Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuollon tulisi toteutua ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja yhteisöllisenä työnä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki oppilaitosyhteisössä työskentelevät ammattilaiset, joihin lukeutuvat hyvinvointialueen alaisuudessa työskentelevät opiskeluhuollon ammattihenkilöt, kuten kuraattorit, kouluterveydenhoitajat, koulupsykologit ja koululääkärit sekä koulutuksen järjestäjän alaisuudessa työskentelevä opetus- ja ohjaushenkilöstö.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon tilannekuva ammatillisessa koulutuksessa -raportti (Opetushallitus 2025:1) nostaa esille, että opiskeluhuoltotyön painopiste ei ole tällä hetkellä ennaltaehkäisevässä ja yhteisöllisessä työssä, kuten laki edellyttää, vaan yksilökohtainen ja korjaava työ korostuu. Tilannekuva on samansuuntainen myös muilla kouluasteilla.

Ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn toteutumista haastaa opiskeluhuollon resurssien niukkuus, osaa opiskeluhuollon ammattihenkilöitä (koulupsykologit ja koululääkärit) koskeva työvoiman heikko saatavuus, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden heikot resurssit sekä yhteisöllistä työtä koskevien käytäntöjen suuri vaihtelu. Ennaltaehkäiseväksi tarkoitetussa työssä on paljon korjaavan työn elementtejä, eikä resursseja ennaltaehkäisevään työhön ole riittävästi osoitettu.

Toimivilla ja hyvin organisoiduilla yhteisöllisillä työtavoilla vahvistetaan oppilaitosten hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria, tuen oikea-aikaisuutta sekä madalletaan kynnystä opiskeluhuollon palveluihin hakeutumista. Yhteisöllinen työ on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa esimerkiksi koulukiusaamisen on todettu kansallisesti lisääntyneen. (ks. esim. Salmivalli, Christina 2024) Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jota ei voida ratkoa vain yksilöohjauksen ja yksilöllisen tuen keinoin.

Ryhmäytymisen tukeminen, kiusaamisen ehkäisy ja lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin vahvistaminen vaativat pysyviä ja säännöllisiä ryhmä- ja yhteisötason toimintatapoja, joita toteutetaan pitkäjänteisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä opiskeluhuollon ammattihenkilöiden yhteistyönä.

Yhteisöllisillä työtavoilla vahvistetaan kouluun kiinnittymistä, vähennetään koulupoissaoloja, kiusaamista, häirintää ja ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Ammatillisen koulutuksen osalta kuraattoreilla on opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisista parhaat resurssit ja mahdollisuudet yhteisölliseen työhön, mutta he ovat arvioineet, että pystyvät käyttämään yhteisölliseen työhön keskimäärin vain 17 prosenttia työajastaan. (Opetushallitus 2025:1)

Edellä esitettyyn perustuen esitän,

että Varsinais-Suomen hyvinvointialue valmistelee yhteistyössä opiskeluhuollon ammattihenkilöiden ja alueen koulutuksen järjestäjien kanssa toimenpideohjelman, jolla vahvistetaan ennaltaehkäisevän yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutuminen kaikilla kouluasteilla ja varmistetaan lain mukainen ennaltaehkäisevän työn toteutuminen.

Kehittämistyössä huolehditaan opiskeluhuollon ammattihenkilöiden työajan riittävyydestä yhteisölliseen työhön, tarkastellaan oppilaitosten yhteisöllistä työtä koskevia linjauksia koulutuksen järjestäjien laatimien opiskeluhuoltosuunnitelmien ja muiden työtä ohjaavien asiakirjojen tasolla, kehitetään yhteisöllisen työn johtamista sekä luodaan konkreettiset toimintatavat, joilla ennaltaehkäisevä työ toteutuu yhdenvertaisesti kaikissa oppilaitosyhteisöissä.

Lähteet:

Opetushallitus (2025) Yhteisöllisen opiskeluhuollon tilannekuva ammatillisessa koulutuksessa
Salmivalli, Christina (2024) Kiusaamisväkivalta – Ymmärrä kiusaamisilmiö ja puutu oikein.

Turussa 20.5.2025

Johannes Yrttiaho
aluevaltuutettu (vas)

Aloite Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustolle ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen hyvinvointityön vahvistamisesta kouluissa ja oppilaitoksissa

Arvoisa puhemies! Orpon ja Purran oikeistohallituksen politiikka on ollut yllätyksetöntä. Työnantajien, omistajien ja muiden suurituloisten asemaa parannetaan, pieni- ja keskituloisille on tarjolla leikkauksia, toimeentulon kiristymistä, työntekijöiden aseman heikentämistä. Valtiontaloutta heikentää veronalennusten ohella valtaviin mittasuhteisiin yltävä asevarustelu. 

Tämä politiikka on jo ajanut Suomen talouden kierteeseen, josta sitä ei hevin ylös saa. Hallitus ei näytä edes yrittävän. Se jatkaa valitsemallaan linjalla ja entistä kovemmalla vauhdilla. Hallitus alentaa nyt yritysten voitosta perittävää yhteisöveroa 18 prosenttiin eli Kroatian tasolle. Alemmas pääsee enää kuusi EU-maata: Unkari, Bulgaria, Irlanti, Kypros, Liettua ja Romania. Veroalen tavoite on, että voitonjakoon omistajille jäisi enemmän. Hinta muille veronmaksajille, siis lähinnä pieni- ja keskituloisille kansalaisille, on liki miljardi euroa. Lisäksi hallitus alentaa myös ansiotuloveroja miljardilla. Suuria hyötyjiä tästäkin ovat valmiiksi kovatuloiset. Veronalennukset maksetaan leikkauksilla sosiaaliturvasta ja palveluista ja muun muassa ay-jäsenmaksun verovähennyksen poistolla. 

Kun yhteisöveroa viimeksi alennettiin, luvattiin investointeja ja työtä, dynaamisia vaikutuksia. Samaa oli luvattu jo työnantajien Kela-maksun poistolla ja sitten kiky-sopimuksella. Kaikki nämä toimet tehtiin etenkin isojen yritysten ja työnantajien eduksi. Kasvua ei tullut, mutta yhtiöt ja omistajat ovat saaneet vuosien kuluessa kymmenien miljardien edun. 

Tämä hallitus on leikannut palveluita ja sosiaaliturvaa jo miljardeilla ja purkanut työelämäoikeuksia. Taas on luvattu talouskasvua, mutta vain työttömyys ja konkurssit ovat kasvaneet. 

Puhemies! Työttömyysturvan, asumistukien ja muun sosiaaliturvan leikkaukset sekä terveysasemien, hoivakotien ja päivystysten lakkautukset — julkisten menojen leikkaukset on tehty, jotta omistajille ja suurituloisille jäisi enemmän jaettavaa. Leikkaukset ovat myös suoraa seurausta jättimäisistä sotilasmenojen lisäyksistä. Niiden kattamiseksi myös pienituloisten maksurasitusta, asiakasmaksuja ja arvonlisäveroja on korotettu. Rahat on laitettu aseisiin. Suomen sotilasmenot olivat vielä viisi vuotta sitten noin kolmen miljardin euron tasolla. Nyt ne ovat yli kaksinkertaistuneet seitsemän miljardin euron tasoon. Suurin yksittäinen menoerä on F-35-hävittäjät. Ilman sotilasmenojen rajua kasvua monet leikkaukset olisi vältetty. 

Puhemies! Suomi tähtää jo Naton uuteen sotilasmenojen tavoitteeseen, jonka arvioidaan asettuvan jopa 3,5 prosenttiin bkt:sta nykyisen kahden prosentin sijaan. Puoliväliriihessään ja tässä julkisen talouden suunnitelmassa hallitus linjaa tavoitteeksi vähintään kolmen prosentin tason. Tavoitteet tarkoittavat Suomen vuosittaisten sotilasmenojen nostamista jopa yli 10 miljardiin lähitulevaisuudessa. Kysyn, millä kaikki tämä maksetaan ja kuka sen maksaa ja missä kunnossa on sen laskun jälkeen tämä maa. 

On selvää, että velkaantuminen vauhdittuu, leikkaukset ja valtion omaisuuden myynnit jatkuvat, mutta se ei menojen katteeksi vielä riitä. Rahat nykyinen ja tulevat hallitukset polttavat nopeasti aseostoihin, jotka siis hyppäävät aivan uudelle tasolle. Siksi uudelle tasolle viedään myös leikkauspolitiikka. 

Puhemies! Hallitus itse asiassa osoitti jo puoliväliriihessä ja nyt tässä julkisen talouden suunnitelmassa, mistä kaiken maksaja tulevaisuudessa löytyy ja mistä rahat otetaan. Hallitus nimittäin on päättänyt ottaa Valtion Eläkerahastosta miljardi euroa uusiin veronalennuksiin ja menolisäyksiin. Pelkään, että tämä on vasta alkua. Valtion Eläkerahasto on pieni osa Suomen eläkejärjestelmää ja 275 miljardin euron eläkevaroja, jotka siis työntekijät ovat palkoistaan kartuttaneet. 

Kun Suomen julkinen talous ajetaan entistäkin heikommalle mitään tuottamattomilla sotilasmenojen lisäyksillä, valtavilla veronalennuksilla omistajille ja suurituloisille ja velka kasvaa vauhdilla, on ilmeinen ja koko ajan kasvava riski, että valtio kahmaisee jatkossakin eläkevaroista, ja aina vain syvemmältä. Varustelumenojen kasvun tiellä olemme ehkä piankin tilanteessa, jossa kymmeniä vuosia työtä tehneiden suomalaisten vanhuuden turva, palkoista maksetut eläkevarat, katoaa sodan susien nälkäiseen kitaan. — Kiitos. 

Puheenvuoro julkisen talouden suunnitelman 2026 – 2029 (VNS 2/2025) lähetekeskustelussa.

Hyvät ystävät ja toverit!

Orpon ja Purran oikeistohallituksen politiikka on ollut alusta alkaen yllätyksetöntä. Työnantajien, omistajien ja muiden suurituloisten asemaa parannetaan, pieni ja keskituloisille on tarjolla leikkauksia, toimeentulon kiristymistä, työntekijöiden aseman heikentämistä. Selvää on ollut myös, että hallitus on sotavarustelun hallitus. Sotilasmenot on nostettu ennen näkemättömiin mittasuhteisiin.

Tämä politiikka on ajanut Suomen talouden kierteeseen, josta sitä ei hevin ylös saa. Hallitus ei näytä edes yrittävän. Se jatkaa valitsemallaan linjalla ja entistä kovemmalla vauhdilla. Puoliväliriihessä hallitus päätti alentaa yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa jälleen kerran – nyt 18 prosenttiin. Suomi on Kroatian kanssa samalla tasolla, alemmas pääsee enää kuusi EU-maata. Unkari, Bulgaria, Irlanti, Kypros, Liettua, Romania.

Veroalen tavoite on, että voitonjakoon omistajille jäisi enemmän. Hinta muille veronmaksajille, siis lähinnä pieni ja keskituloisille kansalaisille, on liki miljardi euroa. Lisäksi hallitus alentaa myös ansiotuloveroja miljardilla, suurin hyötyjä tästäkin ovat valmiiksi kovatuloiset. Veronalennukset maksetaan leikkauksilla sosiaaliturvasta ja palveluista.

Kun yhteisöveroa viimeksi alennettiin 26:sta 20 prosenttiin, luvattiin investointeja, luvattiin työtä. Samaa oli luvattu jo työnantajien kela-maksun poistolla ja sitten kiky-sopimuksella. Kaikki nämä toimet tehtiin etenkin isojen yritysten ja työnantajien eduksi. Kasvua ei tullut, mutta yhtiöt ovat saaneet kymmenien miljardien edun. Tämä hallitus on leikannut sosiaaliturvaa jo miljardeilla ja purkanut työelämäoikeuksia. Taas on luvattiin talouskasvua, mutta työttömyys ja konkurssit kasvavat.

Hyvät ystävät ja toverit!

Työttömyysturvan, asumistukien ja muun sosiaaliturvan leikkaukset sekä terveysasemien, hoivakotien ja päivystysten lakkautukset – julkisten menojen leikkaukset – on tehty, jotta omistajille ja suurituloisille jäisi enemmän jaettavaa. Leikkaukset ovat myös suoraa seurausta jättimäisistä sotilasmenojen lisäyksistä. Niiden kattamiseksi myös pienituloisten maksurasitusta – asiakasmaksuja ja arvonlisäveroa – on korotettu. Rahat on laitettu aseisiin.

Suomen sotilasmenot olivat vielä viisi vuotta sitten noin kolmen miljardin euron tasolla. Nyt ne ovat yli kaksinkertaistuneet 7 miljardiin euron tasolle. Suurin yksittäinen menoerä ovat F35-hävittäjät. Ilman sotilasmenojen kasvua, leikkaukset olisi vältetty.

Vaikka Ukrainaan neuvotellaan nyt rauhaa, sotaisa politiikka Suomessa ja Euroopassa vain yltyy. EU-maiden sotilasmenoihin suunnitellaan 800 miljardin euron lisäystä. Yhtäkkiä media on täynnä haaveita EU:n ”omaan” aseteollisuuteen perustuvasta talouskasvusta. Kukaan ei muistele, kuinka kävi 30-luvulla, kun varustelu kiihtyi ja maailma ajautui toiseen maailmansotaan.

Hyvät ystävät ja toverit!

Toisen maailmansodan taistelut päättyivät Suomen osalta 80 vuotta sitten huhtikuun 27. päivä. Harva muistaa, että tämä vapun alla vietettävä kansallinen veteraanipäivä on Lapin sodan päättymisen muistopäivä. Suomen oli ajettava entisen liittolaisensa natsi-Saksan joukot maasta – yli 200 000 miestä raskaine aseineen. Vasta sitten saattoi alkaa maan jälleenrakennus ja myöhemmin hyvinvointivaltion rakentaminen. Työtä, oikeuksia, hyvinvointia ja rauhaa.

Nyt Orpon ja Purran oikeistohallitus on kääntänyt suunnan lähes täysin. Se varustautuu ennennäkemättömällä tavalla. Se käy asekauppa kansanmurhaa Gazassa tekevän Israelin kanssa. Ja luovuttaa tukikohtia Israelin pommituksissa auttavalle Yhdysvaltain armeijalle. Lisäksi se haluaa irrottaa Suomen yhdestä maailman eniten ihmishenkiä säästäneestä aserajoitussopimuksesta, Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta! Unohtuu, että ex-liittolaisen natsi-Saksan Suomen Lappiin kylvämiä miinoja raivataan vieläkin. Ne ovat aiheuttaneet sodan jälkeen satojen suomalaisten – siviilien ja sotilaiden, lasten ja varusmiesten kuolemia, ja vielä useamman vammautumisen. Juuri Suomen kaltaisen pienen maan etu on aserajoitussopimusten vaaliminen. Emme koskaan tiedä, mitä historia eteemme tuo.

Suomi tähtää jo Naton uuteen sotilasmenojen tavoitteeseen, jonka arvellaan asettuvan jopa 3,5 prosenttiin bkt:sta nykyisen kahden prosentin sijasta. Puoliväliriihessään hallitus linjasi tavoitteeksi vähintään 3 prosentin tason. Tavoitteet tarkoittavat vuosittaisten sotilasmenojen nostamista kymmeneen miljardiin lähitulevaisuudessa.

Kysyn, millä kaikki tämä maksetaan, kuka sen maksaa ja missä kunnossa on sen laskun jälkeen tämä maa? On selvää, että leikkaukset ja valtion omaisuuden myynnit jatkuvat, mutta se ei vielä riitä. Rahat hallitus polttaa nopeasti aseostoihin, jotka hyppäävät nyt aivan uudelle tasolle. Uudelle tasolle viedään myös leikkauspolitiikka.

Hallitus itse asiassa osoitti jo puoliväliriihessä, mistä kaiken maksaja tulevaisuudessa löytyy ja mistä rahat otetaan. Hallitus nimittäin on päättänyt lainata valtion eläkerahastosta miljardi euroa uusiin veronalennuksiin ja menolisäyksiinsä. Valtion eläkerahasto on pieni osa Suomen eläkejärjestelmää. Suomihan on vauras maa, jos vuoden 2024 lopussa jopa 275 miljardiin euroon nousseet eläkerahastot otetaan huomioon. Nämä varat ovat työntekijät työeläkejärjestelmän yli kuudenkymmenen vuoden aikana palkoistaan kartuttaneet. Kun Suomen julkinen talous ajetaan entistäkin heikommille valtavilla veronalennuksilla työnantajille, omistajille ja suurituloisille ja velka kasvaa vauhdilla, on ilmeinen riski, että myös eläkerahastoihin aletaan kajota yhä herkemmin. Varustelumenojen kasvun tiellä olemme ehkä piankin tilanteessa, jossa kymmeniä vuosia työtä tehneiden suomalaisten vanhuuden turva, suomalaisten eläkevarat katoavat sodan susien nälkäiseen kitaan.

Hyvät ystävät ja toverit!

Nato-jäsenyys on jo nyt tullut Suomelle ja suomalaisille kalliiksi, kuten kriittiset äänet ennakoivat kolme vuotta sitten. Kun Yhdysvaltain hallinnon vaihtuminen on saanut yhä useamman Nato-intoilijan miettimään jäsenyyden mieltä, sopii toivoa, että diplomatiaan ja rauhantahtoiseen ulkopolitiikkaan perustuva linja vahvistuisi ja sotaintoilu väistyisi. Vain se voi pelastaa suomalaisten hyvinvoinnin.

Vasemmisto on esittänyt keinoja Suomen talouden ja työllisyystilanteen kohentamiseksi. Olemme ajaneet muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapauden poistoa. Se lisäisi investointeja. Vasemmisto on ajanut myös leikkausten ja maksu- ja veronkorotusten perumista. Se parantaisi ostovoimaa ja kohentaisi työllisyyttä.

Mutta mitkään toimet eivät riitä, jos asevarustelun annetaan jatkua. Kaikkein tärkeintä Suomen kannalta olisi tukea rauhan saavuttamista, rajoittaa asevarustelua ja sotilasmenojen kasvua. Aseisiin laitettu raha makaa tuottamattomana varastoissa tai pahimmassa tapauksessa kylvää tuhoa ja kuolemaa taistelukentällä. Aseet eivät saa aikaan mitään ihmisille tai ympäristölle hyödyllistä, vaan aivan päin vastoin.

80 rauhan vuotta on tuonut Suomelle työtä, hyvinvointia ja oikeuksia, joita kaikkia hallitus nyt romuttaa. 80 vuotta suomalainen joutui maksamaan ja tekemään myönnytyksiä työntekijöille, tavallisille ihmisille. Orpon ja Purran politiikassa onkin historiallisen revanssin maku. Nyt otetaan pois, mitä jouduttiin antamaan. Onnistuuko se, on meistä kiinni. Hallitus hävisi juuri kahdet vaalit. Se häviää seuraavatkin.

Hyvää vappua!