Puheenjohtaja,

Käsillä oleva Turun kaupungin ensi vuoden talousarvioesitys tarkoittaa kolmen miljoonan euron leikkausta kasvatus- ja opetuslautakunnan määrärahoihin.

Lautakunta teki oman esityksensä syyskuun lopussa hyvin perustellen ja yksimielisesti apulaispormestarin johdolla. Pormestaristo ja kaupunginhallitus ovat lautakunnan esitystä siis tuon kolme miljoonaa nyt leikanneet. Pormestari ja hallitus toteavat lisäksi tässä talousarvioesityksessä, että ”tuottavuustavoite tulee kohdistaa siten, että se ei vaikuta ryhmäkokoihin. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää kiinteistöjen hoitoon, hankintojen tarpeellisuuteen ja palveluprosessien sujuvuuteen.”

Leikkaus siis vaikuttaa – ei ehkä ryhmäkokoihin – mutta annettavan opetuksen määrään, päiväkotilasten, koululaisten ja opiskelijoiden tarvitseman tuen määrään, opetusmateriaalihankintoihin.

Kun Suomessa on viime vuosina pohdittu syitä oppimistulosten heikkenemiseen, oppimisvaikeuksiin, koulujen levottomuuden ja kasvatus- ja opetustyön kuormittavuuden kasvuun, on keskeisenä syynä nähty 90-luvulta saakka tapahtunut opetuksen resurssien leikkaaminen siis opetuksen määrän vähentäminen. Opetuksen määrän alakouluissa sanotaan pienentyneen kaikkiaan jopa 20 prosentilla 30 vuoden aikana. Tämä siis valtakunnallisesti.

Nyt Turun kaupunki olisi omin toimin jatkamassa tätä kasvatuksen ja opetuksen heikentämistä näillä leikkauksilla. Leikkauksia esitetään, vaikka kokonaisuutena kaupungin talousarvio on lähes 16 miljoonaa euroa ylijäämäinen!

Kasvatus- ja opetuslautakunta totesi pormestarin punakynän alle joutuneen esityksensä perusteluissa muun muassa, että ”palvelujen kysyntä on kasvanut 2020-luvulla ja lähestyttäessä 2020-luvun puoliväliä näyttää edelleen kasvavan (…). Tämä on aiheuttanut ja aiheuttaa kasvupaineita talous-, tila- ja henkilöresursseihin.”

”(…)hallituskauden aikana on toteutettu merkittäviä reformeja erityisesti varhaiskasvatuksessa ja toisen asteen koulutuksessa, joilla on ollut merkittäviä kustannusvaikutuksia(…).”

”Kustannukset ovat kasvaneet maltillisesti vuoden 2021 loppuun asti, mutta sen jälkeen kysyntä- ja kustannusinflaatio ovat kiihtyneet merkittävästi.”

Lautakunnan esityksen mukaan henkilöstöä ollaan tai ennen määrärahaleikkauksia ainakin oltiin lisäämässä 136 htv:lla. Merkittävin kasvu varhaiskasvatuksessa, paitsi suhdeluvun tiukentamisen vuoksi, myös lasten tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Varhaiskasvatuksen tuen osalta laki on hiljattain tiukentunut. Lautakunnan esityksessä tämä näkyi seuraavana tavoitteena:

”Päätetään erityisopetusstrategian pohjalta tarvittavista toimenpiteistä tuen kokonaisuuden vahvistamiseksi.”

Varsinaisesta talousarvioesityksestä tämä tärkeä tavoite on nyt pyyhitty pois.

Puheenjohtaja,

Esityksessä on toki jäljellä useita hyviä tekstikirjauksia ja tavoitteita:

”Käynnistetään aktiivinen työ varhaiskasvatuksen henkilöstön muuntokouluttamisesta ja edistetään koulutuksen vetovoimaisuutta ja määrää. Mahdollistetaan koulutuksen sisällyttäminen osittain osaksi työaikaa.”

”Kiinnitetään erityistä huomiota varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen ja parannetaan työhyvinvointia ja työn houkuttelevuutta.”

Erinomaisia tavoitteita, mutta kysymys kuuluu, miten niihin päästään, jos rahoitusta samalla leikataan kolmella miljoonalla. Tavoitteiden toteuttaminen vaatisi lisärahaa. Hyvä on huomata, että jo lautakunnan alkuperäisessä esityksessä varhaiskasvatuksen rahoitusta oli vähennetty viime vuodesta merkittävästi.

Puolustuksen puheenvuoro kuuluu, että määrärahaa tarkastellaan vuoden mittaan osavuosikatsausten yhteydessä lisäbudjeteilla. Talousarvioon on lisätty kaupunginhallituksen määrärahoihin 12 miljoonan suhdannevaraus, jota voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen. On kuitenkin täysin epärealistista ajatella, että ongelma korjaantuisi näin. Nimenomaan työvoimapulan pahasti vaivaamalla varhaiskasvatusalalla henkilökuntaa on vaikea saada jo toimintakauden alkaessa, mutta erityisen mahdottomaksi se käy kesken toimintavuoden, kun muut työnantajat, naapurikunnat ja yksityiset päiväkodit, ovat kilpailleet työtä etsivät ammattilaiset itselleen – usein muuten paremmilla palkoilla ja keveämmällä työkuormalla. Vastaava ongelma seuraa myös koulumaailmassa. Ainakaan pysyviin vakansseihin ei voida ihmisiä ottaa, mikä lisää ennestään runsasta määräaikaisten palkkaamista. Ja sehän on eräs tärkeimpiä syitä sille, miksi Turku ei työnantajana useinkaan houkuta.

Puheenjohtaja,

Talousarvion laadinnassa olennaista on se, että lain määräämät tai muuten päätetyt tehtävät rahoitetaan riittävillä määrärahoilla. Liian pieniin määrärahoihin saati leikkauksiin on mahdoton sovittaa ainakaan uusia tehtäviä. Niinpä kasvatuksen ja opetuksen kolmen miljoonan leikkauksiin on melkoisen mahdoton sovittaa sitä sinänsä erittäin hyvää talousarvioon kirjattua tavoitetta, jonka mukaan muuntokouluttautuminen varhaiskasvatuksen lastenhoitajasta varhaiskasvatuksen sosionomiksi tai opettajaksi mahdollistettaisiin osin työajalla. Näin pitää nimenomaan tehdä, mutta tämänkin tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan budjettiin riittävät määrärahat muun muassa sijaisjärjestelyjen tekemiseen. Nyt määrärahat puuttuvat.

Ensi vuoden talousarvio on ainakin kasvatuksen ja opetuksen osalta vastuuton ja ristiriitainen kokonaisuus. Se ei täytä edes kuntalain 110 pykälän alibudjetoinnin kieltoa koskevaa määräystä, eli edellytystä jonka mukaan talousarvioon on otettava kunnan järjestämisvastuulla olevan toiminnan ja tehtävien vaatimat määrärahat.

Kaiken huipuksi, kuten todettua, talousarvio on reilusti ylijäämäinen, lähes 16 miljoonaa, joten ylijäämää vain hieman pienentämällä voitaisiin välttämätön määrärahalisäys kattaa helposti ja tärkeät kasvatus- ja opetuspalvelut turvata. Rahaa siis olisi, mutta sitä ei vain haluta käyttää. Miksi ei?

Tarvittaisiin työrauha ja mahdollisuuksia tehdä tärkeä kasvatus- ja opetustyö hyvin. Talousarvioesityksen leikkauksilla kuitenkin riskeerataan kasvatuksen ja opetuksen tulevaisuus, kun työvoimapulaan ei vastata niin kuin pitäisi. Leikkausten torjumiseen lisäksi tarvittaisiin tietenkin lisämäärärahat palkkojen parantamiseen, jotta kilpailussa työvoimasta pärjättäisiin. On kysyttävä, eikö sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan kurimus ole tosiaankaan opettanut mitään?

Puheenjohtaja,

Talousarviopäätökseen sisältyy myös niin sanottu sopeuttamisohjelma. Tämä leikkaus ja tehostamisohjelma pantiin käyntiin jo 2019. Lähes 1200 miljoonan toimintakatetasosta haettiin 59 miljoonan säästöjä, pääasiassa palvelupuolelta, erityisesti sotepalveluista. Nyt kun sotepalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, ja kaupungin budjetti on tulevaisuudessa pienempi, toimintakate 535 miljoonaa, on uuden sopeuttamisohjelman 30 miljoonan säästötavoite itse asiassa aiempaakin kovempi ja tylympi. Tyly juuri kasvatus-, opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita tarvitseville sekä tietenkin näiden palveluiden työntekijöille, joiden työoloista ja työehdoista säästöt ilman muuta revitään.

Todellinen syy näiden leikkausten taustalla on sama vanha: kaupungin kokoomusjohto pitää härkäpäisesti kiinni massiivisista ja kaupunkilaisten arjen kannalta varsin tarpeettomista niin sanotuista vetovoimainvestoinneista. Talouskuria ja leikkauksia ajetaan, palveluista säästetään, koska rakentamisen hinta ja investointien vaatiman lainarahan hinta nousevat kovaa vauhtia.

Oletukset kaupungin vauhdikkaasta kasvusta ja uusista asukkaista alkavat olla jo todella haperolla pohjalla. Turussa pieniä ennen kaikkea yksityisten asuntosijoittajien intressi edellä rakennettuja vuokra-asuntoja on jo nyt tyhjillään ilmeisen paljon. Venäjän kaupan ja kauttakulkuliikenteen vähentyminen on pannut myös satamasuunnitelmat tosiasiassa uusiksi. Tällaisessa tilanteessa luulisi hälytyskellojen soivan, mutta ei. Kärkihankkeiden suojissa hellittyihin investointeihin, Itäharjun kanteen, uuteen satamaan, musiikkitaloon ja raitiotien suunnitteluun satsataan tosiasiassa aivan kuin mikään maailman ja kaupungin taloudessa ja näkymissä ei olisi muuttunut.

Tarvitsemme näiden mainittujen investointien nielemät varat nyt paljon kipeämmin palvelujen turvaamiseen, niihin on nyt satsattava, paitsi riittävään henkilöstöön myös tietenkin kunnollisiin toimitiloihin, erityisesti päiväkoteihin ja kouluihin.

Arvoisa puheenjohtaja, esitän, että

Kaupunginvaltuusto päättää lisätä kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioon 3 000 000 euroa nettomäärärahaa leikkausten estämiseen.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että 30 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa ei toteuteta.

Kiitos!


Puheenvuoro Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa koskien vuoden 2023 talousarvioehdotusta sekä vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmaehdotusta.