Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) on ehdolla aluevaaleissa Varsinais-Suomessa. Vasemmistoliiton piirijärjestö päätti asiasta yksimielisesti.

Yrttiahon mukaan hyvinvointialueiden ensimmäinen vaalikausi on tarkoittanut palveluiden rajua heikentämistä, vaikka puolueet lupasivat ihan muuta soteuudistusta tehdessään. Hyvinvointialueiden rahoitus jätettiin uudistuksessa liian pieneksi.

– Nyt Orpon hallitus on lisäksi leikannut rahoitusta rajusti ja kanavoinut sitä yksityisiin terveyspalveluihin, Yrttiaho tiivistää.

Kokoomuksen johtamalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on käynnissä yli 300 miljoonan sopeutusohjelma leikkauksineen ja henkilöstövähennyksineen.

– Se on jo halvaannuttanut monet palvelut ja alkaa synnyttää uusia kustannuksia säästöjen sijaan. Samalla palveluita ostetaan yhä enemmän yksityisiltä, Yrttiaho sanoo.

Yrttiaho kanteli alkukaudesta neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta oikeusasiamiehelle, sillä lain vaatimia palveluita ei voitu järjestää. Asiaan saatiin korjaus. Viime kesäkuussa Yrttiaho vastusti aluevaltuustossa terveyskeskusten lakkautuksia, kun enemmistö vei läpi useiden terveyskeskusten lopettamisen ja jäljelle jäävien yksiköiden supistukset.

Ikääntyneiden palvelulautakunnassa hän on vastaesityksillä yrittänyt torjua useiden hoivakotien lakkautuksia ja puolustanut Turun suurten hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman avoimia palveluita alasajoa vastaan. Vasemmistoliiton ryhmä vastusti marraskuussa Varhan valtuustossa myös Orpon hallituksen ajamia asiakasmaksujen korotuksia.

Tehdyt leikkaukset ovat Yrttiahon mukaan vuoden vaihteessa näkyneet päivystyksen ruuhkautumisena Varsinais-Suomessa.

– Perusterveydenhuolto olisi tarvinnut kipeästi lisäpanostuksia. Niiden sijaan tehtiin leikkauksia ja nyt terveysasemille ei pääse. Vuodeosastoista ja hoivakotipaikoista on pulaa, koska niitä on lopetettu.

– Seurauksena Tyksin päivystys ruuhkautuu. Tilanne on leikkauspolitiikan suoraa seurausta. Terveys- ja hyvinvointipalveluihin tehdyt leikkaukset pitää perua. Valtionrahoitusta on parannettava. On myös herättävä siihen, että sotilasmenojen raju lisääminen on keskeinen syy leikkauksien taustalla. Suomessa on vihdoin kysyttävä, ostetaanko lisää aseita vai turvataanko ihmisten hyvinvointi, hän tähdentää.

Yrttiaho muistuttaa, että valtionvarainministeri Purra on esittänyt (mm. Yle 28.1.) uusia leikkauksia sotilasmenojen korotuspaineella niitä perustellen.

– Sotilasmenot on jo kaksinkertaistettu vain muutamassa vuodessa. Se raha olisi riittänyt hyvinvointialueiden leikkausten estämiseen ja palveluiden aitoon parantamiseenkin.

– Esillä olleet sotilasmenojen korotukset tarkoittaisivat vielä miljardien lisämenoja valtiolle. Rahat on pantava aseiden sijasta nyt ihmisten hyvinvointiin, Yrttiaho vaatii.

Lehdistötiedote

Hallitus esittää Suomen Akatemian tehtäviin lisäystä, joka vakavasti vaarantaa perustuslaissa turvatun tieteen vapauden. Eduskunnalle annetun esityksen mukaan tutkimuksen rahoittaminen ja kansainvälinen yhteistyö eivät saisi olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Tiedeyhteisö – mm. akateemikot – ovat kritisoineet esitystä voimakkaasti. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti toimittavansa eduskunnan sivistysvaliokunnalle muutoksen kiistanalaisen pykälän muotoiluun. Maininta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta esitetään poistettavaksi. Asia on eduskunnan käsissä, mutta toteutuessaankaan muutos ei korjaisi varsinaista ongelmaa, joka esityksellä muodostuu perustuslain 16 § 3 momentin tieteenvapaudelle. Ministeriön esittämä muutos on lähinnä kosmeettinen.

Lakiesitykseen jää edelleen kirjaus, jonka mukaan rahoitus ja kansainvälinen yhteistyö eivät saa olla ristiriidassa ”kansallisen turvallisuuden” kanssa. Termi on hyvin tulkinnanvarainen eikä siitä ole lainsäädännössä täsmällistä määritelmää. Lakiin kirjattuna terminä ”kansallinen turvallisuus” pitää sisällään samat ongelmat kuin poistettavaksi esitetty määre ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka”. Molemmat määrittyvät valtioelinten päätöksillä tosiasiassa jatkuvasti uudelleen. Siinä on tutkimusrahoittajan ylipäänsä mahdoton pysyä perässä, kun eivät siinä tahdo pysyä politiikan tekijät itsekään.

Herää kysymys, oliko alun perinkin ennakoitu syntyvän keskustelua, johon nyt reagoidaan poistamalla toinen, mutta vain toinen, näistä kiistanalaisista määreistä? Ministeriön uusi pykälämuotoilu ei korjaa hallituksen esityksen perusteluita. Lakiesityksen perustelut ovat hyvin olennaiset, kun lakia tulkitaan. Mikäli esitystä todella haluttaisiin muuttaa, se tulisi valmistella myös perustelujen osalta uudelleen.

Tutkimuksen turvallistaminen johtaa itsesensuuriin

Kaiken turvallistaminen on edennyt huolestuttavalla tavalla yhteiskunnassa ja nyt se ulottuu jo tutkimuksen kenttään. Lakiesityksen perusteluissa puhutaan ”tutkimuksen turvallisuudesta”. Taustalla on EU:n ja G7-maiden suosituksia vuodelta 2024. Useimmissa maissa ”tutkimuksen turvallisuus” on suositusten tasolla, ei lainsäädännössä. Turvallisuusriskeihin, jos sellaisia nähdään, voitaisiin ja on jo varauduttu ilman lakimuutostakin. Suomen Akatemian rahoitusperiaatteissa huomioidaan jo nyt valtionavustuslain säädökset sekä pakote- ja vientilupasäännöstö. Innokkuus säätää turvallisuusriskeistä Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin hämmentää. Esityksen perustelut antavat viitteitä myös siitä, että EU:n mallioppilas haluaa toteuttaa suositukset ennen unionin 2025 aikana toteutettavaa tutkimuksen turvallisuutta koskevaa selvitystä.

Hallituksen esitys avaa varsin synkät näkymät. Pienen kansakunnan tiedeyhteisössä tällaisen turvallisuusintoilun seuraukset voivat olla arvaamattoman laajat. Tiedeyhteisön huipulta Suomen Akatemian rahoitusperiaatteista ja -ratkaisuista tutkimuksen turvallistaminen valuu alas koko tiedeyhteisöön. Hakemusten käsittely saa tieteellisen vertaisarvioinnin rinnalle Suomen Akatemian ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten turvallisuusselvitykset.

Vaikka hakemusten hylkääminen itsessään hyvin tulkinnanvaraisten turvallisuusriskien vuoksi on esityksen keskeinen ongelma, ei kyse ole vain Akatemian rahoituspäätöksistä. Lakimuutos on myös voimakas viesti, josta seuraa nopeasti tutkijayhteisön kiristyvä itsesensuuri.

Jo nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskusteluilmapiiri on johtanut tutkijoiden keskuudessa lisääntyneeseen varovaisuuteen valtavirtakäsityksien suhteen kriittisissä tutkimusaiheissa, julkaisemisessa, osallistumisessa tutkimuskeskusteluun, konferensseihin tai laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Juuri näitä kriittisiä näkökulmia tutkimus ja akateeminen keskustelu kuitenkin tarvitsevat mennäkseen eteenpäin. Ilman kritiikin vapautta ei ole tieteen ja tutkimuksen vapautta. Ehdotettujen rajoitteiden säätäminen lakiin voi vaikuttaa myös tutkijoiden työuraa ja yhteiskunnallista osallistumista koskeviin valintoihin jo opintojen alkuvaiheessa.

Kehitys näivettäisi suomalaisen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tasoa. Vaaravyöhykkeessä on erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuva tutkimus, mutta myös luonnontieteen ja tekniikan alan tutkimus. Tieteen vapauden rajoittaminen vaikuttaisi uusien innovaatioiden kehittymiseen ja siihen niin kovin tavoiteltuun talouden kasvuunkin.

Kansallisen turvallisuuden päällystakki ei sovi sivistysvaltioon

Hallituksen esityksen avaamat näkymät ovat todella synkät. Jos perustuslaintulkintaa alettaisiin viedä 16 § 3 momentin osalta nyt hallituksen esittämään suuntaan, tulee sillä tiellä seuraavaksi vastaan mainitussa pykälässä taatut taiteen ja ylimmän opetuksen vapaudet, joiden ”kansallisen turvallisuuden” mukaisuutta alettaisiin valvoa.

Onko asia mietitty loppuun saakka? Haluavatko hallituspuolueet, ehkä jopa kaikki eduskuntapuolueet, varmasti käynnistää kehityksen, jossa koko suomalaiselle tiedeyhteisölle, sivistys- ja kulttuurielämälle puetaan tällainen ”kansallisen turvallisuuden” päällystakki. Sellainen kangistaisi pienen kansan sivistyselämän nopeasti.

”Minervan pöllö lähtee lentoon vasta hämärän laskeutuessa.” Tämä Hegelin mietelause tarkoittaa, että historia voidaan ymmärtää vasta jälkikäteen, kun sen oleelliset vaiheet on käyty läpi. Nyt olisi aika pöllön nousta siivilleen. Politiikan tehtävä on tehdä tulevaisuutta viisaasti. Hylkäämällä lakiesityksen eduskunta voisi ehkä päättää turvallistamisen aikakauden. Jos eduskunta valitsee toisin, kuljemme vielä pitkään tässä hämärässä.

”Puhemies! Veroministeri Purra, Suomessa kansalaiset maksavat sähkölaskussaan jos jonkinlaista veroa ja maksua, mutta maailman suurimmille teknologiayrityksille valtio antaa sähköstä veroedun, joka asiantuntijoiden mukaan tulee merkitsemään vuodessa jopa 600 miljoonan tulonmenetystä valtiolle 2035 mennessä. Tarkoitan muun muassa Microsoftin ja Googlen datakeskuksille annettua sähköveron huojennusta.

”Sähköveron I-luokka maksuineen on 2,25 senttiä kilowattitunnilta, mutta datakeskukset maksavat II-luokan sähköveroa, vain 0,06 senttiä. Kyseessä on lähes täysi verovapaus. Ruotsi luopui pari vuotta sitten vastaavasta verohuojennuksesta, sillä datakeskukset tulevat muutenkin Euroopan halvimman sähkön maihin, Suomeen ja Ruotsiin. Hinnan lisäksi vetää sijainti, viileä ilmasto ja puhdas energia. Keskuksia rakennetaan kiivaasti myös Irlantiin, missä sähkön hinta on kaksinkertainen.

”Olette leikanneet pienituloisten sosiaaliturvaa ja palveluita sekä korottaneet veroja ja maksuja hillitäksenne velkaa, mutta velka vain kasvaa, koska kassa vuotaa globaaleille jättiyhtiöille. Datakeskukset eivät juuri työllistä, ja voitot menevät Suomesta ulos.

Veroministeri Purra, milloin te perutte tämän verohuojennuksen? ”


Kysymys valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.) keskustelussa pääministerin ilmoituksesta hallituksen politiikasta vuodelle 2025, 12.2.2025

Puhemies! Kelan tällä viikolla julkistamien tietojen mukaan yksityislääkäreiden hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin lähes kaksi ja puoli kertaa yleistä hintatasoa nopeammin. Yleislääkärikäyntien hinnat nousivat yli kolminkertaisella nopeudella.

Hallitus haluaa tukea peräti 500 miljoonalla yksityistä terveydenhuoltoa, [Ben Zyskowicz: Väärä tulkinta!] mutta juuri Kela-korvausten lisääminen on johtanut yksityislääkäreiden hintojen ripeään nousuun. Tähänastinen tuki ei ole juurikaan lisännyt lääkärikäyntejä eikä siten purkanut myöskään julkisen puolen jonoja. [Ben Zyskowicz: Siksihän sitä muutettiin!] Se on mennyt hintoihin eli sote-bisneksen voittoihin.

Kuitenkin Orpon hallitus ajaa kaikesta tästä välittämättä Kela-korvauksen korottamista edelleen, ja verovarat valuvat jatkossakin — varmasti se on tavoitekin — sote-yhtiöiden taskuihin. [Ben Zyskowicz: Ja höpö höpö!] Terveyden sijaan tuotetaan yksityisiä voittoja. Vastuullista olisi voimakkaasti rajoittaa näitä voittoja.

Ministeri Juuso, olisiko sote-bisneksen lihottamisen sijaan vihdoin aika laittaa verovarat [Puhemies koputtaa] kriisiytyvän julkisen terveydenhuollon pelastamiseen?

Kysymys sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle (ps.) eduskunnan kyselytunnilla 6.2.2025

Turun 150-vuotias kaupunginvaltuusto päätti juhlavuoden aluksi lakkauttaa kolme kaupungin alueellista nuorisotilaa. Maarian nuorisotila Jäkärlän lähiöalueella, Paattisten nuorisotila sekä Teräsrautelan nuorisotila suljetaan. Esitin valtuustossa, että näitä ”nuokkareita” ei lakkauteta vaan toimintaa jatketaan. Esitykseni kaatui äänin 9-57, 1 tyhjää. Nuorisotilojen puolesta äänesti lisäkseni vasemmiston valtuutetuista Elina Sandelin ja Leena Kaunislahti sekä keskustan valtuutetut ja osa perussuomalaisista.

Pitäisi olla selvää, että monenlaisten toimeentulo-ongelmien ja työttömyyden kasvaessa lapsiperheissä, olisi toimiville nuorisopalveluille todella käyttöä ja kipeäkin tarve. Nyt kolmen alueen osalta se mahdollisuus loppuu. On yritetty esittää jonkinlaisten korvaavien palveluiden paikkaavan lakkautuksia, mutta onnetonta tylyn päätöksen verhoiluahan se vain on. Supistettujen palveluiden siirtäminen koulujen tiloihin tuli usean kriittisen valtuutetun arvioissa vahvasti kyseenalaistettua. Nämä, kuten Turun nuorisovaltuuston edustajankin hyvä puheenvuoro, kaikuivat salissa kuuroille korville. Lakkautusten selittelijöillä oli enemmistö.

Selittelyyn lukeutui myös puhe nuorisotilojen toiminnan ”haavoittuvuudesta”. Se olisi seurausta liian pienestä henkilöstön määrästä. Valtuusto ”haavoitti” tosiasiassa itse näitä toimintoja, kun se tämän vuoden budjetin hyväksyessään leikkasi nuorisopalveluilta rahoitusta. Nuorisotyön ammattilaisia saataisiin kyllä palkattua lisää, jos haluttaisiin. Ne varsin pienet kulut maksaisivat itsensä takaisin monin verroin vaikkapa nuorten syrjäytymistä estäessään. Tunnettu tosiasia on sekin, että Turku panostaa verrokkikuntia vähemmän nuorisopalveluiden henkilöstöön. Henkilöstöä on kuusikkokunnista vähiten nuorten määrään nähden.

Tämä onneton kaupunkilaisia eriarvoistava ja nuorisopalveluita heikentävä päätös tehtiin siis Turun kaupunginvaltuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa. Yleensähän merkkivuosia on tapana juhlistaa joillakin kädenojennuksilla kaupunkilaisille, mutta pormestarien Turku otti juhlan kunniaksi pois kolmen asuinalueen nuorisotilat. Lienee turha sen enempää tässä alleviivata sitäkään kuinka jyrkästi tällainen on vastoin ohjelmien ja juhlapuheiden segregaation purkamisen tavoitteita.

Äänestystulos kertoo aikalailla tarkkaan turkulaisen kuntademokratian rappiotilan, sen, kuinka Pormestarien Turku on kääntänyt selkänsä asukkaidensa arkisille asioille ja eduille.

Nuorisopalveluiden lisäksi päiväkodit, koulut, kirjastot, museot, liikunta ja muut vapaa-ajan palvelut kärsivät nekin leikkauksista. Varissuolta on suljettu alakoulu. Yt-neuvotteluissa kaupunginhallitus päätyi juuri lähes 30 hengen työpanoksen leikkaamiseen irtisanomalla tai osa-aikaistamalla kaupungin työntekijöitä. Lopullinen vähennystavoite on 50 htv, sekään tuskin riittää, jos valta pysyy kokoomuksella ja muut puolueet sitä jatkossakin seuraavat.

Nämä nuorten kohtaloksi koituvat byrokraattien pöydillä piirrellyt suunnitelmat ovat saaneet motivaationsa samasta leikkauspolitiikasta, jota Orpon kokoomushallitus ajaa valtakunnallisesti. Raa’at leikkaukset kuorrutetaan kehittämispuheella, ja sitten pormestariston avulla ajetaan läpi kuntalaisten valitsemasta valtuustosta. Juhlavuoden olisi voinut aloittaa arvokkaammin.

”Puhemies! Eduskunta päätti eilen yöpäivystysten lakkautuksista. Vähemmälle huomiolle jäi, että lakimuutos otti ison askelen sairaalatoiminnan yksityistämisen suuntaan. Terveydenhuoltolaki on tähän saakka määrännyt, että leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativat leikkaukset tulee koota sairaaloihin, joissa on yhteispäivystys. Lainmuutoksen jälkeen leikkauksia voi tehdä muissakin kuin yhteispäivystyssairaaloissa.

”Uusi laki laajentaa yksityisten terveysyritysten markkinoita leikkaustoiminnassa. Sairaalaverkon karsiminen pidentää leikkausjonoja julkisella puolella ja lisää yksityistä ostopalvelua, sen käyttöä, ja hyvinvointialueiden kustannukset nousevat.

”Sairaalapalveluiden yksityistäminen näyttää koko ajan olleen pääministeripuolueen ykköstavoite sairaalaverkkoasiassa. Tekin, ministeri Juuso, olette useasti todenneet, että tarkoitus on ottaa yksityiset mukaan.

”Kysyn: Mikä on tämän ostopalveluiden kasvun volyymi? Paljonko ne lisääntyvät? Ja paljonko hyvinvointialueiden [Puhemies koputtaa] kustannukset kasvavat? Lakiesityksen vaikutusarvioissa tätä ei ollut, vaikka ehdottomasti sen olisi pitänyt siellä olla. — Kiitos”


Puheenvuoro keskustelussa sairaalaverkon karsinnasta ja yöpäivystysten lakkauttamisesta

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta ei tässä mietinnössään vastaa lainkaan kysymykseen, aiotaanko voimassa olevaa ydinenergialakia muuttaa niin, että kielto sijoittaa ydinaseita Suomeen tai kuljettaa ydinaseita Suomen kautta muualle poistettaisiin.  

Ydinenergialaki toteaa yksiselitteisesti, että ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty.

Olen kysynyt tätä usein aiemminkin, mutta vastausta en ole saanut, ja kysyn vielä: aikooko hallitus sallia ydinenergialakia muuttamalla ydinaseiden sijoittamisen Suomeen tai kauttakulun Suomen alueen kautta muualle? Huolestuttavaa oli, että ministeri Valtonen sivuutti aiemmin tässä istunnossa täysin tämän nimenomaisen kysymykseni asiasta ja vaikeni vastaamasta. Toivon, että tähän kysymykseen vastaavat pikimmiten hallituksen asianomaiset ministerit, ennen kaikkea tietysti pääministeri Petteri Orpo, jonka aikaisemmat puheet ydinasekiellosta ovat olleet paitsi epämääräisiä myös ristiriitaisia. 

Puhemies! Itselleni ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen mietintö oli ydinasekannanottojen suhteen suuri pettymys.

Mitä valiokunta sitten totesi?

Ulkoasiainvaliokunta totesi: ”Naton ydinasepelotteen perimmäinen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, liittokuntaan kohdistuvan painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan.” Tämä väite tuntuu suoralta lainaukselta sotilasliiton mainosesitteestä.

Valiokunta korostaa myös: ”Uutena Nato-jäsenenä on tärkeää, että Suomi vahvistaa osaamistaan myös liittokunnan tällä politiikkalohkolla” — tarkoittaen siis ydinasepolitiikkaa. Valiokunta ei torju Suomen osallistumista ydinasesotaharjoituksiin.

Mietintö mainitsee Suomen osallistuvan ”liittokunnan ydinpelotetta koskevan politiikan päätöksentekoon” kertomatta kuitenkaan sitä, että Naton ydinasevaltiot Yhdysvallat, Britannia ja Ranska tekevät ydinasepolitiikassa täysin itsenäisesti päätökset kaikesta, myös ydinaseiden mahdollisesta käytöstä. Ulkopuolisilla, ei edes sotilasliitto Natolla, Suomesta puhumattakaan, ole oikeutta puuttua näiden ydinasevaltojen itsenäiseen päätöksentekoon.

Ulkoasiainvaliokunta peittelee sitä, ettei se kannata esimerkiksi voimassa olevaa kansainvälistä sopimusta ydinaseiden kiellosta, sanomalla mietinnössään pitävänsä ”tärkeänä, että Suomi Nato-maana jatkaa korkeaa profiiliaan eri asevalvonta- ja aseriisuntakysymyksissä, Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta”.

Ulkoasiainvaliokunta ei edes mainitse, ettei Nato salli jäsenmaidensa liittymistä ydinaseet kieltävään kansainväliseen sopimukseen ja että Suomi on Naton jäsenenä nykyisin äänestänyt YK:ssa sopimusta vastaan. Vahvemmaksi vakuudeksi valiokunta muistuttaa jälleen kerran siitä tosiasiasta, ”ettei Suomi ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja osallistuu lainsäädäntönsä määrittämissä puitteissa laaja-alaisesti Naton toimintaan”.

Jos ydinenergialakia muutetaan ja sen ydinräjähteiden tuontia koskeva pykälä poistetaan, silloinkin Suomi osallistuu lainsäädäntönsä määrittämissä puitteissa laaja-alaisesti Naton toimintaan.  

Eli vielä kerran kysyn: Aikooko hallitus tuoda eduskuntaan lakiesityksen, joka sallii ydinaseiden tuonnin Suomeen? Onko asian arviointia tai valmistelua ministeriöissä tällä hetkellä menossa?

Vielä vuoden alkupuolella Alexander Stubb, nykyinen Suomen presidentti, vaati ydinenergialain muuttamista ja ydinaseiden kauttakuljetusten sallimista Suomen alueen kautta, eikä presidentti sen paremmin kuin maamme hallituskaan ole toistaiseksi missään yhteydessä ilmoittanut, ettei se sallisi jatkossa ydinaseiden sijoittamista Suomeen tai ydinräjähteiden kuljettamista alueemme kautta muualle.

Niin ei valitettavasti tee myöskään ulkoasiainvaliokunta, joka ei sano sanaakaan ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen. Päinvastoin valiokunta toteaa yksimielisesti, että Suomen näkökulmasta ”heikentynyt turvallisuusympäristö edellyttää puolustuksen ja pelotteen vahvistamista eritoten Naton itäisellä ja pohjoisella sivustalla”. Aiotaanko tätä ”pelotetta” nyt siis vahvistaa [Puhemies koputtaa] sijoittamalla ydinaseita Pohjois-Euroopan alueelle? — Kiitos. 

Puheenvuoro keskustelussa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta ja sitä koskevasta ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä (VNS 3/2024vp, UaVM 14/2024vp).

Esitin, että Vasemmistoliito eduskuntaryhmä ei hyväksyisi ulkoasiainvaliokunnan mietintöä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Anna Kontula kannatti, mutta jäimme vähemmistöön. Perustelin kantani pöytäkirjaan jättämässäni eriävässä mielipiteessä. Perusteet liittyvät neljään kokonaisuuteen. (1) Ydinaseiden sijoittamista Suomeen tai kauttakulkua ei haluta estää. (2) Nato-tukikohtien ja asevoimien Suomeen sijoittumiselle näytetään vihreää valoa. (3) Viime vuosina rajusti kasvaneiden sotilasmenojen kasvattaminen edelleen hyväksytään. (4) Lähi-idän tilanteen käsittely mietinnössä on täysin yksipuolista. Alta voit lukea kantani tarkemmin.

ERIÄVÄ MIELIPIDE
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
5.12.2024

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (UaVM 14/2024vp, VNS3/2024vp)

Mielestäni Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ei tule hyväksyä ulkoasiainvaliokunnan Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta laatimaa mietintöä. Perustelen mielipidettäni seuraavasti:

1.Mietintö ei torju ydinaseiden sijoittamista Suomeen tai niiden kauttakulkua

Ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen mietintö muistuttaa, että Nato pysyy ydinaseliittona. Valiokunta väittää, että ”Naton ydinasepelotteen perimmäinen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, liittokuntaan kohdistuvan painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan”. Valiokunta korostaa, että ”uutena Nato-jäsenenä on tärkeää, että Suomi vahvistaa osaamistaan myös liittokunnan tällä politiikkalohkolla” eli ydinasepolitiikassa.

Valiokunta ei torju Suomen osallistumista ydinasesotaharjoituksiin. Se vain mainitsee Suomen osallistuvan ”liittokunnan ydinpelotetta koskevan politiikan päätöksentekoon”.

Valiokunta sanoo pitävänsä ”tärkeänä, että Suomi Nato-maana jatkaa korkeaa profiiliaan eri asevalvonta- ja riisuntakysymyksissä, Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta”.

Valiokunta jättää mainitsematta, ettei Nato salli jäsenmaidensa liittymistä ydinaseet kieltävään kansainväliseen sopimukseen ja että Suomi on äänestänyt nyt YK:ssa sopimusta vastaan.

”Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja osallistuu lainsäädäntönsä määrittämissä puitteissa laaja-alaisesti Naton toimintaan”, toteaa valiokunta. Mitä ilmeisimmin juuri siksi Suomi ei ole torjunut sen paremmin ydinaseiden sijoittamista kuin ydinaseiden kuljettamista Suomen alueen kautta muualle. Eikä sitä tee myöskään ulkoasiainvaliokunta, joka ei ota lainkaan kantaa myöskään ydinaseiden sijoittamiseen Suomeen.

Ulkoasiainvaliokunta sivuuttaa kokonaan myös sen, että vielä tämän vuoden alkupuolella Alexander Stubb vaati ydinenergialain muuttamista siten, että uusi laki sallisi vähintään ydinaseiden kuljettamisen Suomen kautta. Pääministeri Petteri Orpo on ilmoittanut hallituksen valmistelevan ydinenergialain muuttamista.

2.Naton tukikohdille ja asevoimille näytetään vihreää valoa

Mietintö antaa yksimielisen tuen myös Yhdysvaltain ja Suomen ns. puolustussopimukselle. Valiokunta kiittää sopimusta siitä, että se ”mahdollistaa Yhdysvaltain puolustusmateriaalin ennakkovarastoimisen Suomeen ja amerikkalaisjoukkojen näkyvämmän läsnäolon”.

Vasemmistoliitto on vastustanut Nato-maiden joukkojen, tukikohtien ja ydinaseiden sijoittamista Suomeen. Sopimus Yhdysvaltain kanssa on synnyttämässä Suomeen tässä vaiheessa 15 pelkästään Yhdysvaltain asevoimien yksinomaisessa käytössä olevaa tukikohtaa ja amerikkalaisten raskaiden aseiden varastoja. Sopimus ei kiellä Yhdysvaltain ydinaseiden tuontia Suomeen.

Yhdysvaltain puolustusmateriaalin ennakkovarastointi lisää valiokunnan mielestä Suomen puolustuksen uskottavuutta ja lisää pidäkearvoa. Sitä mietintö ei mainitse, että ns. puolustussopimus liittää Suomen Yhdysvaltain maailmanlaajuiseen sotilastukikohtien verkostoon.

Valiokunta antaa tukensa myös sille, että Suomeen sijoitetaan pysyvästi Nato-maiden sotilashenkilöstöä osana ns. maavoimien alaesikuntaa. Lisäksi Naton ns. eteentyönnettyjen joukkojen läsnäolo Suomessa tulee olemaan osin pysyvää. Suomeen aiotaan sijoittaa Ruotsin, Norjan, Britannian ja Yhdysvaltain joukkoja.

3.Valiokunta ei torju varustelumäärärahojen uutta korotusta

Nato valmistelee parhaillaan uutta ja merkittävää korotusta siihen tasoon, jolla sotilasliitto edellyttää jäsenmaidensa korottavan puolustusmäärärahojaan. Nykyinen vähimmäistaso on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato on kaavailemassa huomattavan paljon korkeampaa vähimmäistasoa.

”Saamansa selvityksen pohjalta valiokunta toteaa keskustelun perustellusti käynnistyneen Nato-maissa siitä, tulisiko Naton nostaa yhteisesti hyväksyttyä tavoitetta käyttää kaksi prosenttia bruttokansantulosta puolustukseen”, toteaa valiokunta.

Valiokunta näyttää myös vihreää valoa uusille korotuksille toteamalla, että ”kiristyneessä turvallisuustilanteessa on entistä tärkeämpää varmistaa, että liittokunnan puolustuksen resurssit ovat riittävät suhteessa muuttuneeseen turvallisuusympäristöön”.

Kaikki hallituspuolueet, ja suuremmista oppositiopuolueista myös sosialidemokraatit ja keskusta ovat jo antaneet tukensa uudelle, mittavalle tasokorotukselle.

Ulkoasiainvaliokunnan kantana näyttää olevan, että se mitä Nato nyt kaavailee, sopii jo etukäteen myös Suomelle.

4.Lähi-itä

Ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen mietintö on täysin yksipuolinen arvioidessaan Israelin sotatoimia sekä Gazan alueella että Libanonissa. Israelin Syyriaan ja Jemeniin kohdistuvat pommitukset mietintö sivuuttaa kokonaan. Jemenin pommituksista mietintö vaikenee varmaankin siksi, että myös Suomi on antanut täyden tukensa Yhdysvaltain ja Britannian Jemeniin jo miltei vuoden ajan kohdistamille pommituksille.

Israelin jo vuosikymmeniä jatkunut palestiinalaisalueiden miehitys sivuutetaan kokonaan. Konfliktin historia näyttää mietinnön mukaan alkaneen vasta Hamasin hyökättyä Israeliin 7.10.2023. Palestiinalaisalueiden miehitystä mietintö ei edes mainitse. Valiokunta ei myöskään tuomitse Gazan pommituksia kansanmurhana eikä vaadi alueelle välitöntä tulitaukoa.

Aseostoista Israelista ja Suomen aseviennistä sotaa käyvään Israeliin mietintö vaikenee myös kokonaan.

Puhemies!

Käsillä oleva esitys sisältää osan niistä Yleisradion rahoituksen leikkauksista, joista parlamentaarinen työryhmä aiemmin syksyllä linjasi. Olin omassa eduskuntaryhmässäni sillä kannalla, että työryhmän esittämiä leikkauksia ei olisi tullut hyväksyä.

Tässä hallituksen esityksessä työryhmän ehdotuksista esitetään vain indeksijäädytyksiä. Esitys leikkaa Yleltä 47 miljoonaa vuodessa, vuoteen 2027 mennessä. Kumulatiivisesti 94 miljoonaa kolmessa vuodessa 2025-27. Lisäksi mm. arvonlisäveron korotus heikentää Ylen rahoitusta. Ylen rahoituksen leikkaaminen työryhmän esittämällä tavalla merkitsee jopa 66 miljoonan rahoitusvajetta vuositasolla vuonna 2027. Se on yli 10 prosenttia Ylen rahoituksesta. Nämä leikkaukset ovat siis todella merkittäviä ja tuntuvia.

Leikkaukset tulevat johtamaan Ylen mediasisältöjen yksipuolistumiseen, vapaan ja kriittisen tiedonvälityksen ja kulttuurin tarjonnan vähenemiseen. Kokoomuksen johtaman Yle-työryhmän esitykset ovat osa laajempaa Ylen tehtäviin ja toimintaan kohdistuvaa kampanjaa, jolla yksityisen media-alan liiketoimintamahdollisuuksia pyritään laajentamaan. Kun Ylen toiminta supistuu, yksityisen median kilpailuasema paranee.

Aivan parlamentaarisen Yle-työryhmän loppumetreillä yksityisen median etujärjestö Medialiitto ilmoitti jättäneensä taas uuden valtiontukikantelun Euroopan komissiolle. Tämä kantelu ja ilmoitus ajoitettiin aivan tarkoituksella Yle-työryhmän päätöksenteon alle. Ilmeinen tarkoitus oli painostaa työryhmää yksimielisyyteen.

Medialiiton kanteluista on nimittäin tässä talossa huonoja kokemuksia. Medialiitto on syyttänyt Yleä kilpailun vääristämisestä ja EU:n valtiontukisääntöjen rikkomisesta. Viime eduskuntakaudella tehty Yle-lain muutos syntyi kovan yksityisen median lobbauksen ja painostuksen tuloksena. Medialiiton 2017 tekemän kantelun myötä eduskunta taipui 2022 muuttamaan Yle-lakia ja rajaamaan Ylen tehtäviä verkkoon tuotetun tekstisisällön osalta. Tuolloin eduskunta käsitteli myös ”Tieto on meidän” -kansalaisaloitetta, joka kritisoi Yle-lain muutoksia ja jossa Ylen tehtäviä haluttiin vahvistaa. Aloitteen esittämällä tavalla oltaisiin voitu, ja olisi tullut, tuolloin toimia, mutta silloinkin siis taivuttiin yksityisen median painostuksen alla.

Myös Sanoma-yhtiö on kannellut Ylestä komissiolle. Yhtiön kantelun aiheena oli Yle Areena ja Ylen tarjoamat korkeatasoiset oppisisällöt. Syytökset koskivat kilpailun vääristämistä.

Menossa on siis suunnitelmallinen yksityisen mediabisneksen hyökkäys julkisen palvelun mediaa vastaan. Nyt yksityisten mediayhtiöiden etuja valvova kokoomus haki parlamentaarisen tuen mm. muuten erittäin epäsuosituille kulttuurin leikkauksille. Yle on edelleen ehkä Suomen suurin kulttuurilaitos: kymmenien miljoonien leikkaukset kohdistuvat väistämättä suomalaiseen kulttuuriin, vaikka työryhmä pyrkikin linjaamaan kotimaisen tuotannon suosimista. Yle-leikkaukset yhdessä esimerkiksi hallituksen museoihin ja teattereihin kohdistamien leikkausten kanssa ajavat kulttuurin ja sen tekijät entistäkin ahtaammalle. Kulttuurista osalliseksi pääsevät entistä harvemmat.

Puhemies! Kansalaisten tyytymättömyys Ylen toimintaan on turuilla ja toreilla kyllä selvästi havaittavissa. Se on ymmärrettävää, sillä Ylen sisällöt ovat olleet muutoksessa, jota voi hyvin perustein kritisoida. Monet muutokset ovat kuitenkin seurausta markkinalogiikan ujuttamisesta julkisen palvelun sisään, kun markkinoita on vapautettu ja sääntelyä purettu. Tämä on tapahtunut muutaman kymmenen vuoden kuluessa alalla kuin alalla. Mediassa se on tarkoittanut muun muassa enemmän pintaa kuin syvyyttä, helppoa enemmän kuin haastavaa, viihdettä ja vauhtia enemmän kuin asiassa viipymistä.

Työryhmän ja Orpon hallituksen leikkaukset vievät kehitystä nyt tähän samaan huonoon suuntaan.

Puhemies! Populistisen tarttumisen Ylen rahoitukseen tavallaan mahdollistaa vuodesta 2013 alkaen voimassa ollut Yle-vero. Ylen leikkaukset eivät tuo säästöjä valtion budjettiin, sillä yhtiön talous on budjetista erillinen, mutta Yle-veron alennusten lupailulla voi kosiskella äänestäjien suosiota.

Suomalainen yhteiskunta ja etenkin pienituloiset kuitenkin menettävät aina, kun Yleltä leikataan ja maksuttoman, markkinavapaan ja kriittisen tiedonvälityksen ja kulttuurin tarjonta supistuu ja sisältö yksipuolistuu. – Kiitos!

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien Ylen rahoituksen indeksijäädytystä (HE 184/2024vp).