Arvoisa puhemies,

Eläkeläisten reaaliset tulot ovat alentuneet viime vuosina yleisesti. Syynä ovat kansaneläkkeen leikkaus, vuosien 2015 ja 2017 indeksileikkaukset sekä 2018 ja 2019 indeksijäädytykset. Näitä heikennyksiä hallitus on nyt luvannut kompensoida. Pitkäaikaisin ja perusteellisin eläketurvan heikentäjä on ollut työeläkkeiden niin sanottu taitettu indeksi. Sen muuttaminen takaisin puoliväli-indeksiksi parantaisi eläkeläisteen reaalisia tuloja ja vähentäisi eläkeläisten köyhyyttä tehokkaasti, kuten käsittelyssä olevassa aloitteessa esitetään ja hyvin perustellaan. Eläkkeiden parantamiseen olisi kyllä varaa. Se on täällä useassa puheenvuorossa jo todistettu.

Työeläkejärjestelmää perustettaessa 1962 eläkkeet sidottiin palkkakehitykseen 100 prosenttisesti. Vuodesta 1977 käytössä olleessa niin sanotussa puoliväli-indeksissä sekä ansio- että hintakehityksen painotus oli 50 prosenttia. Puoliväli-indeksiä sovellettiin eläkkeiden tarkistuksiin, kunnes vuonna 1995 Lipposen I hallitus ensitöikseen leikkasi tai ”taittoi” työeläkeindeksin siten, että palkkataso vaikuttaa eläkkeiden vuotuisiin indeksitarkistuksiin enää 20 prosentin verran. Tämä merkitsi eläkkeiden jälkeen jäämistä ansiotasosta, eläkeläisten pienituloisuuden ja suoranaisen köyhyyden kasvua.

Julkisessa keskustelussa väitetään usein, että eläkeindeksin korjaaminen aloitteessa esitetyllä tavalla vääristäisi eläkeläisten keskinäistä tulonjakoa ja kasvattaisi tuloeroja. Väite on tässä yhteydessä siitä erikoinen, että työeläkeindeksissä on kuitenkin kyse nimenomaan työssä olevien ja eläkeläisten välisestä tulonjaosta, sen tasaamisesta puoliväli-indeksillä. Juuri sillä on eläkeläisen toimeentulon kannalta merkitystä. Ansiosidonnaisen työeläkkeen on tarkoitus turvata ansaittu tulotaso eläkkeellä oloaikana. Korvaustasoksi on asetettu 60 prosenttia. Taitettu indeksi heikentää kuitenkin eläkkeitä niin, että korvaustaso laskee noin 20 vuoden eläkkeellä oloajan kuluessa 40 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta.

Tulonjakoon, tuloeroihin voidaan ja tulee puuttua useilla keinoilla mm. kansaeläkkeiden ja takuueläkkeen korotuksilla, oikeudenmukaisilla veroratkaisuilla jne. Tässä ed. Kiljusen lakialoitteessa esitetään työeläkkeiden vuosittaisen korotusvaran suorittamista 2/3 osuudelta kaikille saman suuruisena euromääräisenä korotuksena ja 1/3 osuudelta prosenttikorotuksena. Esitetty malli tasaa osaltaan eläkeläisten välistä tulonjakoa.

Mutta arvoisa puhemies,

Ennen kaikkea aloitteessa esitetty puoliväli-indeksin palauttaminen kasvattaisi eläkkeiden ostovoimaa, vähentäisi eläkeläisten köyhyyttä ja lisäisi myös kotimaista kysyntää. Tällä olisi myös positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, julkinen talous vahvistuisi ja koko kansantalous hyötyisi.

[…]

Arvoisa puhemies,

Muistutan vielä, että eläkkeet muodostuvat työntekijän työstä. Jokainen työeläke on tiukasti sidottu työuran pituuteen ja eläkekertymään. Oikeudellisesti ja moraalisesti eläke on työstä eläkkeelle siirtyneen eläkeläisen eläkemaksuilla työssäoloaikanaan maksamaa omaa rahaa. Se on ikään kuin rahastoihin siirrettyä myöhennettyä palkkaa, palkan osa, joka siirretään yhteisellä sopimuksella eläkkeenä maksettavaksi.

Palkoista kerätyillä eläkemaksuilla on katettu järjestelmän koko voimassaolon aikana maksuun tulleet eläkkeet lähes täysin. Muutaman viime vuoden aikana myös rahastojen tuottoja on käytetty vähäisessä määrin. Itse rahastoihin ei ole tarvinnut kajota käytännössä lainkaan, ja ne ovat kasvaneet kasvamistaan. 90-luvun puolivälistä rahastot ovat kuusinkertaistuneet ja nyt ne ovat ennätysmäiset yli 200 miljardia euroa. Rahastot ovat reilussa kahdessakymmenessä vuodessa miltei kuusinkertaistuneet, kun eläkemenot ovat vain kaksinkertaistuneet.

Työntekijät maksavat eläkemaksua keskimäärin 7,05 prosentin ja työnantajat 17,75 prosentin mukaan. Vuoteen 1992 asti työeläkemaksuja maksoivat vain työnantajat. Vaikka työnantajien osuus on suurempi kuin palkansaajien, on muistettava, että eläkkeet ovat osa työllä luotua arvonlisäystä, kiteytynyttä työtä, maksoi ne muodollisesti työntekijä tai työnantaja. Myöskään se, että osa eläkkeistä voidaan maksaa eläkerahastoista tai rahastojen tuotosta, ei muuta tätä perusasiaa. Rahastoista tai niiden tuotosta eläkkeisiin siirretty arvo on osa työllä luotua kansantalouden arvonlisäystä, joskin nykytilanteessa tämä arvonlisäysprosessi rahastojen tuottojen osalta jo varsin globaali, siis rahastojen sijoitukset valtaosin ulkomailla, jo 70 prosenttia.

Näyttää siltä, että työnantajat ovat halukkaita edelleen vähentämään maksuvastuutaan eläkkeistä. Sitä täällä edellä kokoomusedustajien puheenvuorotkin heijastelivat. Pitää muistaa, että työeläkejärjestelmästä on säästetty muutenkin kuin taitetulla indeksillä. Alkavia eläkkeitä pienentää vuosittain kasvava elinaikakerroin vuodesta 2010 lähtien, esimerkiksi vuonna 2030 arviolta jo lähes 10 prosenttia. Vuonna 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa korotetaan eläkeikää ja pienennetään vanhempien ikäluokkien eläkekarttumia. Varhaiseläkkeitä on karsittu tai niiden ehtoja on tiukennettu ja esimerkiksi työttömyyseläke on lakkautettu kokonaan. Säästetty siis on, mutta onhan se niin, että nämä työllä luodut eläkevarat kuuluvat sen työn tekijöille!

[…]

Arvoisa puhemies,

On kiinnostavaa pohtia, miksi oikeastaan näitä varoja kerätään tuollaisia valtavia summia noihin rahastoihin, kun tarkoituksena ei näytä olevan niiden tai edes niiden tuottojen käyttäminen eläkeläisten hyväksi.  Keksin äkkiä kolme syytä:

Ensinnäkin Emu-kriteerit. Eläkerahastojen ylijäämähän otetaan huomioon, kun Suomen julkisen talouden tilaa tarkkaillaan niin sanottujen Emu-kriteerien valossa, ja eläkerahastojen ylijäämäisyys on eduksi, kun näitä kriteerejä sovelletaan. Se voi osittain tai kokonaan kumota valtiontalouden tai kuntien talouden alijäämäisyyden.

Toinen syy on se tosiasia, että vuosituhannen vaihteesta alkaen eläkerahoja on alettu riskisijoittaa yhä enemmän, ja näissä olosuhteissa varmasti näiden rahastojen kerryttäminen on yksi tapa suojautua näiltä riskeiltä. Tietysti tämä on kyseenalaista kehitystä.

Kolmas ja tärkein on tietysti se, että tämän sijoitusvarallisuuden hallinnoijat käyttävät valtavan suurta taloudellista valtaa tässä yhteiskunnassa, ja jos sen rahakasan päälle on päässyt istumaan, niin eihän siitä helposti irti päästä.

Lähetekeskustelu lakialoitteesta työeläkeindeksin muuttamiseksi taitetusta indeksistä puoliväli-indeksiksi, eduskunnan täysistunto 24.10.2019.