Arvoisa puhemies! On sanottava suoraan: Suomessa seurataan huonosti Yhdysvaltain ja Venäjän välillä parhaillaan käytäviä neuvotteluja. Monet suomalaiset poliitikot ja valtamedia tuntuvat jopa pelkäävän, että Ukrainan sotaan syntyy lähiaikoina tulitauko ja neuvottelut rauhansopimuksesta Yhdysvaltain johdolla alkavat toden teolla. Tarkoitan neuvotteluja, joissa mukana ovat myös Ukraina ja Euroopaksi nykyisin usein kutsuttu Euroopan unioni sekä tietenkin Venäjä. 

Yhteisymmärrys on Yhdysvaltain neuvottelijoihin kuuluvan Steve Witkoffin mukaan — pankaa, arvoisat edustajat, tämä nimi mieleen — löytymässä Istanbulissa vuonna 22 pidetyn Ukrainan ja Venäjän huippukokouksen tulosten pohjalta. Suomessa vain ani harva näyttää edes tietävän siitä, että Venäjän ja Ukrainan valtuuskunnat pääsivät 22 maaliskuussa yhteisymmärrykseen sodan lopettamisen ehdoista Turkin välittämissä rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. 

Sekä Ukrainan että Venäjän valtuuskunnat hyväksyivät noissa neuvotteluissa saavutetun yhteisymmärryspöytäkirjan sodan lopettamisen ehdoista. Itse kerroin yhteisymmärryksestä eduskunnassa käyttämässäni puheenvuorossa jo kaksi vuotta sitten. Puheenvuoroni ei synnyttänyt silloin keskustelua. Ulkoministeri Pekka Haavisto ymmärtääkseni kuitenkin oli saanut Istanbulin huippukokouksen tuloksista tiedon silloiselta Turkin ulkoministeriltä Mevlüt Çavusoglulta. 

Olisi mielenkiintoista kuulla entisen ulkoministerin arvio, mitä mieltä hän on nyt Yhdysvaltain lähtökohdasta pitää Istanbulin neuvottelujen yhteisymmärrystä pohjana myös Ukrainan ja Venäjän välisissä rauhanneuvotteluissa. Istanbulissa saavutettu yhteisymmärrys kaatui myöhemmin Britannian pääministerin Boris Johnsonin ja Yhdysvaltain silloisen presidentin Joe Bidenin vastustukseen. He edellyttivät Ukrainan irtautumista jo sovitusta yhteisymmärryspöytäkirjasta. 

Suomalaismedia ja -poliitikot ovat myös suurin piirtein kokonaan vaienneet siitä, että Yhdysvaltain neuvottelijoihin kuuluva Steve Witkoff totesi viime sunnuntaina nyt oltavan hyvin, hyvin lähellä, siis hyvin, hyvin lähellä Ukrainan sodan lopettamista. Saman totesi viime viikolla myös Yhdysvaltain varapresidentti Vance. Hänen mukaansa Eurooppa on nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen käännekohdassa kohti rauhaa: ”Rauha Euroopassa on vain yhden askeleen päässä.” Vance vastasi myös kysymykseen, miksi Yhdysvallat neuvottelee Venäjän kanssa: ”Kuinka sota voitaisiin lopettaa, jos Venäjän kanssa ei neuvoteltaisi?” Näin hän kysyi todeten välttämättömäksi neuvotella kaikkien niiden kanssa, jotka osallistuvat taisteluihin, mikäli sota halutaan lopettaa. ”Ja tiedän presidentin tekevän näin”, varapresidentti totesi. 

Ehkäpä nyt, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron vahvisti sotatoimien voivan päättyä tulitaukoon jo aivan lähiaikoina, myös Suomen ulkopoliittinen johto uskoo tämän. Valitettavasti Suomen johto ja erityisesti presidentti Stubb näyttävät vieläkin elävän Bidenin hallinnon aikaa. Tämäkin tulee pian muuttumaan, sillä tunnetusti erityisesti Stubb seuraa Yhdysvaltain kulloisiakin linjanvetoja ennemmin tai myöhemmin. 

Witkoff totesi Istanbulin huippukokouksen yhteisymmärryspöytäkirjan olevan siis perusta tulevallekin rauhansopimukselle. Molempien maiden valtuuskuntien puheenjohtajien Istanbulissa nimikirjaimillaan vahvistaman pöytäkirjan keskeisin lähtökohta on Ukrainan pysyminen jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana ja Nato-jäsenyyden ulkopuolella. Samalla sovittiin Ukrainan voivan saada myös turvallisuustakeet ainakin kaikilta YK:n turvallisuusneuvoston pysyviltä jäsenmailta ja jatkavan itsenäisenä ja suvereenina valtiona. Steve Witkoff totesi myös nyt, että Venäjältä ja Ukrainalta kummaltakin vaaditaan myönnytyksiä. Kiitos, puhemies!

Puheenvuoro puolustuspoliittista selontekoa (VNS 9/2024vp) koskevassa keskustelussa.

Puhemies!

Orpon oikeistohallitus leikkaa vanhusten palveluita tänä vuonna lähes 140 miljoonalla eurolla. Samalla hallitus murentaa myös ikäihmisten toimeentuloa: 200 000 köyhimmän eläkeläisen asumistukea on leikattu, lääkekustannuksia lisätty ja sote-asiakasmaksuja korotettu.

Leikkausten vaikutukset kasautuvat ja niistä vakavimmin kärsivät heikossa asemassa olevat väestöryhmät, joiden on vaikea tai mahdoton itse huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta.

Hallitus ei ole tehnyt mitään vanhuspalveluiden ongelmien korjaamiseksi, vaan on päinvastoin toimillaan pahentanut tilannetta ennen näkemättömällä tavalla. Koko hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka näyttää tähtäävän ainoastaan terveysjättien voittojen kasvattamiseen.

Puhemies!

Ympärivuorokautiseen hoivaan jonotti vuoden 2024 lopussa yli 2 200 vanhusta. Tarve kasvaa, mutta palvelut vähenevät. Ympärivuorokautista palveluasumista ajetaan tällä hetkellä alas ja hoivakoteja lakkautetaan. Tilalle tarjottava yhteisöllinen asuminen ei vastaa kaikkien ikäihmisten tarpeita, eikä voi korvata ympärivuorokautista hoivaa.

Myös kotihoidosta leikataan edelleen, vaikka palvelua on heikennetty jo vuosien ajan, käyntien määrä vähentynyt ja kesto lyhentynyt. Tuhannet ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa palvelua. Tilalle kehitetään digitaalista etähoivaa, mutta parhaillaan irtisanottavaa hoitohenkilöstöä ei voi korvata tietokoneilla. Asiantuntijat varoittavat katastrofista. Kun te pääministeri Orpo vielä reilut pari vuotta sitten julistitte täällä vanhuspalveluiden olevan kriisissä, ettekö nyt näe kuinka itse syvennätte kriisiä?

Keskeinen ongelma Suomessa on vanhuspalveluiden yksityistäminen ja alan keskittyminen terveysjäteille, jotka voivat toimia jo monopolin tai kartellin tapaan. Satojen yrityskauppojen myötä markkinat ovat äärimmäisen keskittyneet ja hoivajättien hinnoitteluvoima kasvaa.

Kun palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, suuret hoiva-alan ketjut irtisanoivat lukuisia sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi. Näiden ota tai jätä -neuvotteluiden myötä hoivakotien vuorokausihinnat nousivat pahimmillaan 30-40 prosenttia.

Ostopalveluihin käytettiin vuonna 2023 jopa 11,9 miljardia eli lähes puolet hyvinvointialueiden kaikista menoista. Summa on 2000-luvun aikana moninkertaistunut. Sijoittajille ala on houkutteleva ja varmatuottoinen.

Vuoden 2019 hoivaskandaalin myötä sote-firmojen törkeät laiminlyönnit vanhuspalveluissa herättivät laajaa huomiota, mutta kaikki tämä tuntuu unohtuneen, kun hallitus ajaa palveluita yhä vauhdikkaammin terveysjättien syliin. Pääomasijoittajat hierovat käsiään, kun hallitus valmistelee hyvinvointialueille vielä ns. oman palvelutuotannon velvoitteen keventämistä.

Puhemies!

Vanhuspalveluiden alasajo pitää pysäyttää. Ikäihmisten toimeentuloon tehdyt leikkaukset pitää perua ja lääkekustannuksia ja asiakasmaksuja alentaa. Hoitajamitoitus on säädettävä 0,7:n ja tälle on osoitettava riittävä rahoitus. Tämä parantaa sekä alan työvoimatilannetta että hoivan laatua, ja turvaa ihmisarvoisen elämän ympärivuorokautisessa hoivassa.

Holtiton ulkoistaminen ja yksityistäminen on lopetettava. Verorahat on käytettävä palveluihin, ei ulkomaalaisten sijoittajien jättiosinkoihin.

Hoivamarkkinoiden keskittymiseen on puututtava ja hyvinvointialueilta on edellytettävä riittävää omaa palvelutuotantoa. Voitontekoa ihmisten terveydellä ja hyvinvoinnilla tulee rajoittaa voimakkaasti.

Puhemies!

Teen seuraavan epäluottamusehdotuksen:

Petteri Orpon hallitus on keskittynyt huolehtimaan sosiaali- ja terveysalan kansainvälisten suuryhtiöiden voitoista, ei ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnista ja oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen.

Siksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. 

Ryhmäpuheenvuoro vanhuspalveluita koskevasta välikysymyksestä Orpon hallitukselle.

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) on ehdolla aluevaaleissa Varsinais-Suomessa. Vasemmistoliiton piirijärjestö päätti asiasta yksimielisesti.

Yrttiahon mukaan hyvinvointialueiden ensimmäinen vaalikausi on tarkoittanut palveluiden rajua heikentämistä, vaikka puolueet lupasivat ihan muuta soteuudistusta tehdessään. Hyvinvointialueiden rahoitus jätettiin uudistuksessa liian pieneksi.

– Nyt Orpon hallitus on lisäksi leikannut rahoitusta rajusti ja kanavoinut sitä yksityisiin terveyspalveluihin, Yrttiaho tiivistää.

Kokoomuksen johtamalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on käynnissä yli 300 miljoonan sopeutusohjelma leikkauksineen ja henkilöstövähennyksineen.

– Se on jo halvaannuttanut monet palvelut ja alkaa synnyttää uusia kustannuksia säästöjen sijaan. Samalla palveluita ostetaan yhä enemmän yksityisiltä, Yrttiaho sanoo.

Yrttiaho kanteli alkukaudesta neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta oikeusasiamiehelle, sillä lain vaatimia palveluita ei voitu järjestää. Asiaan saatiin korjaus. Viime kesäkuussa Yrttiaho vastusti aluevaltuustossa terveyskeskusten lakkautuksia, kun enemmistö vei läpi useiden terveyskeskusten lopettamisen ja jäljelle jäävien yksiköiden supistukset.

Ikääntyneiden palvelulautakunnassa hän on vastaesityksillä yrittänyt torjua useiden hoivakotien lakkautuksia ja puolustanut Turun suurten hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman avoimia palveluita alasajoa vastaan. Vasemmistoliiton ryhmä vastusti marraskuussa Varhan valtuustossa myös Orpon hallituksen ajamia asiakasmaksujen korotuksia.

Tehdyt leikkaukset ovat Yrttiahon mukaan vuoden vaihteessa näkyneet päivystyksen ruuhkautumisena Varsinais-Suomessa.

– Perusterveydenhuolto olisi tarvinnut kipeästi lisäpanostuksia. Niiden sijaan tehtiin leikkauksia ja nyt terveysasemille ei pääse. Vuodeosastoista ja hoivakotipaikoista on pulaa, koska niitä on lopetettu.

– Seurauksena Tyksin päivystys ruuhkautuu. Tilanne on leikkauspolitiikan suoraa seurausta. Terveys- ja hyvinvointipalveluihin tehdyt leikkaukset pitää perua. Valtionrahoitusta on parannettava. On myös herättävä siihen, että sotilasmenojen raju lisääminen on keskeinen syy leikkauksien taustalla. Suomessa on vihdoin kysyttävä, ostetaanko lisää aseita vai turvataanko ihmisten hyvinvointi, hän tähdentää.

Yrttiaho muistuttaa, että valtionvarainministeri Purra on esittänyt (mm. Yle 28.1.) uusia leikkauksia sotilasmenojen korotuspaineella niitä perustellen.

– Sotilasmenot on jo kaksinkertaistettu vain muutamassa vuodessa. Se raha olisi riittänyt hyvinvointialueiden leikkausten estämiseen ja palveluiden aitoon parantamiseenkin.

– Esillä olleet sotilasmenojen korotukset tarkoittaisivat vielä miljardien lisämenoja valtiolle. Rahat on pantava aseiden sijasta nyt ihmisten hyvinvointiin, Yrttiaho vaatii.

Lehdistötiedote

Hallitus esittää Suomen Akatemian tehtäviin lisäystä, joka vakavasti vaarantaa perustuslaissa turvatun tieteen vapauden. Eduskunnalle annetun esityksen mukaan tutkimuksen rahoittaminen ja kansainvälinen yhteistyö eivät saisi olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Tiedeyhteisö – mm. akateemikot – ovat kritisoineet esitystä voimakkaasti. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti toimittavansa eduskunnan sivistysvaliokunnalle muutoksen kiistanalaisen pykälän muotoiluun. Maininta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta esitetään poistettavaksi. Asia on eduskunnan käsissä, mutta toteutuessaankaan muutos ei korjaisi varsinaista ongelmaa, joka esityksellä muodostuu perustuslain 16 § 3 momentin tieteenvapaudelle. Ministeriön esittämä muutos on lähinnä kosmeettinen.

Lakiesitykseen jää edelleen kirjaus, jonka mukaan rahoitus ja kansainvälinen yhteistyö eivät saa olla ristiriidassa ”kansallisen turvallisuuden” kanssa. Termi on hyvin tulkinnanvarainen eikä siitä ole lainsäädännössä täsmällistä määritelmää. Lakiin kirjattuna terminä ”kansallinen turvallisuus” pitää sisällään samat ongelmat kuin poistettavaksi esitetty määre ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka”. Molemmat määrittyvät valtioelinten päätöksillä tosiasiassa jatkuvasti uudelleen. Siinä on tutkimusrahoittajan ylipäänsä mahdoton pysyä perässä, kun eivät siinä tahdo pysyä politiikan tekijät itsekään.

Herää kysymys, oliko alun perinkin ennakoitu syntyvän keskustelua, johon nyt reagoidaan poistamalla toinen, mutta vain toinen, näistä kiistanalaisista määreistä? Ministeriön uusi pykälämuotoilu ei korjaa hallituksen esityksen perusteluita. Lakiesityksen perustelut ovat hyvin olennaiset, kun lakia tulkitaan. Mikäli esitystä todella haluttaisiin muuttaa, se tulisi valmistella myös perustelujen osalta uudelleen.

Tutkimuksen turvallistaminen johtaa itsesensuuriin

Kaiken turvallistaminen on edennyt huolestuttavalla tavalla yhteiskunnassa ja nyt se ulottuu jo tutkimuksen kenttään. Lakiesityksen perusteluissa puhutaan ”tutkimuksen turvallisuudesta”. Taustalla on EU:n ja G7-maiden suosituksia vuodelta 2024. Useimmissa maissa ”tutkimuksen turvallisuus” on suositusten tasolla, ei lainsäädännössä. Turvallisuusriskeihin, jos sellaisia nähdään, voitaisiin ja on jo varauduttu ilman lakimuutostakin. Suomen Akatemian rahoitusperiaatteissa huomioidaan jo nyt valtionavustuslain säädökset sekä pakote- ja vientilupasäännöstö. Innokkuus säätää turvallisuusriskeistä Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin hämmentää. Esityksen perustelut antavat viitteitä myös siitä, että EU:n mallioppilas haluaa toteuttaa suositukset ennen unionin 2025 aikana toteutettavaa tutkimuksen turvallisuutta koskevaa selvitystä.

Hallituksen esitys avaa varsin synkät näkymät. Pienen kansakunnan tiedeyhteisössä tällaisen turvallisuusintoilun seuraukset voivat olla arvaamattoman laajat. Tiedeyhteisön huipulta Suomen Akatemian rahoitusperiaatteista ja -ratkaisuista tutkimuksen turvallistaminen valuu alas koko tiedeyhteisöön. Hakemusten käsittely saa tieteellisen vertaisarvioinnin rinnalle Suomen Akatemian ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten turvallisuusselvitykset.

Vaikka hakemusten hylkääminen itsessään hyvin tulkinnanvaraisten turvallisuusriskien vuoksi on esityksen keskeinen ongelma, ei kyse ole vain Akatemian rahoituspäätöksistä. Lakimuutos on myös voimakas viesti, josta seuraa nopeasti tutkijayhteisön kiristyvä itsesensuuri.

Jo nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskusteluilmapiiri on johtanut tutkijoiden keskuudessa lisääntyneeseen varovaisuuteen valtavirtakäsityksien suhteen kriittisissä tutkimusaiheissa, julkaisemisessa, osallistumisessa tutkimuskeskusteluun, konferensseihin tai laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Juuri näitä kriittisiä näkökulmia tutkimus ja akateeminen keskustelu kuitenkin tarvitsevat mennäkseen eteenpäin. Ilman kritiikin vapautta ei ole tieteen ja tutkimuksen vapautta. Ehdotettujen rajoitteiden säätäminen lakiin voi vaikuttaa myös tutkijoiden työuraa ja yhteiskunnallista osallistumista koskeviin valintoihin jo opintojen alkuvaiheessa.

Kehitys näivettäisi suomalaisen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tasoa. Vaaravyöhykkeessä on erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuva tutkimus, mutta myös luonnontieteen ja tekniikan alan tutkimus. Tieteen vapauden rajoittaminen vaikuttaisi uusien innovaatioiden kehittymiseen ja siihen niin kovin tavoiteltuun talouden kasvuunkin.

Kansallisen turvallisuuden päällystakki ei sovi sivistysvaltioon

Hallituksen esityksen avaamat näkymät ovat todella synkät. Jos perustuslaintulkintaa alettaisiin viedä 16 § 3 momentin osalta nyt hallituksen esittämään suuntaan, tulee sillä tiellä seuraavaksi vastaan mainitussa pykälässä taatut taiteen ja ylimmän opetuksen vapaudet, joiden ”kansallisen turvallisuuden” mukaisuutta alettaisiin valvoa.

Onko asia mietitty loppuun saakka? Haluavatko hallituspuolueet, ehkä jopa kaikki eduskuntapuolueet, varmasti käynnistää kehityksen, jossa koko suomalaiselle tiedeyhteisölle, sivistys- ja kulttuurielämälle puetaan tällainen ”kansallisen turvallisuuden” päällystakki. Sellainen kangistaisi pienen kansan sivistyselämän nopeasti.

”Minervan pöllö lähtee lentoon vasta hämärän laskeutuessa.” Tämä Hegelin mietelause tarkoittaa, että historia voidaan ymmärtää vasta jälkikäteen, kun sen oleelliset vaiheet on käyty läpi. Nyt olisi aika pöllön nousta siivilleen. Politiikan tehtävä on tehdä tulevaisuutta viisaasti. Hylkäämällä lakiesityksen eduskunta voisi ehkä päättää turvallistamisen aikakauden. Jos eduskunta valitsee toisin, kuljemme vielä pitkään tässä hämärässä.

”Puhemies! Veroministeri Purra, Suomessa kansalaiset maksavat sähkölaskussaan jos jonkinlaista veroa ja maksua, mutta maailman suurimmille teknologiayrityksille valtio antaa sähköstä veroedun, joka asiantuntijoiden mukaan tulee merkitsemään vuodessa jopa 600 miljoonan tulonmenetystä valtiolle 2035 mennessä. Tarkoitan muun muassa Microsoftin ja Googlen datakeskuksille annettua sähköveron huojennusta.

”Sähköveron I-luokka maksuineen on 2,25 senttiä kilowattitunnilta, mutta datakeskukset maksavat II-luokan sähköveroa, vain 0,06 senttiä. Kyseessä on lähes täysi verovapaus. Ruotsi luopui pari vuotta sitten vastaavasta verohuojennuksesta, sillä datakeskukset tulevat muutenkin Euroopan halvimman sähkön maihin, Suomeen ja Ruotsiin. Hinnan lisäksi vetää sijainti, viileä ilmasto ja puhdas energia. Keskuksia rakennetaan kiivaasti myös Irlantiin, missä sähkön hinta on kaksinkertainen.

”Olette leikanneet pienituloisten sosiaaliturvaa ja palveluita sekä korottaneet veroja ja maksuja hillitäksenne velkaa, mutta velka vain kasvaa, koska kassa vuotaa globaaleille jättiyhtiöille. Datakeskukset eivät juuri työllistä, ja voitot menevät Suomesta ulos.

Veroministeri Purra, milloin te perutte tämän verohuojennuksen? ”


Kysymys valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.) keskustelussa pääministerin ilmoituksesta hallituksen politiikasta vuodelle 2025, 12.2.2025

Puhemies! Kelan tällä viikolla julkistamien tietojen mukaan yksityislääkäreiden hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin lähes kaksi ja puoli kertaa yleistä hintatasoa nopeammin. Yleislääkärikäyntien hinnat nousivat yli kolminkertaisella nopeudella.

Hallitus haluaa tukea peräti 500 miljoonalla yksityistä terveydenhuoltoa, [Ben Zyskowicz: Väärä tulkinta!] mutta juuri Kela-korvausten lisääminen on johtanut yksityislääkäreiden hintojen ripeään nousuun. Tähänastinen tuki ei ole juurikaan lisännyt lääkärikäyntejä eikä siten purkanut myöskään julkisen puolen jonoja. [Ben Zyskowicz: Siksihän sitä muutettiin!] Se on mennyt hintoihin eli sote-bisneksen voittoihin.

Kuitenkin Orpon hallitus ajaa kaikesta tästä välittämättä Kela-korvauksen korottamista edelleen, ja verovarat valuvat jatkossakin — varmasti se on tavoitekin — sote-yhtiöiden taskuihin. [Ben Zyskowicz: Ja höpö höpö!] Terveyden sijaan tuotetaan yksityisiä voittoja. Vastuullista olisi voimakkaasti rajoittaa näitä voittoja.

Ministeri Juuso, olisiko sote-bisneksen lihottamisen sijaan vihdoin aika laittaa verovarat [Puhemies koputtaa] kriisiytyvän julkisen terveydenhuollon pelastamiseen?

Kysymys sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle (ps.) eduskunnan kyselytunnilla 6.2.2025