”Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Vain rauhan aikaan rajattu ydinasekielto, on se sitten puolueiden sitoumukseen tai lakiin perustuva, ei poista ongelmaa, jona syntyy jos nykyinen kattava ydinasekielto poistetaan Suomen lainsäädännöstä. Jos kattava kielto poistetaan laista, Suomen ydinaseettomuudesta ei enää voida olla varmoja. Tämä lisää uhkaa joutua ensi-iskun kohteeksi suurvaltojen konfliktissa. Suomen ydinaseettomuus ei varmistu kompromissilla.

”Presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) houkuttelevat nyt eduskuntapuolueita kompromissiin, jossa ydinasekielto rajattaisiin vain rauhan aikaan. Tarkoituksena olisi todeta ”rauhan ajan ydinaseettomuus” ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon lisättävällä muotoilulla. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen tukee tällaista kompromissiesitystä.

”Hyvät toverit! Yhä useammalle on jo käynyt selväksi, mihin F35-hävittäjähankinta, Suomen Nato-jäsenyys ja Yhdysvaltain kanssa solmittu DCA-sopimus ovat johtamassa. Ne eivät ole lisänneet Suomen turvallisuutta, vaan kaikesta päättäen heikentäneet sitä.

”Suomen liittyessä sotilasliitto Naton jäseneksi ei sopimuksen hyväksymiseen kirjattu mitään kieltoja kuten muissa Pohjoismaissa tehtiin.  Me Nato-jäsenyyttä vastustaneet kansanedustajat kyllä esitimme eduskunnan hyväksyttäväksi lausumia vieraan vallan joukkojen, tukikohtien ja ydinaseiden kieltämiseksi Suomen alueella. Myöskään DCA-sopimukseen ei kieltoja asetettu.

”Suomesta on tullut riippuvainen Yhdysvalloista ja sen nykyisestä politiikasta ja etujen toteuttamisesta. Kaikki tämä näkyy myös valtiojohdon toiminnassa ja lausunnoissa. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimintaa ei olla valmiita varovastikaan kritisoimaan, vaikka aihetta olisi. Kädet on sidottu ja suut suljettu.

”Suomelle on Yhdysvaltain liittolaisena varattu rooli arktisen alueen militarisoinnissa, johon myös Pohjolan ydinaseettomuuden purkaminen näyttää liittyvän. Naton ns. ydinpelote, johon moni päättäjä tuntuu uskovan, perustuu USA:n ydinaseisiin. Niillä ajetaan Yhdysvaltain etua, ei Suomen turvallisuutta.

”Ydinaseeton Pohjola, diplomatia, hyvät suhteet joka suuntaan olisivat Suomen etu, ei suinkaan eskalaation lisääminen omilla lähialueilla, ydinvarustelun kiihtyminen tai ydinaseiden leviäminen maailmassa. Kiitos!”


Puheenvuoro Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa 14.3.2026

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho varoittaa, että Petteri Orpon hallituksen esittämä perustuslain 10 §:n muutos uhkaa johtaa kotirauhan ja yksityiselämän suojan radikaaliin heikkenemiseen.

-Ihmisiä voitaisiin jatkossa tarkkailla jopa kodeissaan hyvin epämääräisin ja väljin perustein, ilman edes epäilyä heidän syyllistymisestään mihinkään rikolliseen, Yrttiaho sanoo. Yrttiaho vastustaa muutoksia ja jätti eriävän mielipiteen hallituksen esityksen valmistelua ohjanneessa parlamentaarisessa ryhmässä (ks. liite). Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle myöhemmin keväällä.

Kotirauhaa voitaisiin perustuslain muutoksen jälkeen loukata sotilas- ja siviilitiedustelun viranomaisten tarpeisiin, mutta myös poliisin havitteleman täysin uuden ”rikostiedustelun” toimivaltuuksien muodossa. Tiedusteluviranomaisilla eli sotilastiedustelulla ja supolla, on jo nyt mahdollisuus luottamuksellisen viestin murtamiseen ilman rikosepäilyä hyvin epämääräisen ja väljästi määritellyn ”kansallisen turvallisuuden” -käsitteen nojalla. Nyt mahdollisuus laajennettaisiin koskemaan kotirauhan suojaa. Lisäksi valtuudet avattaisiin poliisille perustettavan rikostiedustelun käyttöön.

-Nykyisin tarvitaan konkreettinen ja yksilöity rikosepäily, jotta yksityiselämän suojaa voidaan rajoittaa ja luottamuksellisen viestin salaisuuden ja kotirauhan suojaa loukata, Yrttiaho muistuttaa. Jatkossa perusteet olisivat väljät ja myös poliisin rikostiedustelun osalta perustuisivat oletuksiin ja uhkaan, eivät konkretiaan.

– Mielivallan vaara on ilmeinen, Yrttiaho huomauttaa.

– Kotirauhan suojan kaventaminen rajoittaa yksityiselämän suojaa luottamuksellisen viestin suojaa merkittävästi vakavammin, koska se kohdistuu väistämättä mm. perheenjäseniin.

– Kotirauhan ja perhe-elämän suoja turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumiselta ja ovat demokraattisen oikeusvaltion kulmakivi, Yrttiaho muistuttaa.

On ilmeistä, että perustuslain muutosehdotuksen taustalla ovat tavallisten lakien muutospaineet poliisin sekä siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuuksien lisäämiseksi.

– Perustuslakia ei tulisi kuitenkaan muuttaa alemman lainsäädännön tarpeisiin. Perustuslakia ei nyt tarkastella ja kirjoiteta itsenäisesti ja tavalliselle lainsäädännölle perustuslaillisia vaatimuksia asettavana, kuten kuuluisi, vaan koska viranomaisilla on pyrkimys saada läpi lakimuutoksia, jotka perustuslaki nyt estää, toteaa Yrttiaho.

– Jo asetelma itsessään on nurinkurinen ja hälytyskellojen tulisi soida. Poliisi ja tiedusteluviranomaiset haluavat tyypillisesti maksimoida valtuutensa, mutta demokraattisessa oikeusvaltiossa tällaiset pyrkimykset tulee kyetä torjumaan.

– Valtuuksien laajentamisen riskinä on myös poliittisten mielipiteiden valvonnan mahdollistaminen. Tällainen on ominaista poliisivaltioille ja totalitaarisille järjestelmille, Yrttiaho sanoo.
—

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Perustuslain muutos ei voi olla tavallisen lainsäädännön säätämisen tarpeelle alisteinen tai siihen liittyvä sivutuote, joten perustuslain muutoksiakaan ei tulisi arvioida kulloinkin käsillä olevien lainsäädännön tarkistustarpeiden kautta vaan itsenäisesti ja tavallisen lain muutoksille valtiosääntöoikeudellisia edellytyksiä asettavana. Nyt vaikuttaa ilmeiseltä, että valmistellun perustuslain muutosehdotuksen taustalla ovat tavallisten lakien muutostarpeet, jotka liittyvät rikostiedustelun sekä siviili- ja sotilastiedustelun viranomaisten toimivaltuuksien lisäämiseen. Perustuslakia ei nyt tarkastella ja kirjoiteta omana kokonaisuutenaan omassa kontekstissaan, vaan koska em. viranomaisilla on pyrkimys saada läpi lakimuutoksia, jotka perustuslaki nyt estää.

Uhkaperusteisen rikostiedustelun lisääminen perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momenttiin kotirauhan- ja luottamuksellisen viestin suojan rajoitusperusteeksi ei ole hyväksyttävää, vaan antaisi mahdollisuuden rajoittaa näitä perusoikeuksia ilman yksilöityä henkilöön kohdistuvaa rikosepäilyä – epämääräisin ja väljin perustein. Voimassa oleva perustuslain 10 § edellyttää, että kotirauhan piiriin tai luottamuksellisen viestin salaisuuteen puuttuvat poliisin toimivaltuudet perustuvat konkreettiseen ja yksilöityyn rikosepäilyyn, vaikka rikos ei olisi vielä ehtinyt toteutetun teon asteelle. Kuten ylimmät laillisuusvalvojat ovat todenneet, rikostiedustelu on epämääräinen käsite ja sen kohdentaminen hyvin väljää. Rikollisuuden torjunta ei edellytä kajoamista perusoikeuksiin, vaan on yleinen yhteiskunnallinen tehtävä. Sitä toteuttavat poliisin ohella lukuisat eri tahot.

Kotirauhan loukkaaminen sotilas- ja siviilitiedustelun toimivaltuuksien lisäämiseksi ja tietojen saamiseksi sotilaallisesta ja kansallista turvallisuutta vaarantavasta toiminnasta 3 momenttiin esitetyillä muutoksilla, ilman yksilöityä rikosepäilyä, ei ole hyväksyttävissä.

Sotilaallinen toiminta on nykyisin menetelmin paljastettavissa ilman kotirauhan loukkaamista. Jo voimassa oleva 4 momentti antaa tähän riittävät mahdollisuudet. Mitä ylipäänsä voisi olla sellainen sotilaallinen toiminta, jonka havaitsemisen kotirauhan suoja estäisi?

Kansallinen turvallisuus puolestaan on hallintokäytännössä ollut perusteluna varsin erilaisille toi-mille. Se on epämääräinen käsite ja soveltuu siksi huonosti perusoikeuksien rajoittamisperusteeksi. Peruste on aikaisemmin lisätty luottamuksellisen viestin suojaa koskevaan 4 momenttiin, mutta nyt lakiluonnoksessa se ehdotetaan laajennettavaksi myös 3 momentin kotirauhan suojan rajoittamisperusteeksi. Kotirauhan suojan kaventaminen rajoittaa yksityiselämän suojaa luottamuksellisen viestin suojaa merkittävästi syvemmin ja laajemmin (mm. perheenjäsenet). Kotirauhan ja perhe-elämän suoja turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumiselta ja ovat demokraattisen oikeusvaltion kulmakivi.

Kun viranomaiset voivat jo nykyisin rajoittaa kotirauhan suojaa rikosepäilyn perusteella, on vaikea nähdä, mitä uutta toisi epämääräisen kansallisen turvallisuuden käsitteen lisääminen 3 momentin rajoitusperusteeksi. Kun laeilta edellytetään täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta, on selvää, että silloin kun kyse on rikosten selvittämisestä lukuisat rikoslain säännökset tulisivat joka tapauksessa sovellettaviksi entiseen tapaan huolimatta perustuslain muutoksesta. Rajoitusperusteen laajentamisen merkittävä riski sitä vastoin on, että se voisi mahdollistaa myös poliittisten mielipiteiden valvonnan. Perustuslain 10 § 3 momentti onkin pidettävä näiltä osin ennallaan.

Sekä perustuslain 10 §:n 3 momentin käsite ”rikosten selvittäminen” että 4 momentin ”rikosten tutkinta” esitetään muutettavaksi muotoon ”rikosten estäminen ja selvittäminen”. Voimassa olevassa lainsäädännössä on perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella irtauduttu jo melko kauas perustuslain sanamuodosta mahdollistettaessa rikosperustaisten salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö jo ennen rikoksen tapahtumista tai tietoa siitä. Tämä kehitys ei ole ollut ongelmaton. Perustuslain 10 §:n sanamuoto voi olla perusteltua muuttaa 3 ja 4 momenteissa vastaamaan tulkintakäytäntöä, mutta vain sillä edellytyksellä, että muutos ei johda rajoitusperusteen alan laajentamiseen entisestään. Lakiluonnoksesta annettujen lausuntojenkin perusteella on ilmeinen riski, että rajoitusperusteen ala tosiasiallisesti laajenee esitetyn muutoksen myötä.  

Muutosesitys perustuslain 10 §:n 2 momenttiin on perusteltu. Viestintäteknologian nopean muutoksen vuoksi on syytä käyttää yleiskäsitettä.

Mielipide

Edellä olevan perusteella katson, että hallituksen esitysluonnoksen lakiehdotukselle perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momenttien muuttamisesta ei ole hyväksyttäviä perusteita.

Helsingissä 10.3.2026

Johannes Yrttiaho [vas.]

Orpon hallitus esittää Suomen ydinasekiellon purkamista. Ydinaseet on kielletty Suomen ydinenergialain neljännessä pykälässä. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on toistuvasti vaatinut eduskunnassa Suomen ydinasepolitiikkaa ja valtiojohdon suunnitelmia päivänvaloon saamatta kysymyksiinsä ainoatakaan vastausta.

– Suomen hakiessa Natoon kaikki ydinaseita koskevat kriittiset varaumat jätettiin tekemättä, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Se ei luvannut hyvää, sanoo Yrttiaho. Myöskään Yhdysvaltojen kanssa solmittuun DCA-sopimukseen ei tehty ydinaseita koskevia varaumia.

– Olen kysynyt eduskunnassa pääministeriltä, ulkoministeriltä ja puolustusministeriltä lukemattomia kertoja, aikooko Suomi sallia ydinaseet alueellaan ja millaisia keskusteluja liittolaismaiden kanssa käydään, mikä on Suomen politiikka ydinaseiden suhteen. Useat merkit, kuten valtiojohdon toistuvat myötämieliset lausunnot julkisuudessa, ovat viitanneet ydinasekiellon purkamiseen. En ole kuitenkaan eduskunnassa saanut yhtä ainoaa vastausta kysymyksiini, Yrttiaho sanoo.

Viimeksi Yrttiaho kysyi pääministeriltä valtiopäivien avajaiskeskustelussa viime viikolla, onko valtiojohto keskustellut Ranskan kanssa sen ydinaseen eurooppalaistamisesta.

– Kaikesta päättäen näin oli tapahtunut Stubbin ja Macronin välillä, mutta Orpo sivuutti jälleen kerran kysymykseni, Yrttiaho sanoo.

Ranska ei ilmeisesti hyväksynyt Venäjän rajamaita hankkeeseensa. Suomi näyttääkin valmistautuvan Yhdysvaltain ydinaseiden jakopolitiikkaan Natossa. Taustalla ovat Yhdysvaltain tavoitteet Arktisella alueella.

– Olen myös vaatinut tietoa mm. Suomen osallistumisesta Naton ydinasesuunnitteluryhmään ja ydinsotaharjoituksiin. Britannia on palauttamassa ilmavoimiensa ydinasekykyä F-35-hävittäjien avulla – Yhdysvaltoihin nojautuen. Mitä tekee Suomi, jonka tilaamat hävittäjät on mahdollista muuntaa samaan tarkoitukseen?

Yrttiaho kritisoi myös sitä, että nykyisen eduskunnan kansanedustajat eivät juuri ole pyrkineet selvittämään hallituksen suunnitelmia ydinasepolitiikkaa koskien.

– Peiliin on syytä katsoa. Naiivi usko Yhdysvaltain takaamaan niin sanottuun Naton ydinpelotteeseen on saanut elää kyseenalaistamatta. Tämä asenne on ulottunut myös mediaan. Koko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnanmuutos on ollut karmeaa kansanvallan mitätöimistä Nato-jäsenyyshakemuksesta alkaen.

– Kriittinen julkinen keskustelu kuuluu demokratiaan, mutta medialtakin tämä on militaristisen uhon keskellä unohtunut. Kriittiset äänet on leimattu jopa epäisänmaallisiksi, Yrttiaho sanoo.

– Nyt, näytelmän päätteeksi, eduskuntaryhmät ja valtaosa kansanedustajista yllätetään täysin mitä vakavammassa asiassa, sanoo Yrttiaho.

Ydinaseiden salliminen Suomessa tarkoittaisi eskalaatiota Itämeren ja Arktiksen alueella. Sillä olisi vaikutus myös paljon laajemmin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikäli varmuutta Suomesta ydinaseettomana alueena ei ole, tulee Suomesta mahdollinen ensi-iskujen kohde suurvaltojen konfliktissa.

– Mitään vaarallisempaa ei voi tässä tilanteessa edes kuvitella, kuin ydinasekiellon purkaminen,
Yrttiaho päättää.