Avauspuheenvuoro Työ & rauha -seminaarissa Turussa

”Hyvät läsnäolijat! Lämpimästi tervetuloa minunkin puolestani. Sanon muutaman sanan päivän ohjelman johdannoksi.

”Ensimmäinen, aamupäivän osuus, keskittyy suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan ja nykyisen hallituksen toimiin. Pohdimme, miten hallituksen ja työnantajien ajama politiikka vaikuttaa ihmisten toimeentuloon, suomalaiseen työelämään, työmarkkinoihin ja ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksiin.

”Kyse ei tietenkään ole vain nykyisen Petteri Orpon hallituksen toimista, vaan pitkäaikaisemmasta kehityksestä, jota on kehystänyt keskustelu ”Suomen mallista”. Keskitetyistä sopimusneuvotteluista ja sopimuksista on 2000-luvulla pyritty liittotasolle. Vientiliittojen asemaa on korostettu. Valtiota on 2000-luvullakin tarvittu, kun ”kilpailukyvyn” ja ”tuottavuuden” nimissä on tehty osin keskitettyjä sopimuksia: Raamisopimus, Työllisyys ja kasvusopimus ja Kiky-sopimus. Valtiovaltaa on tarvittu lakimuutoksiin, joilla työnantajille on annettu esimerkiksi helpotuksia veroista ja muista maksuista. Työntekijöille on ollut tarjolla nollalinjaa palkkoihin, lomarahojen leikkauksia ja muita heikennyksiä. Nyt työnantajat haluavat murtaa työehtojen yleissitovuutta. Paikallisuus tekee paluuta työmarkkinasuhteisiin.

”Aamupäivän osuuden kolmen tutkijan alustuksen perään pidetään paneelikeskustelu, jossa on myös ammattiyhdistysliikkeen edustus mukana. Puheenjohtajana toimii Kristiina Linna SAK:sta. Paneelin aikana myös yleisö pääsee ääneen.

”Jälkimmäinen, iltapäivän osuus, on omistettu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kriittiseen arviointiin. Kolmen asiantuntija-alustuksen jälkeen päivän ohjelman päättää paneelikeskustelu, jossa pohditaan mm. rauhanliikkeen tehtäviä. Paneelin puheenjohtaa toimittaja Antero Eerola.

”Työn ja rauhan välillä on yhteys. Mitä syvemmälle Yhdysvaltain johtamaan sotilaalliseen liittokuntaan Suomi viedään, sitä enemmän meiltä edellytetään rahaa armeijalle ja aseisiin ja muuhun niin sanottuun turvallisuuteen. Nato-jäsenyys ja jo siihen valmistautuminen ovat nostaneet Suomen sotilasmenot muutamassa hallituskaudessa enemmän kuin kaksikertaisiksi yli kuuteen miljardiin vuodessa. Aserahat ovat pois terveyden, hyvinvoinnin ja sivityksen rahoista valtion budjetissa.

”Liittoutuminen ja asevarustelu lisäävät myös epävakautta. Vastakkainasettelu ja vuoropuhelun hyljeksiminen Euroopassa ovat merkittävästi heikentäneet nimenomaan läntisen Euroopan talouksia. Suomeen vaikutus kohdistuu kahta kautta, sekä keskeisten läntisten vientimarkkinoiden hiipumisen että idänkaupan tyrehtymisen myötä. Tuntemamme suomalainen hyvinvointi on rakennettu työllä, mutta nimenomaan rauhan ja vakauden pohjalle. Sellainen ”Suomen malli” ei kuitenkaan enää tunnu kelpaavan.

”Suomen talouden heikkenemisen taustalla vaikuttavat sotilasmenojen kasvu ja ulkomaankaupan ongelmat, mutta hallitus etsii ja osoittaa syylliset muualta. Orpon hallitus leikkaa edeltäjiäänkin rajummin pienituloisille tärkeistä palveluista ja sosiaaliturvasta. Vallanpitäjät ja poliittinen eliitti haluavat vaieta todellisista syistä leikkaus- ja talouskuripolitiikan taustalla.

”Tässä tilaisuudessa ei tosiasioita peitellä. Miten rahat Suomessa jaetaan? Miten rauha voi voittaa sodanlietsonnan? Mitä tekee suomalainen ammattiyhdistysliike ja poliittinen vasemmisto?

”Millä mallilla on sellainen Suomi, jonka toisiksi suurin hyvinvointialue Varha uhkaa lomauttaa kaikki yli 20 000 työntekijäänsä tai jossa rauhantyön valtionrahoitus lakkautetaan? Tai jonka eduskunta eilen päätti hyväksyä lakko-oikeutta rajaavan lain pykälät? Varsinainen hyväksymisäänestys on ensi viikolla.

”Hyvä yleisö, päästetään nyt asiantuntijat ääneen. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen. Hänen aiheensa on hyvinkin ajankohtainen, nimittäin hallituksen ajamat työtaisteluoikeuden rajaukset. Ole hyvä Seppo!”

Työ & rauha -yleisöseminaari järjestettiin Turussa 4. toukokuuta. Seminaarin järjestivät Ossi Ahokkaan Säätiö, Turun Rauhanpuolustajata, Teollisuus 49:n veteranait ja Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys