Puhemies! Hallituksen sähkötuet ovat olleet heiveröisiä. Ne eivät kohdistu pienituloisille tai edes keskituloisille. Omavastuut ovat liian korkeat. Esimerkiksi sähkön Kela-tuki suli valmistelun aikana 300 miljoonasta lakiesityksen 85 miljoonaan. Kymmenkertaisia summia on helposti löytynyt sotilasmenojen lisäyksiin tai vaikkapa itärajan järjettömään aitahankkeeseen. Pelkät F‑35-hankinnan valuuttakurssimenot ovat ensi vuonna moninkertaiset sähkötukeen suunnattuun rahoitukseen nähden. 

Puhemies! Kansalaisille tarvitaan parempia sähkötukia, mutta niiden ohella sähkön hintaa pitää painaa sääntelyllä alas. Kysynkin: aikooko hallitus todella ja viipymättä valmistella sähkölle kansallisen hintakaton? Sähkölle on asetettava kohtuullinen hinta, jonka yli ei mennä. Kuukausien viivyttely tässä asiassa on jo ajanut ihmisiä isoihin toimeentulo-ongelmiin. 

Puhemies! Energia-alan yhtiöt, Energiavirasto, Fingrid sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat vastustaneet hintakattoa. On menty EU-pöytiin ja ylimalkaisten markkinaperusteiden taakse piiloon. Kuitenkin riippumattomat asiantuntijat ovat pitäneet kansallista hintakattoa aivan mahdollisena, jopa aivan välttämättömänä. Nyt näyttää siltä, että suunta on laajemminkin muuttumassa tässä asiassa, ainakin puheissa. 

Puhemies! Energia- ja puunjalostusteollisuuden voimayhtiöiden ei pidä enää antaa vuolla sähkövoittoja ja jatkaa sähkönkuluttajien sietämätöntä kuppausta. Sähkön hinnalle on pantava kohtuullinen yläraja. — Kiitos. 

Puheenvuoro keskustelussa valtion vuoden 2023 talousarviosta, HE 154/2022vp.