”Puhemies! Datakeskuksia eli konesaleja nousee Suomeen kuin sieniä sateella, jos lukuisat suunnitelmat niiden rakentamiseksi toteutuvat. Syyskuussa datakeskuksia oli selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan tuoreen raportin mukaan 33.

”Datakeskuskapasiteetin huomattava kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö. Suuria toimijoita ovat sellaiset yhtiöt kuin Google ja Microsoft.  Datakeskukset ovat sähköisessä muodossa olevan aineiston tallentamiseen ja prosessoimiseen erikoistuneita laitoksia, jotka tuottavat erilaisia digitaalisia palveluita yrityksille, julkiselle sektorille ja kotitalouksille. Suurimmat datakeskukset tuottavat yrityksille ja muille asiakkaille ns. pilvipalveluita. Uusista datakeskuksista monet erikoistuvat tekoälyyn liittyvien työkuormien suorittamiseen.

”Tässä lakialoitteessa esitetään sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1260/1996) muutosta, jonka myötä palvelinteholtaan yli 0,5 megawatin konesalit eli datakeskukset siirrettäisiin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I eli niiden verotuki poistettaisiin. Ehdotettu muutos lisäisi valtion sähköverotuloja 47 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasolla.

”Suomessa datakeskukset ovat vuodesta 2014 nauttineet merkittävää sähköverotukea eli verohelpotusta, käytännössä lähestulkoon nollaveroa. Sähkövero on Suomessa porrastettu kahteen veroluokkaan. Yleisen sähköveroluokan I vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta. Alemman veroluokan II vero on 0,05 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön veroluokkien välinen ero on valtiontukea. Datakeskukset ovat kuuluneet alemman sähköveroluokan II piiriin. Vuodesta 2014 kokonaisteholtaan yli viiden megawatin konesaleilla oli mahdollisuus hankkia sähköä alemmalla sähköverolla. Vuonna 2022 voimaan tulleessa muutoksessa alempaan veroluokkaan oikeutettujen konesalien tehorajaa alennettiin 0,5 megawattiin. Se merkitsi yhä useampaa verohelpotukseen oikeutettua.

”Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Verohallinnon tietojen perusteella viime vuonna Suomessa hankki alemmalla sähköveroluokalla sähköä 15 konesalia. Niiden sähkön kulutus oli yhteensä noin 1,3 terawattituntia, mikä vastasi noin 1,6 prosenttia koko Suomen sähkön kulutuksesta. Näiden konesalien saaman valtiontuen määrä eli I ja II sähköveroluokkien välinen erotus – verotuki – vuonna 2024 oli noin 30 miljoonaa euroa.

”Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamassa energiataseessa datakeskusten sähkön kulutuksen arvioidaan nousevan noin 3,8 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi konesalien verotuen nousua noin 83 miljoonaan euroon vuonna 2030. Julkisuudessa on kerrottu useista datakeskushankkeista, jotka toteutuessaan voivat potentiaalisesti nostaa Suomen sähkön kulutusta merkittävästi edellä sanottua enemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olisi yhteensä 62 konesalihanketta. Jos uusien hankkeiden sähkötehon tarve olisi yhteensä 3 000 megawattia, tämä tarkoittaisi sähkönkulutuksena 17,5 terawattituntia, noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella se tarkoittaisi noin 380 miljoonan euron lisäystä datakeskusten vuotuiseen sähköverotukeen. Asiantuntijat ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan sähköverotuen vuotuinen määrä voisi nousta jopa 600 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä. (mm. HS 2.2.2025)

”Datakeskusten verotuelle ei ole perusteita. Kasvava kiinnostus datakeskusinvestointeihin Suomeen selittyy suurimmaksi osaksi Suomessa tarjolla olevasta edullisesta sähköstä, vakaasta sähköverkosta, puhtaasta vedestä ja viileästä ilmastosta. Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa tai muussa toiminnassa tarjoavat datakeskuksille liiketoimintamahdollisuuksia konesalitoiminnan lisäksi. Lisäksi Suomessa on ollut Ruotsia ja Norjaa matalampi konesalien sähkövero vuodesta 2023 lähtien Ruotsin ja Norjan poistettua omat verotukena.

”Puhemies! Kun jätin käsittelyssä olevan lakialoitteen keskuskansliaan varhain syksyllä, oli vielä hämärän peitossa se, mitä hallitus aikoo datakeskusten sähköverolle tehdä. Hallitus lupasi viime keväänä poistaa datakeskusten ja kaivosten sähköverohuojennuksen kompensoidakseen makeisveron tuoton heikkenemistä. Hallitushan vetäytyi suunnittelemastaan makeisten arvonlisäveron 83 miljoonan euron korotuksesta. Se teki sen suuryhtiö Fazerin voimakkaasta lobbauksesta. Tulomenetys piti kattaa jostain ja niinpä hallitus valmisteli datakeskusten ja kaivosten sähköveron kiristyksestä lakiluonnoksen, joka oli lausunnoilla huhtikuussa. Sitten hallitus kuitenkin veti esityksen datakeskusten veronkiristyksestä takaisin. Tällä kertaa oli kyse etenkin Googlen lobbauksesta. Syyskuussa eduskuntaan annetusta hallituksen esityksestä (HE 97/2025vp) datakeskusten veronkiristys oli poistettu.

”Tämä vertaansa vailla oleva poukkoilu – soutaminen ja huopaaminen – datakeskusten verokohtelun suhteen pakotti jättämään tämän aloitteen, jossa siis esitetään hallituksen aiemmin lupaaman mukaisesti kireämpää verotusta datakeskuksille heti ensi vuoden alusta 1.1. alkaen. Muutos lisäisi sähköveron tuottoa valtiolle 47 miljoonaa euroa vuonna 2026.

”Lakialoitteen jättämisen jälkeen hallituksen poukkoilu sai jatkoa. Hallitus havahtui ja antoi kuin antoikin kiireellisesti jälleen uuden lakiesityksen (HE 156/2025vp), joka oli täällä marraskuun alussa lähetekeskustelussa. Siinä datakeskusten verotusta kiristetään alkuperäisen lupauksen suuntaisesti – kuitenkin vasta ensi heinäkuusta alkaen, jolloin verokertymä kasvaisi vain 24 miljoonaa ensi vuonna. Tällä viivyttelyllä hallitus antaa ensi vuonna vielä 23 miljoonan arvoisen verohuojennuksen datakeskusyhtiöille. Eikä siinä vielä kaikki, hallitus on myös luvannut lopulta hyvittää datakeskuksille täysimääräisesti kiristyvän verotuksen. Uutta yritystukea koskeva esitys on valmistelussa. Hallituksen kokonaisuus on siis lopulta plus miinus nolla valtion talouden kannalta, jos ei lopulta peräti miinusmerkkinen, kun huomioi datakeskusrakentamisen monet riskit. Ja tämä hallituksen menettely. Se on hyvin kyseenalainen.

”Puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjetissaan ja budjettivastalauseessaan datakeskusten sähköveron kiristämistä käsittelyssä olevan lakialoitteen mukaisesti heti 1.1. 2026, jolloin verotuotto kasvaa 24 miljoonan sijasta 47 miljoonaa ensi vuonna. Näille rahoille on kyllä käyttöä.  

”Peruskysymys on se, että katsooko hallitus todella tarpeelliseksi tukea jättiläismäisiä voittoja maailmanlaajuisesti takovia yhtiöitä kuten Googlea ja Microsoftia – tällaisilla yhteiskunnan tuilla, samalla, kun hallitus leikkaa massiivisesti kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta.

”Tämä lakialoite tarjoaa eduskunnalle mahdollisuuden keskustella datakeskusten vaikutuksista laajemminkin kuin vain verotuksen osalta. Kysymyksiä on paljon: vaikutus sähkönkulutukseen ja sähkön hintaan, maankäyttöön, ympäristöön, työllisyyteen, valtiontalouteen jne. Tämä keskustelu on Suomessa oikeastaan vasta kunnolla alkamassa.

”Puhemies! Suomesta ei pidä tehdä datajättien halvan sähkön ja vähien vastuiden reservaattia, jonka ylläpidon tavallinen suomalainen sähkönkuluttaja, veronmaksaja, ympäristö ja suomalainen luonto lopulta maksavat. – Kiitos!”

Puheenvuoro lähetekeskustelussa koskien datakeskusten sähköveron kiristystä koskevaa lakialoitetta.