Hoitajien palkankorotukset tärkeä osa koronakriisin ratkaisua

Arvoisa puhemies,

Koronaviruksen leviämisen estämisessä on ryhdytty toimiin, jotka rajaavat monella tavalla kansalaisten perusoikeuksia. Taustalla ovat asiantuntija-arviot siitä, että terveydenhuollon kapasiteetti joutuu koronan leviämisen myötä ehkä jopa liian lujalle koetukselle.

Olisi syytä tunnustaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien pitkään jatkunut heikentäminen ja julkisten palvelujen yksityistäminen ovat keskeinen syy sille, ettei terveydenhuollon kapasiteettiin voida nyt täysin luottaa. Kyse ei ole vain suojavarusteiden riittävyydestä, josta paljon puhutaan. Henkilöstön palkkakehitys on ollut heikkoa, henkilöstöpula on pahentunut ja työ käynyt jatkuvasti raskaammaksi. Töitä tehdään olosuhteissa, jotka ovat yhä useammin suorastaan vaaralliset, muutoinkin kuin tämän akuutin tartuntataudin uhkan vuoksi.

Sotealan työvoimasta 90% on naisia. Alan palkat ovat vastaavan koulutustason miesvaltaisia aloja huomattavasti matalampia. Kuntasektorilla säännöllisen työajan keskiansioiden (ansiotasoindeksin) kehitys on ollut yksityistä sektoria ja valtiota merkittävästi heikompi. Lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2095 euroa ja sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka 2445 euroa (lokakuu 2017 taso). Palkat eivät vastaa työn vaativuutta.

Hoitoala tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa ammattiin soveltuvia osaajia. Alan houkuttelevuus on laskenut ja alalta siirrytään muihin tehtäviin ja ulkomaille. 320 000 koulutetusta 72 000 työskentelee muualla ja näistä 40 000 työskentelee täysin toisella alalla.

Arvoisa puhemies,

Julkisen sektorin työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä. Tehyn ja SuPerin tavoitteena on vientialojen 3,3 prosentin palkankorotusten lisäksi erillinen palkkatasa-arvo-ohjelma. Tavoitteena on palkkojen korottaminen vuodessa 1,8 prosenttia miesvaltaisia aloja enemmän – kymmenen vuoden ajan.

Vaatimus on palkkojen jälkeenjääneisyys ja työolot huomioiden todella maltillinen. Tasa-arvo-ohjelma maksaisi valtiolle 100-150 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ole suuri, kun katsotaan niitä taloudellisia panostuksia, joita hallitus on nyt käynnistänyt tai käynnistämässä. Tästä paljon puhutusta 15 miljardista hoitajien palkkojen korottamiseen vaadittu summa olisi alle prosentti.

Esimerkiksi Uusi-Seelanti on päättänyt nostaa naisvaltaisen sotealan palkkoja 15-49 prosenttia. Kokoaikaisen työntekijän vuosiansioiden arvioidaan nousevan enimmillään noin 3000 euroa vuodessa. Kokonaiskustannukset ovat n. 1,3 miljardia euroa.

Saksassa on maaliskuussa 2019 päätetty nostaa julkisen sektorin kaikkia palkkoja 8% (vähintään 240 euroa). Lisäksi osapuolet sopivat nostavansa hoitajien peruspalkkaa 120 eurolla, jolla halutaan lisätä alan vetovoimaa. Koulutetut hoitoalan työntekijät saivat lisäksi 50 euroa 2019 alusta ja 50 euroa 2020 alusta. Kustannusvaikutus on 7 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies,

Olisi tärkeää, että myös Suomessa valtiovalta vaikuttaisi voimakkaasti, osana koronakriisin ratkaisemista, sellaisen hoitajien palkkaratkaisun puolesta, jolla heidän oikeutettuja vaatimuksiaan viedään eteenpäin. Jo seuraavalla lisätalousarviolla olisi osoitettava tähän riittävät rahat.

Viisasta olisi myös osoittaa tuntuva tilapäinen palkankorotus koronakriisin ”etulinjassa” työskenteleville.

Hallituksen antamat asetuksethan mahdollistavat sotealan henkilökunnan oikeuksiin puuttumisen, jos se on kriisin ratkaisemiseksi välttämätöntä. Tulossa on ilmeisesti edelleen myös työvelvoitetta koskeva soveltamisasetus. Paineet ovat kovat ja ne kasvat. Esimerkiksi Espanjasta on raportoitu hoitajien kohtaamien paineiden johtavan jopa sotaoloissa syntyviin traumaperäisiin stressihäiriöihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jaksamisesta on nyt huolehdittava riittävillä palkankorotuksilla ja muilla työehtojen parannuksilla, jotta Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen henkilöstö kestää koronakriisin.

Kiitos!

Täysistuntopuheenvuoro  lähetekeskustelussa, HE 24/2020 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 lisätalousarvioksi.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s