Loppu leikkauksille ja sodanlietsonnalle – Vappu 2024

Hyvät toverit!

On kulunut kaksi vuotta Suomen ulkopolitiikan täyskäännöksestä. Maan liittäminen sotilasliitto Naton jäseneksi ajettiin läpi eduskunnassa kiireellä, ilman kunnollista valmistelua, riskiarvioita tai kansan mielipiteen kuulemista. Suomea ei tuolloin uhannut mikään. Sen totesi Nato-selonteko, valtiojohto ja sen totesivat sotilaat. Me Nato-jäsenyyttä vastustaneet kansanedustajat jätimme eriävän mielipiteen eduskunnan pöytäkirjoihin. Siinä vedetty linja on kestänyt, kun sitä nyt katsoo. Valitettavasti monet riskit ovat realisoituneet ja realisoitumassa.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat vähentäneet vakautta Itämeren piirissä ja lisänneet jännitteitä Suomen lähialueilla ja itärajalla, kuten kaksi vuotta sitten arvioimme. Venäjä on ilmoittanut vastaavansa omien asevoimiensa painopisteitä muuttamalla. Tilanteen tekee Nato-jäsenyyttäkin vakavammaksi Suomen jaUSA:n välinen ns. puolustussopimus, DCA-sopimus, joka on tulossa eduskunnan päätettäväksi kesään mennessä. Sopimus ei ole sopimusoikeudellisessa mielessä sopimus lainkaan, vaan Yhdysvaltain edut yksipuolisesti turvaava sitoumus Suomelta. Suomi sitoutuu mm. avaamaan ainakin 15 erikseen nimettyä sotilasaluetta amerikkalaisjoukoille ja amerikkalaisaseiden ennakkovarastointiin. Edes vuokraa amerikkalaisten ei tarvitse alueista maksaa ja he saavat koko joukon merkittäviä erivapauksia Suomen lainsäädännöstä, aina rikosoikeutta myöten.

Suomen hallituksen ministerit ja tasavallan presidentti eivät ole valmiita asettamaan rajoituksia edes ydinaseiden osalta, pikemminkin päinvastoin. Jopa ydinaseet Suomen alueelta kieltävän nykyisen ydinenergialain muuttaminen on mahdollinen, ja vaikka lakia ei muutettaisi, ei ole takeita siitä, etteikö Suomen alueelle Yhdysvallat voisi ydinaseita tuoda. Suomella ei ole oikeutta tarkastaa Yhdysvaltain hallussa olevia varastoja ja tukikohtia tai niille tapahtuvia kuljetuksia.

Hyvät toverit!

Suomen julkisen talouden alijäämään vaikuttaa tällä hetkellä yhden menoluokan eli sotilasmenojen raju kasvu. Tämäkin oli nähtävissä, kun NATO-jäsenyydestä päätettiin. Sipilän hallituksen ajoista Suomen sotilasmenot ovat yli kolminkertaistuneet. Jo Marinin hallitus nosti ne yli kuuteen miljardiin vuodessa. Orpon hallitus on pannut vieläkin paremmaksi.

Suurimpia puolustusministeriön budjettiluokan menoeriä ovat amerikkalaiset F-35 hävittäjät, joiden hinta on arvioitu tarkoituksella alakanttiin Suomessa. Sen paljastavat mm. Kanadan ja Norjan hallitusten paljon rehellisemmät kustannusarviot. Suomen omilla arvioillakin hävittäjien vuotuisetmaksut kymmenen vuoden hankinta-aikana ovat suunnilleen hyvinvointialueiden, siis sosiaali- ja terveyspalveluiden – terveyskeskusten, hoivakotiin, sairaaloiden ja lastensuojelun palveluiden – rahoitusalijäämän verran, noin 1-1,5 miljardia euroa vuodessa! 

Toinen Suomen sotilasmenoja nostava tekijä on Israelilaisen Daavidin linko -ohjusjärjestelmän hankinta. Hankinta valmisteltiin ja päätettiin Marinin hallituksessa. Asekauppa Israelin kanssa näyttää vain kiihtyvän, vaikka maa toteuttaa Gazassa Yhdysvaltain tuella armotonta palestiinalaissiviileihin kohdistuvaa kansanmurhaa. Suomen hallituksella on kädet veressä, sillä valtionyhtiö Patria on syvällä mukana ja myy aseita ja asejärjestelmien osia Israelille. Mm. ohjusmoottorit Israelin käyttämiin amerikkalaisohjuksiin valmistaa Patrian yhteisyritys Nammo.

Kolmas sotilasmenoja nostava erä on ollut aseellinen tukiUkrainalle. Sen on ilmoitettu ylittäneen jo kaksi miljardia euroa. Lisäksi tulevat EU:n ns. rauhanrahaston Suomen osuudet, ilmeisesti satoja miljoonia euroja. Myös siviiliapua Ukrainalle on annettu, mutta merkittävästi aseapua vähemmän. Suomen olisi kannattanut siviilien kärsimyksen helpottamiseksikin panostaa nimenomaan humanitaariseen apuun ja pyrkiä lisäksi kaikin voimin edistämään rauhaa ja vuoropuhelua vihollisuuksien vähentämiseksi. Mutta jo ennen Nato-jäsenyyttä ja ennen Venäjän hyökkäystä talvella 2022 Suomi suuntautui Ukrainan aseelliseen tukemiseen, kun Yhdysvallat sitä alkoi eurooppalaisilta valtioilta vaatia. Jo tammi-helmikuussa 2022 haettiin Marinin hallituksen hyväksyntää kenttätykkien vientiluville. Tämä politiikka on tullut maallemme ja suomalaisille veronmaksajille todella kalliiksi. Nato suunnittelee lisäksi Ukrainan aseistamiseen 100 miljardin euron rahastoa. Näin Yhdysvallat pyrkii siirtämään maksuvastuun Ukrainan sodasta eurooppalaisille liittolaismailleen. Maksajaksi joutuu entistä suuremmassa määrin myös Nato-jäsen Suomi. Lisäksi Yhdysvallat ja Nato ajavat kahdenvälisiä puolustussopimuksia Nato-maiden ja Ukrainan välille. Sellaisen Stubb kävi Suomen osalta jo huhtikuun alussa Ukrainassa allekirjoittamassa. Sitovaa kansainvälistä sopimusta ei presidentillä ole valtuuksia hyväksyä, vaan valta kuuluu eduskunnalle. Tästä sopimuksesta eduskunta on pidetty kuitenkin lähes täysin pimennossa. Kaikki tämä viittaa aikomukseen jatkaa sotaa ukrainalaisten hengistävälittämättä. Kuitenkin viimeaikaiset mielipidemittaukset osoittavat, että suuri enemmistö ukrainalaisista haluaa sotaan venäjän kanssa diplomaattisen ratkaisun. 

Hyvät toverit!

Suomen ulkopolitiikan muutoksen vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan ovat kahdessa vuodessa olleet varsin merkittäviä, ja pelkästään negatiivisia. Vaikka keväällä 2022 väitetiin Nato-jäsenyyden tuovat investointeja ja vähentävän ns. maariskiä, näyttää käyneen aivan päinvastoin. Idänkauppa on lähestulkoon tyrehtynyt, rajan sulkeminen viime syksynä lopetti lisäksi matkailun ja muun liikenteen. 

Etenkin Itä-Suomi on kovissa taloudellisissa vaikeuksissa. Suomen kilpailuetuna on kiistatta ollut Venäjän markkinoiden läheisyys. Yhteyksien ja taloussuhteiden katkominen omin toimin, omalla politiikalla – ilman että EU tai Yhdysvallatkaan sitä Suomelta edellyttäisivät, saati sellaista linjaa itse noudattaisivat – hakee typeryydessään vertaistaan. Nato-jäsenyyttä kaksi vuotta sitten investointien nimissä ajanut EK onkin jo esittänyt erityistalousaluetta Itä-Suomeen – verohelpotuksia ja tukia yrityksille, joiden asiakkaat, markkinat ja kilpailuedut on viety. Valtio ja veronmaksajat maksavat tämänkin. 

Venäjään kohdistettu sanktiopolitiikka on ajanut koko Euroopan talouden syveneviin vaikeuksiin, mutta näyttää vahvasti siltä, että sanktioilla ei ole ollut toivottua vaikutusta Venäjän heikkenemiseen. Erityisesti Saksa on nyt hankaluuksissa. Saksan vaikeudet ovat nopeasti heijastuneet Suomenkin vientiteollisuuteen. Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto supistui jo pari vuotta sitten, nyt Meyerin Turun telakan tilaukset uhkaavat loppua. Isot eurooppalaiset teollisuusmaat Saksa, Italia, Ranska vetävät risteilijätilaukset omille telakoilleen. Turussa ovat vuoden vaihteessa edessä työpaikkojen vähennykset, jos uusia tilauksia ei saada. Euroalueen kovan korkopolitikan, mutta myös ulkopoliittisista virheistä seuranneen Suomen talouden taantumisen vaikutus oin ollut dramaattisin rakennusalalla, jossa yritysten konkurssiaalto ei vieläkään ole ohi. Suomesta on tehty koillisen Euroopan pussinperä, jonne ulkomaisia investointeja on turha haikailla. Viimeaikaiseksi esimerkiksi käy ruotsalaisen teräsyhtiö SSAB:n hiilineutraalin teräksen investointihanke, jossa Suomella ja Raahella uskoteltiin olevan hyvät mahdollisuudet pärjätä, mutta joka tietenkin päätyi Ruotsiin lähelle omistajia ja asiakkaita. 

Hyvät toverit!

Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus vastaa talouden taantumaan ja julkisen talouden alijäämään leikkaamalla sosiaaliturvasta eli ihmisten ostovoimasta ja heikentämällä palveluita. Kaikki nämä toimet tulevat pahentamaan taloustilannetta, kun tuloverotuksessa jää valtiolta verotuloja saamatta. Hallitus vastaa korottamalla arvonlisäveroa, mikä entisestään vähentää kulutusta ja negatiivinen kierre on valmis. Hallitus ei siis tosiasiassa politiikallaan vähennä alijäämää, saattaa käydä aivan päinvastoin.

Hallitus leikkaa sosiaaliturvaa, kuten asumistukea, työttömyyspäivärahoja sekä opintotukea, ennen kaikkea siksi, että työttömien ja opiskelijoiden olisi jatkossa otettava vastaan töitä aiempaa heikommilla työehdoilla. Työehtoja ja palkkoja poljetaan työnantajien eduksi. Työnantajien käyttöön halutaan halvempaa työvoimaa. Samalla työnantajat säästävät myös sosiaaliturvan maksuosuuksissaan. Voittoa omistajille jää jaettavaksi enemmän. Orpon hallitus on alusta alkaen ja täysin peittelemättä ollut Elinkeinoelämän EK:n asialla, Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus.

Työnantajien etuja maksimoivaan politiikkaan kuuluu tietenkin myös lukuisa joukko työelämän oikeuksien heikennyksiä, työsuhdeturvan ja irtisanomissuojan leikkaukset, työtaisteluoikeuden rajaukset sekä paikallisen sopimisen lisääminen ja sitä kautta tapahtuva työehtosopimusten yleissitovuuden romuttaminen. Paikallisen sopimisen lisäämisellä on tarkoitus mm. romuttaa luottamusmiestenaseman ja ennen kaikkea laillistaa jo nykyäänkin metalliteollisuudessa, rakennuksilla ja palveluammateissa rehottava ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö. Telakoille, konepajoihin, rakennustyömaille, hotelli- ja ravintoala-alalle, siivoustöhin ja maatalouteen alipalkattua työvoimaa värväävät työnantajat, jotka nyt onnistuvat kiertämään lakia olemattoman valvonnan vuoksi, voisivat tulevaisuudessa laskea rahojaan kevein mielin, kun yhä harvemmalla alalla olisi yleissitova työehtosopimusta työntekijän turvana. Myös julkisen puolen tehtäviin ulkomainen halpatyövoima halutaan tuoda yhä laajemmin. Tämä koskee tulevaisuudessa etenkin hyvinvointialueiden työtehtäviä. Halpapalkkaisia hoitajia on valmistauduttu tuomaan Suomeen kaukoidästä. Tarkoitus on hillitä työvoimapuolasta johtuvia palkkapaineita. On selvää, että hallituksen  hyvinvointialueille kohdistamat kovat leikkaukset tulevat nopeuttamaan  yhdessä työelämän lainsäädännön heikennysten kanssa tätä ulkomaisen alipalkatun hoivatyön laajenemista.

Hyvät toverit!

Kun siis katsomme, mitä Suomen Nato-jäsenyys ja liittoutuminen Yhdysvaltain kanssa on saanut aikaan suomalaisessa yhteiskunnassa vain parissa vuodessa, jäljethirvittävät. Varoitimme Nato-jäsenyyden vaaroista jo keväällä 2022 eduskunnassa jättämässämme eriävässä mielipiteessä, kun sotilasliiton jäsenyyden hakemisesta äänestettiin, ja uudelleen itse jäsenyyttä hyväksyttäessä noin vuosi sitten. Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt, naapurisuhteet on miltei tuhottu ja siinä samalla sotilasmenot ovat kääntyneet pysyvään kasvuun ja Suomen talous heikentynyt. Kaikki tämä tarkoittaa suomalaisen hyvinvoinnin ja sivistyksen tasontuntuvaa laskua. Jos tällä tiellä jatketaan, on romahdus vielä paljon nyt näköpiirissä olevaa suurempi. Siksi suunta on käännettävä. ”Sotiin johtaa riistoherrain kiistat, heidän eduistansa kamppaillaan”, lauletaan tunnetussa työväenlaulussa Veli, sisko. Sota, voima ja väkivalta, ovat oikeistopolitiikan kovaa ydintä ja sotaan oikeiston poliittinen vahvistuminen on aina ennen pitkää johtanut.

Onko oikeistovalta Suomessa nyt huipussaan? Se on meistä kiinni, milloin vastaliike nousee. Työväenliikkeen ja vasemmiston tulee tänä vappuna nostaa aiempaa voimakkaampana vaatimus rauhasta ja sodanlietsonnan ja sodan lopettamisesta. Hyvät toverit – veli, sisko – ”on jo aika ihmisyyden voittaa, sodan julmat kauhut lopettaa”.

Toivotan kaikille hyvää vappua!

Työ & rauha -seminaari Turussa 4.5. klo 10-16

Mihin johtaa Orpon hallituksen työnantajien etuja eteenpäin jyräävä politiikka ja mitä työntekijäpuoli voi tehdä? Suomen talouden heikkenemisen taustalla vaikuttavat sotilasmenojen kasvu ja ulkomaankaupan ongelmat, mutta hallitus etsii ja osoittaa syylliset muualta. Se leikkaa rajusti pienituloisille tärkeistä palveluista ja sosiaaliturvasta. Vallanpitäjät ja poliittinen eliitti haluavat vaieta todellisista syistä leikkaus- ja talouskuripolitiikan taustalla, mutta toukokuun seminaarissamme ei tosiasioita peitellä. Miten rahat Suomessa jaetaan? Miten rauha voi voittaa sodanlietsonnan? Mitä tekee suomalainen vasemmisto?

TYÖ & RAUHA
Seminaari lauantaina 4.5. klo 10-16
Bryggan, Forum Marinum (Linnankatu 72, Turku)

Aamukahvi klo 9.30

Tervetuloa ja avaussanat klo 10
Erkki Haapaniemi & Johannes Yrttiaho

Työn vai pääoman Suomi? klo 10-12.30

Työrauhalainsäädännön uudistaminen, prof. emeritus Seppo Koskinen

Paikallisuus työmarkkinasuhteiden historiassa, dosentti Kari Teräs

Leikkaukset, tulonjako, valtion velka, valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen

Paneelikeskustelu, jossa alustajien ohella alue- ja järjestöasiantuntija Kristiina Linna SAK, pääluottamusmies Tuuli Elokannas PAM, pääluottamusmies Janne Koivisto SEL


Sodan vai rauhan Suomi? klo 13.30-16 
Iltapäiväkahvi

Kamppailu ylivallasta ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys,
prof. emeritus Jyrki Käkönen

Militarisoinnin ja idänkaupan tyrehtymisen vaikutus Suomen talouteen
kauppatieteiden tohtori Eero Lehto

DCA, rauha ja suvereniteetti, kirjailija Veronica Pimenoff

Paneelikeskustelu, jossa alustajien ohella toimittaja Antero Eerola ja ihmisoikeusaktivisti Gashaw Bibani

Päätössanat

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. TERVETULOA!

Osallistujille maksuton pääsy Forum Marinumin näyttelyihin tilaisuuden jälkeen.

Järjestäjät: Ossi Ahokkaan Säätiö, Turun Rauhanpuolustajat, Teollisuus 49:n veteraanit, Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys

Turun Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin palveluiden lakkautus virhe

ERIÄVÄ MIELIPIDE
Ikääntyneiden palvelulautakunta
Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Eriävä mielipide päätökseen ”Avoimien toimintojen lakkauttaminen hyvinvointialueen järjestämänä”, 17.4.2024 § 36

Turun alueella sijaitsevien hyvinvointikeskusten Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin avoimia toimintoja ei olisi tullut lakkauttaa. Nyt lautakunnan tekemällä päätöksellä 17.4.2024 § 36 toiminnot lakkautetaan 30.6.2024. Vähintäänkin lautakunnan olisi tullut jatkaa neuvotteluja järjestämisen siirrosta Turun kaupungin vastuulle, kuten muidenkin kuntien alueella sijaitsevien avoimien palveluiden kohdalla nyt tehdyn päätöksen mukaan jatketaan. Tavoitteena olisi tullut olla toimintojen jatkuminen nykytasoisina ja henkilöstön siirto liikkeenluovutuksella työsuhteet ja niiden ehdot turvaten.

Päätös syntyi virheellisin perustein:

1. Päätöstä perustellaan virheellisesti sillä, että avoimien palveluiden lakkautuksista olisi päätetty jo aluehallituksen 5.12.2023 hyväksymän Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman 2024-2026 yhteydessä. Tuottavuus ja taloudellisuusohjelma ei kuitenkaan ole lautakuntaa sitova aluevaltuuston talousarviopäätös ja lautakunnan tulee joka tapauksessa toimivaltaisena toimielimenä harkita päätöstensä seurauksia huolellisesti.

Lautakunnan esityslistan perusteluissa avoimien palveluiden lakkauttamisen on arvioitu aikaansaavan noin 1,5 miljoonan euron kustannussäästöt. Palveluissa työskentelee 26 työntekijää. Turun Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman jopa yli 1000 viikoittaisen asiakkaan käyttämien palveluiden sairauksia ja muuta toimintakyvyn heikkenemistä ennaltaehkäisevä vaikutus ja terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus on huomattava (esim. lonkkamurtumien, muun fyysisen kunnon heikkenemisen, yksinäisyyden, päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy). Näitä vaikutuksia ei lautakunnalle lainkaan arvioitu eikä arvioitu myöskään niitä hyvin todennäköisesti kasvavia taloudellisia kuluja, jotka palveluiden lakkauttaminen aiheuttaa terveyden ja hyvinvoinnin heikentyessä ja raskaampien palveluiden tarpeen kasvaessa.

2. Päätöstä perustellaan virheellisesti myös sillä, että Turun kaupunki olisi valmis ottamaan palvelut järjestettäväkseen ja palvelut jatkuisivat kunnan ja järjestöjen tuottamana. Lautakunnalle olisi tullut esitellä Turun kanssa käytyjen neuvottelujen tosiasiallinen tilanne. Neuvottelut eivät olleet johtaneet tulokseen, joka olisi turvannut avoimien toimintojen jatkon. Tämä kävi ilmi Turun kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan 17.4. kokouksen esityslistalta (§3), joka oli julkaistu ennen Ikääntyneiden palvelulautakunnan kokousta. Turun kaupunki osoittaa päätöksen mukaan vain 80 000 euroa kuolinpesien ja sosiaalirahaston varojen tuottoa Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin avoimien palveluiden ”kehittämiseen”. Palvelut on tarkoitus tuottaa käytännössä kokonaan järjestöjen voimin.

On selvää, että rahoitus ei riitä lähellekään nykytasoisen palvelun jatkumiseen, vaan palvelutaso romahtaa. Tämän voi päätellä jo Turun kaupungin lupaaman rahoituksen ja hyvinvointialueen tavoittelemien säästöjen epäsuhdasta. Käytännössä kaupungin rahoitus on jatkossa 5-6 prosenttia nykytasosta. Yhtä selvää on, että kolmannen sektorin järjestöjen sinänsä erittäin arvokkaan työn nojautuessa vapaaehtoistyöntekijöihin, ei nykyisten palveluiden toteuttaminen ole mahdollista niiden vaatiman työmäärän (nyt 26 hyvinvointialueen työntekijää) ja työn edellyttämän ammattiosaamisen puuttumisen vuoksi sekä siksi, että asiakkaiden turvallisuuden varmistaminen on mahdotonta ja osin ilmeisesti säädösten vastaista järjestää vapaaehtoisten toimesta.

3. Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaelimen (EETU) 12.4. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle lähettämää kannanottoa Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman avoimien toimintojen puolesta ei toimitettu lautakunnalle päätöksenteon pohjaksi. Kannanotto näytettiin lautakunnalle nopeasti kokouksessa ja se luvattiin toimittaa jäsenille kokouksen jälkeen, ja siis asian, josta lausuja halusi tuoda tietoja lautakunnan päätöksentekoon, tultua jo päätetyksi. Tätä EETU:n kannanoton käsittelyä ei voi pitää hyvän hallintotavan mukaisena. Lautakunnalta käytännössä evättiin olennaisia päätökseen vaikuttavia tietoja, kun kannanottoa ei sille ajoissa toimitettu. Kannanotto toimitettiin lopulta 19.4., vasta kun sitä erikseen oli pyydetty.

4. Päätöstä on keskeisesti perusteltu sillä, että vastuu avoimien toimintojen järjestämisestä ja vastuu rahoituksesta kuuluisivat kunnille, eivät hyvinvointialueelle. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kirjattu jako ei ole näin yksioikoinen. Hyvinvointialueille kuuluu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtäviä ja niistä on hyvinvointialueen rahoituslain (617/2021) ja valtioneuvoston asetuksissa (1392/2022) säädetty myös valtionrahoitusta. Esimerkiksi ns. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen laskennan määräytymistekijät ovat sellaisia (mm. vammoista aiheutuvat sairaalajaksot, yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumat), joihin nyt lakkautettavilla avoimilla palveluilla voidaan merkittävästi vaikuttaa.

Turun Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin palveluiden käyttäjämäärät ovat suuria ja palveluiden tavoittavuus Turun seudulla ulottuu valtaosaan hyvinvointialueen ikääntyvää väestöä. Näin ollen palveluilla on merkittävä vaikutus väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien, tapaturmien, päihde- ja mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä siten myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien valtionrahoitukseen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen edun mukaista onkin viimekädessä turvata hyvin toimivat avoimet palvelut tarvittaessa itse ne järjestäen.

Johannes Yrttiaho
Ikääntyneiden palvelulautakunnan jäsen, aluevaltuutettu (vas)