Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti hälyttää kiihdyttämään ns. ilmastotoimia. Enpä ole havainnut median nostaneen esiin sotilastoiminnan ilmastovaikutuksia. Yritimme kollega Mustajärven kanssa herättää tästä keskustelua jo 2019 (ks. oheinen Turun Sanomien artikkeli 28.12.2019). Hiljaista oli.

Entä nyt?Kioton ilmastosopimuksesta USA neuvotteli sotilastoiminnan päästöt ulos, Pariisin sopimuksessa ne ovat vapaaehtoispohjalla. USA:n armeija (Department of Defense) ei ilmoita päästöjään lainkaan, joten tutkijat joutuvat laskemaan ja arvioimaan niitä vaikeimman kautta monista eri lähteistä. Tarvittaisiinkin ilmastopaneelin perusteellinen raportti, joka keskittyisi sotilastoiminnan päästöihin ja ilmastonmuutosta kiihdyttäviin vaikutuksiin.

Maailman kasvihuonekaasupäästöt olivat 2019 lähes 60 000 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Sotilastoiminta tuottaa tutkijoiden (Scientist for Global Responsibility) arvioiden mukaan 6 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Yksin USA:n armeijan 60 miljoonan tonnin päästöt ovat suuremmat kuin kokonaisten valtioiden. USA:n sotavoimien taakse jää päästöillä mitaten jopa 140 kansantaloutta. Koko USA:n sotateollisen kompleksin päästöt ovat vielä armeijan päästöihin nähden moninkertaiset. Esimerkiksi Suomen koko kansantalouden päästöt vuodessa ovat 48 miljoonaa tonnia. Ns. terrorismin vastaisen sodan ilmastovaikutukset ajanjaksolla 2001-2017 on arvioitu asiaa tutkineen Bostonin yliopiston prof. Neta C. Crawfordin analyysiin perustuen peräti 3000 miljoonaksi hiilidioksiditonniksi.

Suomen puolustusvoimien päästöt ovat laskeneet kymmenessä vuodessa 362 000 hiilidioksiditonnista (2010) noin 234 000 tonniin (2020). Tämä on pitkälti seurausta lämpöenergian ja sähkön päästöjen vähenemisestä. Taustalla on paitsi puolustusvoimien siirtyminen päästöttömiin ja uusiutuviin enegialähteisiin ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantuminen myös mitä ilmeisimmin kiinteistöistä luopuminen, toisin sanoen varuskuntien lakkauttamiset ja leikkaukset. Juhlaan ei siis ole aihetta. Kehitys on tiiviisti yhteydessä samaan aikaan vahvistuneeseen turvallisuuspolitiikan USA/Nato-sidokseen, kalliiden asejärjestelmien esiinmarssiin ja alueellisen maanpuolustuksen heikentämiseen. Esimerkiksi uusien Nato-hävittäjien hankinnalla Suomi on mukana ylläkuvatun USA:n sotateollisen kompleksin pönkittämisessä, myös ilmastopäästöjen osalta. Samalla noudatettu turvallisuuspolitiikka tosiasiassa heikentää Suomen turvallisuusasemaa.

Puolustushallinnon kiinteistöihin liittyvien päästövähennysten rinnalla puolustushallinnon maa- ja meriliikenteen sekä sotilasilmailun päästöt ovat siis pysyneet vakaasti korkealla tasolla. Reilu valtaosa puolustushallinnon päästöistä eli noin 140000 tonnia tulee sotilasilmailusta.

Suomen hävittäjähankinnassa kenraalien suosikin eli F-35:n yhden koneen yhden tehtävän aiheuttama päästö on 28 hiilidioksiditonnia. Se on lähes kolme kertaa keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki.

Samalla kun varuskuntia lakkauttamalla ja siis alueellista maanpuolustusta heikentämällä 2010-luvulla tehtiin puolustusbudjettiin tilaa muun muassa uusien Nato-hävittäjien peräti 30 miljardin euron hankinnalle, myös päästöjen osalta syntyi ilmastopoliittisesti hyvin kyseenalaista ”pelivaraa” jatkaa lentopetrolin polttoa, ja vaikka lisätäkin sitä edellämainittujen positiivisten tilastolukujen suojissa, maineen kärsimättä.

Tätä kaikkea on sotilaallinen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa. Kehityksen suuntaa olisi syytä vakavasti miettiä myös maan hallituksen pöydissä, kun syksy tuo sinne uusien monitoimihävittäjien kaupan. Ainakin vasemmistoliiton ja vihreiden puheenjohtajat ovat lupailleet budjettiriihestä oikein ilmastoriihtä. Sen soisi näkyvän ennen kaikkea asehankintojen kohdalla. Säästämällä niistä vähennetään suoraan päästöjä, mutta säästetään myös merkittävästi julkisia varoja, joita sitten voidaan satsata sosiaalisesti ja ilmaston tulevaisuudenkin kannalta fiksusti ja oikeudenmukaisesti.

(Lähteitä: Neta C. Crawford: Pentagon Fuel Use, Climate Change, and Costs of War. Boston University, 2019.; Puolustushallinnon ympäristöraportti 2019-2020. Puolustusministeriö, 2021.)