Vappupuhe 2020: Toimeentulon turvaa – ei kenraalien hävittäjähaaveille!

VAPPUPUHE 1.5.2020
Radio Robin Hood 91,5 Mhz, Turku

Hyvät kuulijat, hyvät toverit!

Tänä vappuna työväenliike ei marssi tai kokoonnu perinteisiin vapputilaisuuksiinsa. Näin näkymättömiin vappua ei painettu edes silloin kun vasemmiston poliittinen toiminta 1920-30-luvuilla oli monella tavalla rajoitettu, jopa kokonaan kielletty, liekö kaduilla ollut näin hiljaista edes sotien poikkeusoloissa. Vaikka syyt hiljaiseloon ovat nyt hyväksyttävämmät, emme saa unohtaa poliittisten oikeuksien, järjestäytymisvapauden, kokoontumisvapauden ja mielipiteenvapauden merkitystä tänäkään vappuna. Liikkeellä on voimia, jotka kerkeästi huutavat – covid-19 -nimisen viruksen varjolla – demokraattisten päätöksentekoelinten valtaa aiempaa harvemmille, ja asettuvat suorastaan innokkaasti perusoikeuksien rajausten puolelle.

On osoitettu, että yhteiskunnan sulkeminen on Suomessa helppoa ja nopeaa. Siitä tulee olla huolissaan. Monet perusoikeusrajoitukset on voitu panna toimeen kansan valitseman lakia säätävän eduskunnan ohi.

Rajoituksista on seurannut talouden laskusuhdanteen jyrkentyminen. Lasku oli alkanut maailmalla ja Suomessakin jo ennen koronan leviämistä. On arvioitu, että 2008-2009 finanssikriisistä ei tosiasiassa edes toivuttu, vaan kasvu on perustunut keskuspankkien luomaan halpaan lainarahaan, finanssikuplan kasvattamiseen. Jo vuoden vaihteessa joulu- ja tammikuussa työttömyyskassojen tilastoissa näkyi lomautettujen määrän yli 40 prosentin kasvu edelliseen vuoteen nähden. Lomauttaminen alkoi hiljalleen kiihtyä kesästä 2019 alkaen. Yritykset ryhtyivät säästämään kustannuksista, sopeuttamaan toimintaansa alkaneeseen taantumaan – ja hakemaan kilpailuetua.

Varsinais-Suomessa vientiteollisuuden suuret yritykset Meyerin Turun telakka, Uudenkaupungin Autotehdas ja kaivoskoneita valmistava Sandvik ilmoittivat jo maaliskuussa lomautuksista. Työvoimakustannusten leikkaaminen lomauttamalla on emu-Suomessa niin sanottua sisäistä devalvaatiota, jota yritykset tekevät parantaakseen kilpailukykyään ja johon valtiokin niitä kannustaa, kun valuutan ulkoiseen arvoon vaikuttaminen on euron myötä käynyt mahdottomaksi.

Turun alueelle ja koko suomalaiselle meriteollisuudelle varsinainen shokkiuutinen kuultiin muutama päivä sitten. Meyerin Turun telakka ilmoitti massiivisista irtisanomisista ja lomautuksista, tuotannon pysyvämmästä supistamisesta. Telakan ilmoitus uhkaa toteutuessaan tuhansia työpaikkoja pelkästään Turun talousalueen meriteollisuudessa, sillä se heijastuu nopeasti telakan alihankintaverkostoon. Nyt olisi tärkeää, että Meyer, valtio ja Turun kaupunki löytäisivät ratkaisun, jolla työn vähenemiseen voitaisiin vastata ilman irtisanomisia, lomautuksia jaksottamalla ja osaavasta työvoimasta huolehtien. Vain näin laivanrakennus Turussa voi jatkua tulevaisuudessa, kun nykyinen laskusuhdanne kääntyy nousuksi.

Jos telakan tilanne sitä edellyttää, myös valtion omistus voi tulla kyseeseen. Ainakin siihen on jo nyt syytä vakavasti varautua.

Hyvät kuulijat,

Valtio on parhaillaan syytämässä satoja miljoonia kyseenalaisiin yritystukiin, muun muassa työllisyysvaikutuksiltaan lähes olemattomiin konsultti- ja ohjelmistoyritysten hankkeisiin Business Finlandin kautta. Toistaiseksi jaetut ja jaossa olevat yritystuet ovat olleet kehittämistukia, vaikka ne vietiin läpi puhumalla kriisituista. Niinpä aidosti koronarajoitusten vuoksi vaikeuksiin ajautuneiden yritysten ahdinko jatkuu. Valtionvarainministeri Katri Kulmuni ja elinkeinoministeri Mika Lintilä saivat kyllä tukiaishanat auki, mutta osumatarkkuuden kanssa on ollut niin ja näin.

Jos nyt ei löydy huomattavaa panosta Turun telakan ja sen alihankkijoiden tuhansien työntekijöiden ja Turun talousalueen tukemiseen, on Lintilän syytä todella katsoa siihen peiliin, josta hän on eduskunnan edessä puhunut.

Turun kaupungin olisi viimeistään nyt syytä luopua huikentelevista satojen miljoonien eurojen ”kaupunkikehityshankkeistaan” – musiikkitalosta, raitiotiestä ja ratapihan elämyskeskuksesta. Ne eivät ole mitään koronaelvytystä, toisin kuin jotkut kunnallispoliitikot väittävät. Kaikki mainitut hankkeet ovat suunnittelupöydällä ja ne toteutuisivat aikaisintaan noususuhdanteen jo alettua. Kaupungin vähenevät verotulot tarvitaan nyt peruspalveluihin. Jos halutaan käynnistää elvyttäviä investointeja, on julkinen asunto- ja palvelurakentaminen ja nopeasti käynnistettävien infrahankkeiden toteuttaminen paras vaihtoehto. Tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja ja palveluasuntoja vanhuksille, tiet ja radat on saatava kuntoon. Turussa olisi rehellistä todeta, että niin sanottu positiivinen rakennemuutos, joka Turun kokoomuksen, sdp:n ja vihreiden päättäjien huulilla on viime vuodet pyörinyt, ei enää kanna.

Hyvät kuulijat,

Suorien yritystukien ohella on työnantajien asemaa helpotettu myös työlainsäädäntöön tehdyillä määräaikaisilla joustoilla. Yksityisten työnantajien yt- ja lomautusaikoja lyhennettiin viiteen päivään, mikä tuottaa työnantajille merkittävän taloudellisen edun ja on osaltaan kannustanut lomauttamaan. Myös työnantajien työeläkemaksuja alennettiin tältä vuodelta yhteensä yli miljardi euroa. Työnantajaliitot ajavat näitä toimia pysyviksi.

Kriisin keskellä valtio ei juuri ole osoittanut varoja tavallisten ihmisten toimeentulon turvaamiseen. Harvoja kädenojennuksia ovat lomautettujen viiden omavastuupäivän poisto. Lomautetun itse työttömyyskassaan maksamat päivärahat alkavat siis juosta nyt ensimmäisestä lomautuspäivästä lukien. Toinen heiveröinen kädenojennus on työstä kotiin jääneille vanhemmille osoitettu vanhempainpäivärahan suuruinen tuki, joka koskee arvion mukaan noin 50000-60000 ihmistä.

Vasemmiston ansiota on, että hallitus nopeuttaa nyt työttömyysetuuksien maksatusta lomautetuille ja irtisanotuille. Etuuksia voidaan maksaa lakimuutoksen myötä pian ennakkoon, byrokratian mutkia oikoen. Se on tärkeää, mutta ei tietenkään tuo työttömälle tai lomautetulle mitään menetyksiä takaisin. Etuuksiin tarvittaisiin kunnollinen tasokorotus vähintään määräajaksi – mieluummin pysyvästi – pienituloisten ihmisten ahdingon helpottamiseksi ja kulutuskysynnän elvyttämiseksi.

Kriisissä ne, jotka ovat valmiiksi vahvoja, vahvistavat asemiaan entisestään. Yritystuet johtavat yrityskentän keskittymiseen, isot syövät pienet. Asetelma kärjistyy myös maan hallituksen sisällä ja vaikuttaa sen politiikkaan. Vasemmistolla on täysi työ estää, etteivät nopeassa tahdissa toteutetut yritystuet, työnantajien vero- ja maksualet sekä työlainsäädännön heikennykset ole päänavaus pysyvämmälle politiikalle. Kaikki tämä runnottiin läpi niin nopeasti, että on syytä kysyä, olivatko suunnitelmat EK:ssa ja Suomen Yrittäjissä valmiiksi laadittuina? Syksyllä hallitusohjelma joudutaan avaamaan ja silloin suoranaisten leikkauslistojen uhka on ilmeinen. Veronmaksajien laskua uhkaavat kasvattaa eteläeurooppalaisten pankkien ja velkavaltioiden – koko eurovaluutan romahduksen estäminen. Tähän Suomeakin jo kovaa vauhtia sidotaan.

Hyvät kuulijat,

Suomessa 2010-luku päättyi yritysten kannalta voitolliseen saldoon. Kelamaksun poisto, kaksi yhteisöveroalea ja kiky-sopimus tuottivat vuosikymmenen kuluessa yrityksille noin 22 miljardin euron hyödyn. Osingot kasvoivat, mutta reaaliset investoinnit sen sijaan eivät. Kaikki tämä yritysten hyvä oli pois julkisesta taloudesta, hyvinvointi- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta sekä infrastruktuurin kehittämisestä. Se oli pois myös työntekijöiden palkoista. Olisiko edes osa näistä rahoista kannattanut kuluneen kymmenen vuoden aikana panostaa vaikkapa hoitajien palkkoihin, jotta hoitajapulaa ei olisi päässyt syntymään? Koronakriisissä tämä laiminlyönti on tullut karulla tavalla maksuun.

Olisi syytä tunnustaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien pitkään jatkunut heikentäminen ja julkisten palvelujen yksityistäminen ovat keskeinen syy sille, ettei terveydenhuollon kapasiteettiin ole koronakriisissä voitu täysin luottaa ja on lähdetty kovien rajoittamistoimien tielle. Henkilöstön palkkakehitys on ollut heikkoa, henkilöstöpula on pahentunut ja työ käynyt jatkuvasti raskaammaksi. Töitä tehdään olosuhteissa, jotka ovat yhä useammin suorastaan vaaralliset, muutoinkin kuin akuutin tartuntataudin vuoksi.

Sotealan työvoimasta 90% on naisia. Alan palkat ovat vastaavan koulutustason miesvaltaisia aloja huomattavasti matalampia. Kuntasektorilla säännöllisen työajan keskiansioiden kehitys on ollut yksityistä sektoria ja valtiota merkittävästi heikompi. Lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2095 euroa ja sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka 2445 euroa. Palkat eivät vastaa työn vaativuutta.

Hoitoala tarvitsee lisää ammattiin soveltuvia osaajia. Alan houkuttelevuus on laskenut ja alalta siirrytään muihin tehtäviin ja ulkomaille. 320 000 koulutetusta 72 000 työskentelee muualla ja näistä 40 000 työskentelee täysin toisella alalla.

Julkisen sektorin työehtosopimusneuvotteluissa Tehyn ja SuPerin tavoitteena on vientialojen 3,3 prosentin palkankorotusten lisäksi erillinen palkkatasa-arvo-ohjelma.

Vaatimus on palkkojen jälkeenjääneisyys ja työolot huomioiden todella maltillinen. Tasa-arvo-ohjelma maksaisi valtiolle 100-150 miljoonaa euroa vuodessa. Vanhusten hoivan 0,7 hoitajamitoituksen toteuttaminen maksaisi jonkin verran enemmän, mutta yhdessäkin nämä summat olisivat vain murto-osa siitä, mitä nyt on annettu tai ollaan antamassa yrityksille.

Valtiovallan tulisi vaikuttaa voimakkaasti, osana koronakriisin ratkaisemista ja jälkihoitoa, sellaisen hoitajien palkkaratkaisun puolesta, jolla heidän oikeutettuja vaatimuksiaan viedään eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

Kysymys Hornetit korvaavien hävittäjien hankinnasta on noussut uuteen kriittiseen keskusteluun. Ajatus vähintäänkin hankinnan lykkäämisestä taloudellisesti parempiin aikoihin on saamassa jalansijaa. Viimeksi valtakunnan päälehti Helsingin Sanomat arvioi tätä mahdollisuutta laajassa kirjoituksessa. Hornetien käyttöiän jatkamisesta on puolustusvoimissa laadittu suunnitelma, mutta se on salattu eikä asiaa ole päästetty julkiseen keskusteluun. Suomessa Hornetien käyttöikä on arvioitu paljon alemmaksi kuin muualla.

HX-hanke on edelleen merkittävin yksittäinen julkisen talouden alijäämää ja velkaantumista lisäävä tekijä. Hankinnan hinta on vähintään 10 miljardia ja päälle tulevat arviolta 30 miljardin elinkaarikulut. Kun valtio velkaantuu 20-30 miljardia koronaviruksesta aiheutuvien toimien vuoksi, olisi korkea aika siirtää HX-hanke ensi vaalikaudelle. Samalla se tulisi perusteellisesti uudelleen arvioida. Hankinta perustuu vuonna 2015 tehtyyn esiselvitykseen Hornetien korvaamisesta. Selvitys on lähtökohdiltaan jo vanhentunut. Monitoimihävittäjät eivät ole suorituskykyisiä tulevaisuuden sodankäynnin uhkia, miehittämättömiä lennokkeja ja ohjuksia vastaan.

Julkisuuteen tullut puolustusvoimien entisen komentaja Jarmo Lindbergin ja F-35-hävittäjän valmistajan Lockheed Martinin välinen konsulttisopimus on viimeistään paljastunut koko hankinnan todellisen luonteen. Hankintaprosessiin on kohdistunut vakava epäily puolueellisuudesta, suoranaisesta korruptiosta. Lindberg jäi eläkkeelle elokuun alussa 2019, mutta perusti kesken karenssiajan viime tammikuussa yhtiön, jonka kautta ryhtyi työskentelemään yhden hävittäjävalmistajan – Lockheed Martinin – eduksi. Puolustusministeriö teki asiasta selvityksen ja totesi Lindbergin rikkoneen karenssisopimusta yhtiön perustaessaan. Sopimuksen rikkomisesta on määrätty sakko, mutta ministeriö ilmoitti, että sakkoa ei Lindbergin tapauksessa perittäisi.

Virassaan Lindberg oli keskeinen HX-hankkeen alkuunpanija ja kätilö. Hän vei läpi Hornetien aseistukseksi niin ikään Lockheed Martinilta hankittujen JASSM-ohjusten miljardien kaupan. Useissa julkisissa puheenvuoroissaan Lindberg on korostanut hyviä yhteyksiään Yhdysvaltojen puolustushallintoon ja sikäläisiin asevalmistajiin. Palveluksistaan hän sai Yhdysvaltain armeijan korkeimman ulkomaalaiselle myönnetyn kunniamerkin.

Tällaista menoon on totuttu lähinnä banaanitasavalloissa, joissa upseerijuntta päättää valtion asioista.

Valtion varojen vastuullisen käytön varmistamiseksi nyt olisi korkea aika keskeyttää HX-hankinta, arvioida se perusteellisesti uudelleen ja palata asiaan puhtaalta pöydältä ensi vaalikaudella.

Hyvät toverit,

Koronaviruksen leviämisen estämisessä ryhdyttiin keväällä toimiin, jotka rajaavat edelleen monella tavalla kansalaisten perusoikeuksia, jyrkentävät talouden taantumaa, ja heikentävät ainakin tilapäisesti satojen tuhansien suomalaisten ja heidän perheidensä toimeentuloa, pahimmillaan seurauksena on sosiaalinen katastrofi, josta nouseminen voi kestää sukupolvia.

Julkista rahaa on yhtäkkiä liikkeellä ennen näkemättömiä määriä, mutta se on valumassa kyseenalaisiin yritystukiin ja työnantajien verojen ja maksujen helpotuksiin vailla takeita työpaikkojen säilymisestä. Tavallisten ihmisten toimeentulon turvaamiseen valtio ei juuri ole varoja osoittanut.

Toverit,

Tänä vappuna me vaadimme palkkojen, työttömyysturvan, toimeentulotuen ja muiden etuuksien tuntuvia korotuksia ja sanomme ei kenraalien hävittäjähaaveille. Kun aika koittaa, marssimme sankoin joukoin kaduille, lyömme voimalla oikeiston ajamat heikennykset takaisin ja viemme vaatimuksemme läpi.

Hyvää vappua!

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s