Ulkomainen halpatyövoima polkee palkkoja

Lounais-Suomessa on yli tuhat laivarakentajaa työttömänä, mutta silti työnantajat puhuvat työvoimapulasta. Tosiasiassa ulkomainen työvoima on vienyt vuosien saatossa yhä suuremman osan töistä. Työvoimapulaa suurennellaan puheissa, jotta ratkaisuksi voitaisiin tarjota lisää ”työperäistä maahanmuuttoa” ja palkkojen alasajo voisi jatkua. Alipalkattujen kolmen euron työntekijöiden vaikutus näkyy. Metalliteollisuuden reaalisten tuntipalkkojen kehitys on kymmenvuotiskaudella 2007-2017 ollut vain yhden prosentin suuruinen!

Metallin reaalipalkat nousseet kymmenessä
vuodessa vain prosentin.

Heikon palkkakehityksen taustalla on paitsi ulkomainen työvoima myös tarkoituksella ylläpidetty massatyöttömyys. Kun työttömyys on korkealla, verotuloja kertyy vähemmän ja julkisen talouden säästöt kiihtyvät, palveluista ja sosiaaliturvasta leikataan. Palkkojen sekä muiden työehtojen polkeminen kiihtyy, koska kiristyvä kilpailu työstä pakottaa työttömät ottamaan työtä vastaan aiempaa heikommin ehdoin. Tätä pahoinvoinnin kehää valtiovalta – erivärisinä vaihdelleet hallitukset – on tietoisesti ylläpitänyt 90-luvulta saakka.

EU- ja eurojäsenyyksien ehkä tärkeimpänä antina työnantajien näkökulmasta oli kuitenkin juuri työvoiman vapaa liikkuvuus.Ulkomaisesta halpatyövoimasta tuli keskeinen osa suomalaisia työmarkkinoita. Se on osa työvoiman tarjonnan lisäämisen politiikkaa, samaa mitä heikolla irtisanomissuojalla, työttömyysturvan leikkauksilla, aktiivimalleilla ja onnettomalla työvoimapolitiikalla Suomessa ajetaan. Työtä on pakko ottaa vastaan heikommilla ehdoilla. Palkat ja muut työehdot joustavat tässä pelissä alaspäin.

Alipalkkauksen kriminalisoiminen, lakisääteinen minimipalkka, viranomaisvalvonnan lisääminen, parempi tilaajavastuu, veronumeron käyttöönotto sekä ammattiliittojen laajempi kanneoikeus estäisivät alipalkkausta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa eli tarveharkintaa tulisi kiristää. Ruotsissa saatavuusharkintaa ei ole lainkaan. Siellä ”työperäisen maahanmuuton” ongelmat ovat räjähtäneet käsiin.

Johannes Yrttiaho
kaupunginvaltuutettu
varakansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Teollisuuden Vaikuttajat -lehdessä 1/2019.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s