Turun kaupunginvaltuusto sai toukokuun kokouksessa eteensä Logomon sillan ylittyneen budjetin. Kerta oli jo neljäs, kun valtuusto ”tarkisti” ratapihan ylittävän sillan hintaa – ylöspäin. Noin 5 miljoonan budjetilla alulle laitettu siltahanke on paisunut jo nelinkertaiseksi. Nyt veronmaksajilta kerättyä rahaa oltaisiin käyttämässä 21,6 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto on äänestänyt näitä korotuksia vastaan valtuustossa joka kerta. Logomon silta on kupru vailla vertaa, härskiä rahastusta, josta hyödyn korjaa rakennusliike, ja josta vastuussa ovat kokoomus, vihreät ja sdp. Se on kutenkin vasta enne siitä, mitä tuleman pitää.

Leikkauksilla lisätään velanottovaraa

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2019 kokouksessaan 59 miljoonan euron leikkausohjelman. Vasemmistoliitto vastusti, mutta kokoomuksen taitavasti junailema leikkaus- ja yksityistämispolitiikka sai valtuutettujen enemmistön tuen.

Leikkauksia tehdään, koska varaudutaan tulevaan velanottoon. Käyttötalouteen on tehtävä tilaa tuleville lainan lyhennyksille. Velkaa taas otetaan, koska yllämainittu puoluekolmikko haluaa toteuttaa rahaa nieleviä suuria rakennushankkeitaan: funikulaari, Logomon silta, kauppatori, uusi konserttitalo, ratapihan areena- ja elämyskeskus, Itäharjun kansirakenne, raitiotie.

Yhteensä ”vetovoimainvestointien” hinta nousee satoihin miljooniin euroihin. Tavallinen turkulainen ei näistä hankkeista hyödy arjessaan juuri lainkaan. Oikeastaan käy päin vastoin, sillä rahat näihin kaivetaan palveluista leikkaamalla ja palveluita yksityistämällä.

Leikkauslistalla törkeimmästä päästä on vanhustenhuollon 15 miljoonan säästöt, kun tarvittaisiin 15 miljoonaa lisää. Samaa sarjaa on lasten varhaiskasvatuksen yksityistämistavoitteen nosto 40 prosenttiin. Vielä kymmenen vuotta sitten yksityisen varhaiskasvatuksen osuus oli alle 20 prosenttia kaikista varhaiskasvatuspalveluista. Kaupunginsairaalan vuodepaikkoja on vähennetty radikaalisti ja kesäksi vähennetään lisää, kaikkiaan reilusta 300 paikasta vähennys on sata paikkaa. Opetukseen kohdistettiin tämän vuoden budjetissa viiden miljoonan leikkaus. Kaiken huipuksi kaupungin talous oli lopulta viime vuonna yli 10 miljoonaa ylijäämäinen, mutta ylijäämä päätettiin siirtää taseeseen investointien rahoittamiseksi – ei suinkaan palveluihin.

Pormestarisopimuksessa sovitaan seuraava kupruaalto

Entinen kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok.) on nykytoimessaan Rakennusteollisuuden toimitusjohtajana varmasti tyytyväinen. Homma sujuu, kuten ”pojat” ovat jo vuosia sitten suunnitelleet. Turun sairaalakiinteistötkin saatiin myytyä ja ruotsalaissijoittaja Hemsö ostettua sillä kaupalla mukaan Itäharjun kehittämiseen. Kauppa oli sijoittajalle hyvä, sillä se sai arvokkaiden kiinteistöjen ja tonttien lisäksi niille myös varman vuokranmaksajan eli Turun kaupungin. Kaupunki maksaa nyt saamansa myyntihinnan takaisin Hemsölle vuokrissa korkojen kera. Näin kokoomus, vihreät ja sdp ovat myyneet myös yhteistä omaisuutta, jotta suurinvestoinnit toteutuisivat.

Jos valtuuston hyväksymällä leikkauslistalla sitoutettiin puoluekenttää tulevien rakennushankkeiden vaatimaan talouskuriin, sama sitouttava tarkoitus on ollut myös päätöksellä pormestarimalliin siirtymisestä, jota vasemmalla sitäkin vastustimme. Pormestarisopimuksen pohjustaminen ja rahakkaiden kokoaikaisten poliittisten luottamustehtävien jakaminen on kulisseissa käynnissä. Nyt valittava valtuusto tulee tekemään päätöksiä niistä suurhankkeista, joihin varautumiseksi leikkaukset käynnistettiin. Seuraava kupruaalto on nousemassa pormestarien Turussa.

Hyötyjinä kokoomuksen taustaryhmät

Kokoomus on Turussa onnistunut tavoitteissaan kasata enemmän niille, joilla jo paljon on. Asuntojen vuokrat ovat olleet kovassa kasvussa. Ne seuraavat asuntojen hintojen nousua. Se taas on seurausta todella tiiviistä, viheralueita nakertavasta yksityisestä asuntorakentamisesta. Kaavoituksella on jo pitkään ohjattu ”täydennysrakentamaan” keskustaa ja sen reuna-alueita. Kaupunkirakenteen tiivistämisestä on tullut ekologinen perustelu silkalle kiinteistöjen arvon nostatukselle. Näin kokoomuksen politiikka on saatu maistumaan mainiosti myös vihreille.

Tästä politiikasta hyötyvät rakennusliikkeet, yksityiset varhaiskasvatus- ja sotepalveluyritykset sekä ne hyvin toimeentulevat turkulaiset, jotka voivat kompensoida palveluiden heikkenemisen ns. ”omasta pussista”. Heille julkiset palvelut eivät ole arkinen välttämättömyys, vaan valintakysymys

Suurhankkeet haudattava

Vasemmistoliitto ajaa toisenlaista politiikkaa. Me haluamme estää rakennuskuprut. Suurhankkeet saavat jäädä. Rahat tarvitaan arjen kannalta tärkeiden palveluiden vaatimiin tiloihin ja itse palveluihin, jotta niiden laatu voidaan taata. Henkilöstön hyvinvointi on hyvien palveluiden edellytys. Niinpä aivan olennaista on puolustaa kaupungin työntekijöiden oikeuksia.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja,
kaupunginvaltuutettu


Kirjoitus on julkaistu Turun Vasemmistoliiton Uusi Päivä -lehdessä kesäkuussa 2021.