalta uudelleen.

Tutkimuksen turvallistaminen johtaa itsesensuuriin

Kaiken turvallistaminen on edennyt huolestuttavalla tavalla yhteiskunnassa ja nyt se ulottuu jo tutkimuksen kenttään. Lakiesityksen perusteluissa puhutaan ”tutkimuksen turvallisuudesta”. Taustalla on EU:n ja G7-maiden suosituksia vuodelta 2024. Useimmissa maissa ”tutkimuksen turvallisuus” on suositusten tasolla, ei lainsäädännössä. Turvallisuusriskeihin, jos sellaisia nähdään, voitaisiin ja on jo varauduttu ilman lakimuutostakin. Suomen Akatemian rahoitusperiaatteissa huomioidaan jo nyt valtionavustuslain säädökset sekä pakote- ja vientilupasäännöstö. Innokkuus säätää turvallisuusriskeistä Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin hämmentää. Esityksen perustelut antavat viitteitä myös siitä, että EU:n mallioppilas haluaa toteuttaa suositukset ennen unionin 2025 aikana toteutettavaa tutkimuksen turvallisuutta koskevaa selvitystä.

Hallituksen esitys avaa varsin synkät näkymät. Pienen kansakunnan tiedeyhteisössä tällaisen turvallisuusintoilun seuraukset voivat olla arvaamattoman laajat. Tiedeyhteisön huipulta Suomen Akatemian rahoitusperiaatteista ja -ratkaisuista tutkimuksen turvallistaminen valuu alas koko tiedeyhteisöön. Hakemusten käsittely saa tieteellisen vertaisarvioinnin rinnalle Suomen Akatemian ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten turvallisuusselvitykset.

Vaikka hakemusten hylkääminen itsessään hyvin tulkinnanvaraisten turvallisuusriskien vuoksi on esityksen keskeinen ongelma, ei kyse ole vain Akatemian rahoituspäätöksistä. Lakimuutos on myös voimakas viesti, josta seuraa nopeasti tutkijayhteisön kiristyvä itsesensuuri.

Jo nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskusteluilmapiiri on johtanut tutkijoiden keskuudessa lisääntyneeseen varovaisuuteen valtavirtakäsityksien suhteen kriittisissä tutkimusaiheissa, julkaisemisessa, osallistumisessa tutkimuskeskusteluun, konferensseihin tai laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Juuri näitä kriittisiä näkökulmia tutkimus ja akateeminen keskustelu kuitenkin tarvitsevat mennäkseen eteenpäin. Ilman kritiikin vapautta ei ole tieteen ja tutkimuksen vapautta. Ehdotettujen rajoitteiden säätäminen lakiin voi vaikuttaa myös tutkijoiden työuraa ja yhteiskunnallista osallistumista koskeviin valintoihin jo opintojen alkuvaiheessa.

Kehitys näivettäisi suomalaisen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tasoa. Vaaravyöhykkeessä on erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuva tutkimus, mutta myös luonnontieteen ja tekniikan alan tutkimus. Tieteen vapauden rajoittaminen vaikuttaisi uusien innovaatioiden kehittymiseen ja siihen niin kovin tavoiteltuun talouden kasvuunkin.

Kansallisen turvallisuuden päällystakki ei sovi sivistysvaltioon

Hallituksen esityksen avaamat näkymät ovat todella synkät. Jos perustuslaintulkintaa alettaisiin viedä 16 § 3 momentin osalta nyt hallituksen esittämään suuntaan, tulee sillä tiellä seuraavaksi vastaan mainitussa pykälässä taatut taiteen ja ylimmän opetuksen vapaudet, joiden ”kansallisen turvallisuuden” mukaisuutta alettaisiin valvoa.

Onko asia mietitty loppuun saakka? Haluavatko hallituspuolueet, ehkä jopa kaikki eduskuntapuolueet, varmasti käynnistää kehityksen, jossa koko suomalaiselle tiedeyhteisölle, sivistys- ja kulttuurielämälle puetaan tällainen ”kansallisen turvallisuuden” päällystakki. Sellainen kangistaisi pienen kansan sivistyselämän nopeasti.

”Minervan pöllö lähtee lentoon vasta hämärän laskeutuessa.” Tämä Hegelin mietelause tarkoittaa, että historia voidaan ymmärtää vasta jälkikäteen, kun sen oleelliset vaiheet on käyty läpi. Nyt olisi aika pöllön nousta siivilleen. Politiikan tehtävä on tehdä tulevaisuutta viisaasti. Hylkäämällä lakiesityksen eduskunta voisi ehkä päättää turvallistamisen aikakauden. Jos eduskunta valitsee toisin, kuljemme vielä pitkään tässä hämärässä.

”Puhemies! Veroministeri Purra, Suomessa kansalaiset maksavat sähkölaskussaan jos jonkinlaista veroa ja maksua, mutta maailman suurimmille teknologiayrityksille valtio antaa sähköstä veroedun, joka asiantuntijoiden mukaan tulee merkitsemään vuodessa jopa 600 miljoonan tulonmenetystä valtiolle 2035 mennessä. Tarkoitan muun muassa Microsoftin ja Googlen datakeskuksille annettua sähköveron huojennusta.

”Sähköveron I-luokka maksuineen on 2,25 senttiä kilowattitunnilta, mutta datakeskukset maksavat II-luokan sähköveroa, vain 0,06 senttiä. Kyseessä on lähes täysi verovapaus. Ruotsi luopui pari vuotta sitten vastaavasta verohuojennuksesta, sillä datakeskukset tulevat muutenkin Euroopan halvimman sähkön maihin, Suomeen ja Ruotsiin. Hinnan lisäksi vetää sijainti, viileä ilmasto ja puhdas energia. Keskuksia rakennetaan kiivaasti myös Irlantiin, missä sähkön hinta on kaksinkertainen.

”Olette leikanneet pienituloisten sosiaaliturvaa ja palveluita sekä korottaneet veroja ja maksuja hillitäksenne velkaa, mutta velka vain kasvaa, koska kassa vuotaa globaaleille jättiyhtiöille. Datakeskukset eivät juuri työllistä, ja voitot menevät Suomesta ulos.

Veroministeri Purra, milloin te perutte tämän verohuojennuksen? ”


Kysymys valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.) keskustelussa pääministerin ilmoituksesta hallituksen politiikasta vuodelle 2025, 12.2.2025